Ero sivun ”Sigtunan tuho” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty kuva.
Muutama lähdeviite lisätty.
Rivi 1:
[[Tiedosto:Biskopsborgen Almare-Stäket ruin 2013.jpg|pienoiskuva|282x282px|1400-luvulla hylätyn Almarestäketin piispanlinnan rauniot kuvattuna vuonna 2013.]]
'''Sigtunan tuho''' oli 1200-luvun [[Annaalit|annaaleissa]] sekä [[Eerikinkronikka|''Eerikinkronikassa'']] kuvattu [[Sigtuna|Sigtunan]] kaupungin tuho kesällä 1187. Kuvausten mukaan [[Sigtuna]]n kaupunki poltettiin 12.elokuuta ja [[Uppsala]]n [[Johannes (Upsalan arkkipiispa)|arkkipiispa Johannes]] sai surmansa [[Almarestäketsin linna|Almarestäketsin linnan]] lähistöllä. Ruotsin vanhin kirjallinen teos, ''[[Eerikinkronikka]]'' kertoo Sigtunan hävittäjien olleen [[karjalaiset|karjalaisia]]<ref name=":0" /> ja kuvaa tapahtumia seuraavalla tavalla:
 
:''"Karjalaiset aiheuttivat Ruotsissa suurta vahinkoa ja levottomuutta. Oli sitten tyyni tai myrsky, he tulivat mereltä salaa Sveanmaan saaristoon nousten ylös Mälarnille usiemmiten saaritston kätköistä etenevällä sotajoukolla. Kerran he saivat päähänsä polttaa Sigtunan. He polttivatkin sen niin perin pohjin, ettei kaupunki vieläkään ole toipunut. Siellä surmattiin arkkipiispa Johannes, mistä moni pakana riemuitsi. Siitä, että kristittyjen kävi niin huonosti, iloitsivat sekä karjalaiset, että koko Venäjänmaa. Se vahvisti heidän intoaan sotia."''<ref name=":0" />
 
Sigtunassa tehdyt arkeologiset kaivausten perusteella Sigtuna jatkoi kasvamistaan ja vaurastumistaan hävityksen jälkeenkin, aina 1300-luvun puoliväliin saakka. Kaupungin polttamisesta kertovaa noki- ja tuhkakerrosta ei kaivauksissa ole havaittu lainkaan.
 
''Eerikinkronikkaa'' kirjoitettaessa 1320-luvulla [[Karjala]]n valloitus oli Ruotsissa ajankohtainen asia. [[Karjalaiset]] olivat tehneet vuonna [[1257]] sotaretken Ruotsiin ja [[Aleksanteri IV (paavi)|Paavi Aleksanteri IV]]:n Upsalan electukselle lähettämän kirjeen perusteella kuningas [[Valdemar Birgerinpoika|Valdemar]] oli katkera pakanallisten karjalaisten Ruotsiin tekemästä sotaretkestä, jonka seurauksena "monia kristittyjä kuoli, haavoittui ja joutui vangeiksi". Sotaretken seurauksena Paavi antoi ristiretkijulistuksen karjalaisia vastaan. Ruotsi teki vuonna [[1293]] niin sanotun [[Kolmas ristiretki Suomeen|kolmannen ristiretken Suomeen]], jonka seurauksena karjalaisten neljätoista [[Kihlakunta|kihlakuntaa]] joutuivat Ruotsin valtaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Toimittanut Martti Linna|Nimeke = Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi = 1989.|Sivu = 82-83|Julkaisija = Historian Aitta}}</ref><ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä = Harry Lönnroth ja Martti Linna|Nimeke = Eerikronikka|Vuosi = 2013|Sivu = 71-72|Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>
 
1600-luvulla muistiin merkityn ruotsalaisen perimätiedon mukaan mukaan karjalaiset veivät sotasaaliina mukanaan Sigtunan kirkon oven, jonka sitten lahjoittivat Novgorodiin. Taru kuitenkin on perätön. Novgorodin kirkon ovi, johon perimätieto liittyy, on tutkimusten mukan valmistettu Saksan [[Merseburg]]issa.