Ero sivun ”Sottunga” versioiden välillä

'''Sottunga''' on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kunnista|kunta]], joka sijaitsee [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan maakunnassa]]. Sen naapurikunnat ovat [[Brändö]], [[Föglö]], [[Kumlinge]], [[Kökar]], [[Parainen]] ja [[Vårdö]]. [[Sottungan vaakuna|Kunnan vaakunan]] on suunnitellut [[Matts Dreijer]], ja se on vahvistettu vuonna [[1952]].<ref>''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968'', s. 151. Otava 1967, Helsinki.</ref> Sottunga on asukasluvultaan Suomen pienin kunta.

Sottunga sijaitsee Ahvenanmaan saariston itäosassa, jossa [[Kihti (merenselkä)|Kihdin]] selkä erottaa sen [[Turun saaristo]]sta. Eteläpuolella on [[Kökarinselkä]] ja luoteessa kunnan alue ulottuu Vårdön ja Kumlingen väliselle [[Teili]]n merenselälle. Sottunga on asukasluvultaan Suomen pienin kunta: siellä oli {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} asukasta {{#time: [[j. F\t\a]] [[Y]] | {{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }}.<ref name="vakilukuviite" /> Enimmillään Sottungassa on asunut noin 400 asukasta [[Suomi 1920-lukuluvulla|1920-luvulla]]. Kunta on yksikielisesti [[ruotsin kieli|ruotsinkielinen]]; asukkaista {{formatnum: {{Suomen kunta/kieliprosentti|ruotsi}}}}&nbsp;prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia.<ref name="kieliviite" />

Sottungan pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² ({{#time: [[j. F\t\a]] [[Y]] | {{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}}}}), josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² maata, {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² sisävesiä ja loput {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² merta.<ref name="pinta-ala" /> Sottunga koostuu useista [[saari]]stasaarista, joista vain kolmella on asutusta. Normaalisti Sottungallasanalla ''Sottunga'' tarkoitetaan suurinta saartanäistä saarista. Toiseksi suurin saari on pääsaaresta luoteeseen sijaitseva Mosshaga. Sottungan saaret ovat matalia ja: korkein maastonkohta ulottuu vain 15 metrin korkeudelle merenpinnasta.<ref name="Suomenmaa">Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 153–155. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.</ref>

Pienuudestaan huolimatta kunnassa on useita palveluita: keskustassa on [[osuuskunta|osuuskauppa]], [[pankki]]- ja [[posti]]konttorit (pankkikonttori lakkautettu 2012, tiloissa toimii kesäisin taidegalleria)postikonttori sekä [[peruskoulu]], jossa on luokat 1–9 ja kymmenkunta oppilasta. MyösVuonna 2012 lakkautetun pankkikonttorin tiloissa toimii kesäisin taidegalleria. [[helikopteriHelikopteri]]n laskeutumispiste löytyy hätätapauksia varten. Sottungan kunta sähköistettiin vuonna [[1959]].

Yleisin selitys Sottunga-nimen alkuperästä on, että sana ''sottunga'' on alun perin ollut yleisnimi, joka olisi tarkoittanutasuttua paikkaa, jossatarkoittava asutaanyleisnimi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sottunga.ax/suomi/historia_fin.htm | Nimeke = Sottungan historia| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sottungan kunta| Viitattu = 5.4.2010 | Kieli = }}</ref> Ensimmäiset asukkaat saapuivat Sottungan saarille [[Suomen_esihistoria#Myöhäisrautakausi (800/825-1200/1300 jaa.)|1000- ja 1100-lukujen tienoilla]]. Kyseessä on todennäköisesti Ahvenanmantereelta tulleiden eränkävijöiden tilapäinen asutus, joka vakiintui aikaa myöten.<ref name="Suomenmaa"/>

Sottunga mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1400-luvulla ja Föglön seurakuntaan kuuluvana kappelina vuonna [[1544]]. Sottungan seurakunta itsenäistyi vuonna [[1914]], mutta nykyisin Sottunga, Föglö ja Kökar muodostavat Ahvenanmaan eteläisen saaristoseurakunnan.<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 8 (1964). Helsinki: Otava.</ref>

Sottungaan pääsee [[Ålandstrafiken]]in lautalla [[Korppoo]]nKorppoon [[Galtby]]stä ja [[Lumparland]]inLumparlandin [[Långnäs (Lumparland)|Långnäsistä]]. Lautta pysähtyy kunnan alueella myös Husön saarella.