Ero sivun ”Hyvinvointivaltio” versioiden välillä

'''Hyvinvointivaltio''' eli '''sosiaalivaltio''' on [[valtio]], jossa valtiolle on annettu keskeinen rooli kansalaisten elintason ja toimeentulon varmistamisessa.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/639266/welfare-state Welfare state] Encyclopædia Britannica</ref> Hyvinvointivaltio perustuu [[sosiaaliliberalismi]]in. Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] 19 pykälään 19.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Suomen perustuslaki] Finlex</ref> Suomessa hyvinvointipalvelut ovat suuressa määrin [[Suomen kunnat|kuntien]] vastuulla.<ref name="sk" />

Osan hyvinvoinnista tuottavat ns.[[kolmas sektori]] , johon kuuluvat mm. vapaaehtoiset yksilöt, yritykset, hyväntekeväisyysjärjestöt ym. Tämän seikan korostamiseksi käytetään usein termiä '''hyvinvointiyhteiskunta''', kun taas "hyvinvointivaltio" viittaa pelkkään valtion rooliin.<ref name="gould1993">{{cite book |last=Gould |first=Arthur |title=Capitalist Welfare Systems |year=1993 |publisher=Longman |location=New York |isbn=0-582-08349-4 }}</ref><ref name=tiede>[http://www.tiede.fi/artikkeli/52/jaiko_hyvinvointi_historiaan_ Jäikö hyvinvointi historiaan?], Tiede 7/2004, Anneli Anttonen ja Jorma Sipilä {{404}}</ref> 1990-luvulta alkaen termi "hyvinvointiyhteiskunta" onkin yleistynyt ja "hyvinvointivaltio" on ollut usein kielteisessänegatiivissävytteisessä käytössä.<ref name=tiede/>

[[Sosialismi]] ja [[kommunismi]] tukevat yleensä hyvinvointivaltiota voimakkaasti. Ideologioita, jotka tukevat hyvinvointivaltiota ja [[markkinatalous|markkinataloutta]], ovat [[sosiaalidemokratia]], [[distributismi]], [[liberalismi]]n muoto, jota kutsutaan hyvinvointi- tai [[sosiaaliliberalismi]]ksi (jota edustivat vaikkapaesimerkiksi [[John Maynard Keynes]] ja jo mainittu Rawls), [[sosiaalireformismi]] ja [[Otto von Bismarck|bismarckilainen]] [[konservatismi]]. [[Konservatismi]]n ja [[liberalismi]]n monet muodot (kuten [[libertarismi]]) suhtautuvat hyvinvointivaltioon kriittisesti. Sosiaaliliberalismia edustavan [[John Rawls]]in yhteiskuntafilosofinen [[oikeudenmukaisuusteoria]] on moraalifilosofinen, usein siteerattu puolustus hyvinvointivaltiolle. Hyvinvointivaltion rakentamisella on ollut vahva periaatteellinen kannatus läpi puoluekentän sotien jälkeen ja etenkin 1960-luvulta lähtien. Hyvinvointivaltio on edelleen erittäin suosittu kansalaisten keskuudessa. Suomalaiseen järjestelmään on otettu vaikutteita Ruotsista ja tämän vuoksi maiden sosiaalijärjestelmissä on paljon yhdenmukaisuuksia. Usein puhutaan pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta,<ref>[http://www.norden.org/fi/tietoa-pohjoismaista/pohjoismaiden-historia/viisi-hyvinvointivaltiota-globaalissa-maailmassa-n.-vuodesta-1920-nykypaeivaeaen pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta]</ref> ja tämä käsite tunnetaan myös pohjoismaiden ulkopuolella kuten The Economist Newspaper<ref>[http://www.economist.com/news/leaders/21571136-politicians-both-right-and-left-could-learn-nordic-countries-next-supermodel The Economist Newspaper]</ref> sanoo. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion luomisessa keskeisenä on pidettu [[Axel Hägerström|Axel Hägerströmin]] perustaman Uppsalalaisen koulukunnan arvonihilististä ajattelutapaa ja oikeusfilosofiaa.<ref>Sakari Hänninen, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.</ref>