Ero sivun ”Puolukka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 29:
Puolukan latinankielisessä lajinimessä ''Vaccinium vitis-idaea'' ''vitis'' tarkoittaa latinaksi ''viiniköynnöstä'' ja ''idaea'' Idavuorella asuvaa<ref name="weilingöös1994">{{Kirjaviite | Tekijä =Seppo Vuokko et al. | Nimeke =Suomen Luonto Kasvit | Vuosi =1994 | Sivu = 168-169 | Selite = Puolukka | Julkaisija =Weilin Göös | Tunniste =ISBN 951-35-5592-5 }}</ref>. Idavuorella viitataan [[Kreeta]]lla olevaan vuoreen, joka tunnetaan nykyään nimellä [[Psiloreitis]]. Puolukka ei nimestään huolimatta kasva Psiloreitiksella. Nimi on peräisin antiikin kreikkalaisen [[Theofrastos|Theofrastoksen]] tutkimuksesta, jossa hän todennäköisesti kuvailee vuorella kasvavaa [[mustikka]]a ja jota tieteellisen nimen antanut [[Carl von Linné]] tulkitsi ilmeisesti väärin ja yhdisti Idavuorella esiintyvän lajin puolukkaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Thanos, Costas A.| Nimeke = Mt Ida in Mythology and Classical Antiquity – a Plant Scientist's Approach | Vuosi = | Luku = | Sivu = 7–9|Selite = | Julkaisupaikka = Ateena| Julkaisija = Ateenan yliopisto| Tunniste = | www = http://www.biology.uoa.gr/~cthanos/Papers/MtIda.pdf| www-teksti = |Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 4.4.2011| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Puolukka on yleisesti käytetty marja sekä Suomen tärkein luonnonmarja<ref name="weilingöös1994"/>, myös [[Etelä-Eurooppa|Etelä]]- ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] puolukkaa arvostetaan korkealle. Suomessa vuosittainen puolukkasato vaihtelee 200–500 miljoonan kilon&nbsp;milj.&nbsp;kg paikkeilla. Sitä poimitaan vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa&nbsp;–milj.&nbsp;kg, mutta kaupalliseen käyttöön vain noin 5–10 miljoonaa kiloa&nbsp;milj.&nbsp;kg.<ref name ="Vuokko">{{Kirjaviite | Tekijä =Seppo Vuokko et al. | Nimeke = Suomalainen luonto (3. uudistettu painos) | Vuosi =1989 | Sivu =324 | Julkaisija = Valitut Palat | Tunniste = ISBN 951-8933-01-4}}</ref><ref name="luontoyrittäjät">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoyrittaja.net/57.html| Nimeke = Marjat| Ajankohta = 2005| Julkaisija = Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry| Viitattu = 2.4.2011 }}</ref>
 
== Ulkonäkö ja koko ==
Rivi 111:
[[File:LingonberryJam.jpeg|thumb|180px|Puolukkahilloa paahtoleipien päällä]]
 
Puolukka on yleisesti käytetty marja sekä Suomen tärkein luonnonmarja<ref name="weilingöös1994"/>, ja myös [[Etelä-Eurooppa|Etelä]]- ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] puolukkaa arvostetaan korkealle. Suomessa vuosittainen puolukkasato vaihtelee 200–500 miljoonan kilon&nbsp;milj.&nbsp;kg paikkeilla. Sitä poimitaan vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa&nbsp;milj.&nbsp;kg, mutta kaupalliseen käyttöön vain noin 5–10 miljoonaa kiloa&nbsp;milj.&nbsp;kg.<ref name ="Vuokko"/><ref name="luontoyrittäjät"/> Sato vaihtelee paljon vuodesta toiseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Katariina Roininen ja Mirja Mokkila | Nimeke = Selvitys marjojen ja marjasivuvirtojen hyödyntämispotentiaalista Suomessa| Vuosi = 2007 | Julkaisija = Sitra/VTT| Tunniste = ISBN 978-951-563-624-9| www = http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/VTTn%20marjaselvitys%20b.pdf?download=Lataa+pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 3.4.2011}}</ref>
 
Puolukka on ruoanlaitossa monikäyttöinen marja. Siitä tehdään [[mehu]]a, [[hillo]]a, [[puuro]]a, [[sose]]tta, [[hyytelö]]ä sekä paljon muuta. Sitä voidaan myös lisätä [[leipä]]än ja [[mämmi]]in<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sakari Hinneri et al. | Nimeke = Maarianheinä, mesimarja ja timotei - Suomen luonnonvaraisia kasveja | Vuosi =1986 | Sivu =251 | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-07745-7}}</ref>. Ihmisten lisäksi puolukoita syövät ainakin [[kanalintu|kanalinnut]], [[rastaat]], [[Karhu|karhut]], [[mäyrä]]t, muutkin [[petoeläimet]] sekä [[metsähiiri|metsähiiret]] sekä -[[metsämyyrä|myyrä]]t.