Ero sivun ”Laivanrakennus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Höyrylaivojen aika: pääartikkeli |
|||
Rivi 100:
1844 SS Great Britain ajoi lujasti karille Irlannin edustalla, mutta saatiin kiskottua irti ja korjattua. Tämä vakuutti epäilijöitä raudan ylivoimaisuudesta laivan rakennuksessa.<ref>Landström, s. 235</ref> Raudan tullessa laivojen rakennusmateriaaliksi laivanrakennus muuttui. Isambard Kingdom Brunel rakensi 1858 suuren, 211 metriä pitkän rautaisen laivan [[S/S Great Eastern]]in, joka ainoana maailmassa oli varustettu sekä siipirattain että potkurein. Runko oli rautaisin laipioin jaettu kymmeneen osaan ja siinä oli kaksinkertainen rautainen "laudoitus". Laidan ulko- ja sisäseinän välissä oli 0,85 metriä tilaa. Laivassa oli myös purjeet. Suuri alus oli kuitenkin taloudellinen katastrofi, sillä sen moottoriteho ei riittänyt takaamaan ohjattavuutta ja sen syväys oli niin suuri, että mahdollisia satamia oli vähän.<ref>Landström, s. 234</ref> Vuonna 1865 alettiin käyttää [[teräs]]tä, jota silloin pystyttiin valmistamaan suuria määriä. Teräslaivat koottiin [[niittaus|niittamalla]] levyt runkoon kuumilla messinkiniiteillä, jotka jäähtyessään puristivat levyn ja rungon väliin sijoitettua tervaan kastettua tiivistekangasta. Rautaiset laivat joudutaan suojaamaan [[korroosio]]lta huolellisella [[maalaus (pintakäsittely)|maalaamisella]]. Jalompien metallien, esimerkiksi pronssisen potkurin syöpymistä estetään [[uhrimetalli]]en avulla. Teräsrakenteisissa aluksissa kuormittuvat pääasiassa pohja ja kansi. Tämä vuoksi niissä alettiin käyttää sisäköliä ja kaksoispohjaa. Puulaivojen poikittaisista tukikaarista siirryttiin pitkittäiskaariin.
[[Kuva:Monitor model.jpg|thumb|Monitor laivan pienoismalli.]]
Sotalaivoissa teräksen käyttö johti kilpavarustelukierteeseen [[panssarilaiva|panssarilaivojen]] rakentamisessa. Aluksi panssareilla suojattiin puulaivoja, kuten ranskalainen 12 cm levyillä [[ironclad|rautaverhoiltu]] [[La Gloire (laiva)|Gloire]] 1859. [[Napoleon]]in sotien jälkeen maailman vahvimmaksi merivallaksi muodostunut Englanti vastasi nopeasti 1860 rautarunkoisella [[HMS Warrior (1860)|Warrior]]-aluksella, joka muistutti aikansa klippereitä. Siinä oli [[William George Armstrong|Armstrong]]in suunnittelemat takaaladattavat tykit. [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissodassa]] otettiin käyttöön uudentyyppisiä panssarilaivoja, etelän [[CSS Virginia]] ja pohjoisen [[USS Monitor]]. Viimeksi mainitun rakennetta kopiotiin ja niistä muodostui [[monitorialus|monitorityypin]] sotalaivat. Näissä Yhdysvaltalaisissa aluksissa on nähtävissä tuleva kehityssuunta, johon pakotti tykkien voiman kasvu. [[Krimin sota]]an liittyvässä meritaistelussa 1853 [[Sinop]]issa oli jo havaittu uusien suur[[kaliiperi]]sten tykkien teho puulaivoja vastaan.<ref>Landström, s. 236-237</ref> Toinen sotalaivojen rakenteeseen vaikuttanut ase oli 1866 esitelty [[torpedo]]. Italiassa rakennettiin 1876 tulevien sotalaivojen rakenteita viitoittaneet [[Benedetto Brin]]in suunnittelemat panssarilaivat ''[[RN Caio Duilio (1876)|Duilio]]'' ja sen sisaralus ''[[RN Enrico Dandolo (1878)|Dandalo]]'', joissa oli pääaseina 15 tuumaiset 50 tonnia painavat tykit pyörivissä torneissa. Höyrykäyttöiset alukset olivat lisäksi nopeita. 1890-luvulla englantilainen [[William Henry White]]
[[Kuva:HMS Dreadnought 1906 H61017.jpg|thumb|''HMS Dreadnought'' vuonna 1906.]]
Irlantilainen insinööri [[Charles Algernon Parsons|Charles A. Parsons]] kehitti laivakäyttöön sopivan [[höyryturbiini]]n. Ensimmäinen turbiinikäyttöinen jahti ''[[Turbinia]]'' oli koekäytössä 1893, mutta ongelmaksi osoittautui potkurien [[kavitaatio|kavitointi]] hieman ennen täyttä nopeutta 19,5 solmua. Amiraliteetti ei kiinnostunut uudesta koneesta, minkä vuoksi Parsons järjesti mielenosoituksen vuoden 1897 laivastoparaatissa. Turbinia-aluksen potkurijärjestelyä oli parannettu ja nyt se kulki 34 solmua, mikä oli ennennäkemätön nopeus. Parson ajoi aluksellaan ankkurissa olleiden sotalaivojen välistä, jolloin yksi alus lähti seuraamaan joutuen naurunalaiseksi jäätyään huomattavasti jälkeen. Tämän seurauksena rakennettiin ensimmäinen turbiinikäyttöinen hävittäjä ''[[HMS Viper (1899)|HMS Viper]]''. Höyrykonetta värinättömämpi höyryturbiini tuli käyttöön sota- ja matkustajalaivoissa. ''[[HMS Dreadnought (1906)|Dreadnought]]'' vuodelta 1906 oli ensimmäinen höyryturbiinilla varustettu taistelulaiva ja se kulki 23 000 hevosvoimalla 21 solmua. Aseistus oli pääasiassa raskasta tykistöä. Torpedovaara teki pitkän matkan tykistötaisteluista välttämättömyyden. Esimerkiksi [[Tsushiman meritaistelu]]ssa venäläiset olivat avanneet torpedovaaran vuoksi tulen 16 km päässä kohteesta.<ref>Landström, s. 244-247</ref>
| |||