|
'''Natsitervehdys''' eli '''Hitler-tervehdys''' ({{k-de|Hitlergruß}}, [[kansallissosialismi|kansallissosialistien]] mukaan ''Deutscher Gruß'', {{k-fi|saksalainen tervehdys}}) oli kansallissosialistien käyttämä tervehdys, joka oli muunnos [[roomalainen tervehdys|roomalaisesta tervehdyksestä]]. [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue]] otti käyttöön tervehdyksen osoittaakseen kunnioitusta [[Adolf Hitler]]ille. Tervehdyksestä tuli Hitlerin [[henkilöpalvonta (politiikka)|henkilöpalvonnan]] symboli kaikilla saksalaisalueilla.
Tervehdyksessä oikea käsi kohotettiin suorana noin 45 asteen kulmaan kohti tervehdittävää ja lausuttiin tervehdys ''Hail Hitler'' ({{k-fi|tervehdys/terveyttä Hitlerille}}). Ryhmässä tervehdys lausuttiin voimakkaalla äänellä samanaikaisesti. Massatapahtumissa lausumana käytettiin ''Sieg Heilhail'' -tervehdystä ({{k-fi|tervehdys voitolle}}). Kirjettä kirjoittaessa sekä alku- että lopputervehdyksenä voitiin käyttää ''Hail Hitler'' -lausahdusta. [[Natsi-Saksa]]ssa Hitler-tervehdys oli arkipäiväinen ja yleisesti käytössä, ei kuitenkaan täysin vailla poliittista merkitystä.
==Historia==
== Natsitervehdykset Hitlerin hallintoaikana==
===HeilHail Hitler===
''HeilHail Hitler'' -lausahdusta käytettiin yksittäisten ihmisten keskuudessa ja yleensä käsitervehdyksen kanssa. Kirjallisena ''Heilhail Hitler'' -tervehdystä käytettiin esimerkiksi kirjeiden alussa tai lopussa. [[Waffen-SS|Waffen-SS:ssä]] ''HeilHail Hitler'' -tervehdyksellä tervehdittiin korkea-arvoisempia upseereita.
Hitler itse halusi häntä henkilökohtaisesti tervehdittävän ''Heilhail, mein Führer'' (''Tervehdys johtajani'') tai vain pelkästään ''Heilhail''. Hitler itse käytti käsitervehdystä tervehtiessään suuria kansanjoukkoja, mutta tervehdyksen pitemmän päälle vaikean tyylin vuoksi hän omaksui yksinkertaisemman version. Omassa tervehdystavassaan Hitler taivutti käsivarren pystyyn kyynärpään kohdalta, niin että avokämmen nousi olkapään korkeudelle. Yksinkertaistettua muotoa alettiin yleisemminkin käyttää Hitlerin läsnä ollessa. Samoin sitä käytettiin, mikäli käsivarren nostaminen oli jollekulle fyysisesti mahdotonta, tai mikäli tilanahtaus teki käsivarren nostamisen vaikeaksi.
Hitlerin valtaannousun jälkeen ''Heilhail Hitler'' -tervehdyksestä tuli yleinen tervehtimistapa myös natsipuolueeseen kuulumattomien saksalaisten parissa. ”Saksalaista tervehdystä” tuli käyttää myös aina mikäli soitettiin Saksan kansallislaulu [[Deutschlandlied]], puoluehymni ”[[Horst Wessel Lied]]”, tai kaatuneiden sotilaiden muistoksi soitettava ”[[Ich hatt’ einen Kameraden]]”. Sitä käytettiin myös tervehdittäessä Saksan valtakunnanlippua, NSDAP:n ja sen osastojen lippuja, mukaan lukien [[Sturmabteilung|SA]]- ja [[SS]]-joukkojen liput, sekä [[Wehrmacht]]in, Waffen-SS:n, eri poliisiorganisaatioiden tai [[Organisation Todt|Todt]]-työpalvelujärjestön lippuja. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] alettua tervehdyksellä kunnioitettiin myös Saksan kanssa liitossa olevien maiden kansallislauluja ja -lippuja. Tervehdystä tuli käyttää myös kuljettaessa Kansallissosialistiselle puolueelle erityisen merkityksellisten, ''pyhien'' paikkojen ohi. Tärkein oli [[München]]issä sijaitseva ''Feldherrnhalle'', jonka edustalla käytyyn tulitaisteluun päättyi vuoden 1923 [[oluttupavallankaappaus]].
Hitler-tervehdystä ei säädetty varsinaisesti pakolliseksi saksalaisten siviilien kohdalla. Sen käyttämättä jättäminen tulkittiin kuitenkin jonkinasteiseksi vastarinnaksi, ja se johti lähes poikkeuksetta vähintään sosiaaliseen painostukseen tai uhkailuun. Esimerkiksi [[Jehovan todistajat]] joutuivat osittain hankaluuksiin siksi, että he kieltäytyivät käyttämästä Hitler-tervehdystä.<ref>[http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2001202#h=10-10 ''Vartiotorni'' 15/3 2001 s. 8-9] Vartiotornin verkkokirjasto</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://books.google.fi/books?id=gmuw9TvbFdUC&printsec=frontcover&hl=fi&source=gbs_atb#v=onepage&q=believed%20in%20political%20neutrality&f=false |Nimeke=''Betrayal: German Churches and the Holocaust'' |Tekijä=Robert P. Ericksen & Susannah Heschel | Sivut = 11-12 |Ajankohta=1999}} Google books esikatselu </ref> Maailmansodan alettua poliittinen turvallisuuspoliisi [[Gestapo]] saattoi vangita tervehdyksestä kieltäytyvän [[turvasäilö]]ön ja lähettää vankilaan tai [[keskitysleiri]]in. [[Claus von Stauffenberg]]in johtaman Hitlerin murhayrityksen jälkeen sotilasyksiköt määrättiin vaihtamaan sotilastervehdys Hitler-tervehdykseen.
===Sieg Heilhail===
''Sieg Heilhail'' -tervehdys sai alkunsa eräässä puoluekokouksessa puolueen pääpropagandisti [[Joseph Goebbels]]in lausumana. Tämän jälkeen puolue alkoi käyttää lausahdusta tervehdyksenä joukkotapahtumissa. Massiivissa joukkotapahtumissa yhä uudelleen toistettuna huudahdus sai aikaan suggestiivisen vaikutuksen. Yleensä ennen poliittista tai muuta puhetta esipuhuja tai kuuluttaja huusi mikrofoniin ''Sieg!'', johon kuulijakunta vastasi ''Heilhail!''. Tätä saatettiin toistaa monta kertaa aina vain kuuluvammin.
Visuaalisesti tervehdystä ''Sieg Heilhail'' käytettiin yleensä yhdessä [[hakaristi]]n kanssa, kuten esimerkiksi joukkotapahtumien kylteissä ja kankaissa, sekä kansallissosialistisen puolueen puoluepinssissä.
== Tervehdys toisen maailmansodan jälkeen ==
Espanjassa falangistien tervehdystä käytettiin [[Francisco Franco]]n kuolemaan 1975 asti. [[Galicia]]n maakunta luopui tästä tervehdyksestä vasta vuonna 2005.
Saksassa tervehdykset, jotka voidaan tulkita tai ymmärtää ''Sieg Heilhail'' -tervehdykseksi, ovat laittomia, ja tervehdyksen käyttämisestä voidaan rangaista [[sakko|sakoilla]] tai enintään kolmen vuoden vankeustuomiolla. ''Sieg Heilhail'' -fraasia saa käyttää opetuksessa, taiteessa tai tieteellisessä tutkimuksessa.
Suoraa ''Heilhail Hitler'' -tervehdystä ovat sodan jälkeen käyttäneet lähinnä [[uusnatsismi|uusnatsit]] ja muut ääriliikkeet. Sodan jälkeen salaisesti toimivat kansallissosialistiset tai uuskansallissosialistiset ryhmät ottivat tunnuksekseen numeron ''88'', joka symboloi ''Heilhail Hitler'' -tervehdystä, sillä H-kirjain on [[aakkoset|aakkosten]] kahdeksas kirjain.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2007/09/kolumni/ | Nimeke=Meitä vakoillaan ja manipuloidaan | Tekijä=Pertti Rönkkö | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=Kirjatyö | Ajankohta=6.9.2007 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Viestintäalan ammattiliitto ry | Viitattu=28.10.2008}}</ref>
==Katso myös==
| 