Ero sivun ”Kukka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
[[Tiedosto:Russianflower2.JPG|thumb|180px|Liljoja.]]
 
'''Kukka''' on suvulliseen lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa syntyvät [[siemen]]et. Kukat muodostavat usein monesta kukasta muodostuvan [[Kukinto|kukinnon]]. Puhekielessä kukilla saatetaan tarkoittaa [[Mykerökukkaiskasvit|mykerökukkaisten kasvien]] koko kukintoa tai yleisesti [[Koppisiemeniset|koppisiemenisiin]] kuuluvia kasveja, joilla on selvästi näkyvät kukat tai kukinnot, kuten kukkien tai kukintojen vuoksi viljeltyjä [[koristekasvit|koristekasveja]].
'''Kukka''' on suvulliseen lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa syntyvät [[siemen]]et. Se on kasvussaan rajoittunut [[verso]]. Täydelliseen kukkaan kuuluu kukkapohjus ja kolmenlaisia lehtiä: [[emi|emejä]], [[hede|heteitä]] ja kehälehtiä (verholehdet ja terälehdet). Useilla [[kasvi|kasveilla]] kuitenkin heteet ja emit ovat eri kukissa tai (''[[kaksikotisuus|kaksikotisilla]]'' kasveilla) eri kasviyksilöilläkin. Jollei kukalla ole kehälehtiä, sitä sanotaan kehättömäksi. Kukkalehdet ovat kiinni kierteisesti tai kiehkuraisesti kukkapohjuksessa. Usean lähes kiinni toisissaan olevan pienen kukan yhdistelmää sanotaan [[kukinto|kukinnoksi]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=[[Rauno Tirri|Tirri, Rauno]] ym. | Nimike=Biologian sanakirja | Julkaisija=Otava | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-1-17618-8}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kauppi, Matti & Kauppi, Anneli | Nimeke = Siemenkasvien järjestelmä ja luokittelun perusteet| Vuosi = 1999| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oulun yliopisto| Tunniste = }}</ref>
 
Täydelliseen kukkaan kuuluu kukkapohjus ja kolmenlaisia [[Lehti (kasvitiede)|lehtiä]]: [[emi|emejä]], [[hede|heteitä]] ja kehälehtiä, joita ovat verholehdet ja terälehdet. Kukkalehdet ovat kiinni kierteisesti tai kiehkuraisesti kukkapohjuksessa. Jollei kukalla ole kehälehtiä, sitä sanotaan kehättömäksi. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=[[Rauno Tirri|Tirri, Rauno]] ym.|Vuosi=2001|Julkaisija=Otava|Tunniste=ISBN 951-1-17618-8|Nimike=Biologian sanakirja}}</ref> <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kauppi, Matti & Kauppi, Anneli|Nimeke=Siemenkasvien järjestelmä ja luokittelun perusteet|Vuosi=1999|Luku=|Sivu=|Selite=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Oulun yliopisto|Tunniste=}}</ref> Terälehtien muodostama [[teriö]] on useimmiten kukan näkyvin osa. Toinen kukan kehälehdistä muodostuva osa on [[verhiö]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Antero Pankakoski|Vuosi=1996|Luku=Kehälehdet|Sivu=164-165|Selite=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Edita, Opetushallitus|Isbn=951-37-1932-4|Kieli=|Viitattu=1.11.2014|Nimike=Puutarhurin kasvioppi}}</ref> Terälehdet voivat olla kukasta riippuen hyvinkin erinäköisiä, ja ne voivat olla myös kokonaan tai osittain yhteenkasvaneita. Toisinaan myös kasvin ylimmät lehdet voivat olla kehittyneet näyttäviksi tai värikkäiksi, mutta varsinainen kukka on tällöin yleensä pieni ja vaatimattomannäköinen. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi [[ruohokanukka]] sekä [[joulutähti]].
Heteissä syntyy siitepölyä, ja [[hedelmöitys]] tapahtuu, kun siitepöly päätyy emiin. Tämä voi tapahtua eri tavoin. Pääsääntöisesti kukat voidaan jakaa kahteen tyyppiin: tuulipölytteisiin ja hyönteispölytteisiin. On myös kukkia, joiden pölytyksestä huolehtivat [[lepakot]] tai [[linnut]] (esimerkiksi [[kolibrit]]). Tuulipölytteisiä ovat esimerkiksi kaikki [[heinäkasvit]] ja [[havupuut]] sekä monet lehtipuutkin kuten [[koivut]] ja [[lepät]]. Niiden kukat ovat yleensä ulkonäöltään vaatimattomia. Sitä vastoin hyönteispölytteiset kukat houkuttelevat pölyttäjiä suurilla, värikkäillä terälehdillä. Hyönteispölytteisten kasvien kukat erittävät usein myös [[mesi|mettä]] ja erilaisia [[tuoksu]]ja. Puhekielessä kukilla usein tarkoitetaankin vain hyönteispölytteisten kasvien kukkia, toisinaan koko kasviakin, varsinkin kukkien vuoksi viljeltyjä [[koristekasvit|koristekasveja]].
 
Kukkia voidaan luokitella niiden ulkonäön ja tyypillisesti teriön symmetrian perusteella. Kukka voi olla esimerkiksi huulimainen, perhomainen, kellomainen tai ruukkumainen, ja teriö voi olla symmetrialtaan esimerkiksi säteittäissymmetrinen tai peilisymmetrinen.
Terälehtien muodostama [[teriö]] on useimmiten kukan näkyvin osa. Toinen kukan kehälehdistä muodostuva osa on [[verhiö]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Antero Pankakoski|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Edita, Opetushallitus|Nimike = Puutarhurin kasvioppi|Viitattu = 1.11.2014|Selite = |Sivu = 164-165|Luku = Kehälehdet|Vuosi = 1996|Kieli = |Isbn = 951-37-1932-4}}</ref>
 
Heteet ja emit voivat olla samassa kukassa, jolloin kukka on [[Kaksineuvoisuus|kaksineuvoinen]], tai eri kukissa, jolloin kukka on [[Yksineuvoisuus|yksineuvoinen]]. Lisäksi hede- ja emikukat voivat olla myös eri kasviyksilöissä, jolloin kasvi on [[Kaksikotisuus|kaksikotinen]]. Hede- ja emikukat ovat toisinaan selvästi erinäköisiä, kuten esimerkiksi osalla [[Tuulipölytys|tuulipölytteisistä]] kasveista. Joillakin kasveilla on kehittynyt [[itseinkompatibiliteetti]] eli itsemartous, joka on mekanismi, joka estää emissä tapahtuvan hedelmöittymisen saman kasviyksilön heteistä olevan [[Siitepöly|siitepölyllä]] eli ne vaativat ristipölytyksen. Yksi- ja kaksineuvoisten kukkien lisäksi jotkin kasvin kukat saattavat olla neuvottomia eli niissä ei ole heteitä eikä emejä.
 
Heteissä syntyy siitepölyä, ja [[hedelmöitysPölytys]]<nowiki/>tavan tapahtuu, kun siitepöly päätyy emiin. Tämä voi tapahtua eri tavoin. Pääsääntöisestiperusteella kukat voidaan jakaa pääsääntöisesti kahteen tyyppiin: tuulipölytteisiin ja hyönteispölytteisiin[[Eläinpölytys|eläinpölytteisiin]]. OnEläinpölytteisten myöskukkien kukkiapölyttäjiä ovat yleisesti erilaiset [[hyönteiset]], joidenmutta joidenkin kukkien pölytyksestä huolehtivat [[lepakot]] tai [[linnut]], (esimerkiksi [[kolibrit]]). Tuulipölytteisiä ovat esimerkiksi kaikki [[heinäkasvit]] ja [[havupuut]] sekä monet lehtipuutkin kuten [[koivut]] ja [[lepät]]. Niiden kukat ovat yleensä ulkonäöltään vaatimattomia. Sitä vastoin hyönteispölytteiset kukat houkuttelevat pölyttäjiä suurilla, värikkäillä terälehdillä. Hyönteispölytteisten kasvien kukat erittävät usein myös [[mesi|mettä]] ja erilaisia [[tuoksu]]ja. PuhekielessäMettä kukillatuottavien useinkasvien tarkoitetaankinterälehdissä vainvoi hyönteispölytteistenolla kasvienmyös kukkianiin sanottuja [[Mesiviitta|mesiviittoja]], toisinaanjotka kokoohjaavat kasviakinhyönteistä meden, varsinkinja kukkienyleensä vuoksisamalla viljeltyjämyös [[koristekasvit|koristekasveja]]siitepölyn, luo. Mesiviitat ovat hyönteisten näkemillä ultraviolettivalon aallonpituuksilla näkyviä kuvioita, jotka helpottavat hyönteisten suunnistamista meden ja siitepölyn luo.
 
Kukasta [[verso|verson]] kasvu ei voi enää jatkua eteenpäin, koska verson kärjessä oleva kärkikasvupiste menettää kasvupotentiaalinsa muuttuessaan kukkameristeemiksi. Vaikka kukka itsessään on päätteinen rakenne eli verson kasvu ei voi enää jatkua kukasta eteenpäin, voi kukinto kasvaa edelleen, mikäli kukinnossa on sellainen verson haara, jonka kärjessä oleva kärkikasvupiste ei ole vielä muuttunut kukkameristeemiksi. Kukinnot voidaankin jakaa tämän perusteella avoimiin kukintoihin, joissa kukat tulevat verson haarojen kärkiin ja verson ylin kärkikasvupiste voi jatkaa verson kasvua, ja päätteisiin, joissa verson ylin kärkikasvupiste on muuttunut kukkameristeemiksi ja verso ei voi tästä enää pidentyä. Versot voivat kuitenkin kasvaa jossain määrin myös hankasilmuista, vaikka alkuperäisen kärkikasvupisteen kasvu loppuisikin.
 
== Kuvia ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukka