Ero sivun ”Natsi-Saksan sotarikokset” versioiden välillä

Saksa kohteli koko sodan ajan siviiliväestöä ja [[sotavanki|sotavankeja]] surkeasti. [[Itärintama (toinen maailmansota)|Itärintamalla]] saaduista sotavangeista arviolta joka neljäs kuoli. [[Länsirintama (toinen maailmansota)|Länsirintamalla]] sota ei ollut niin raakaa, mutta Saksa syyllistyi muun muassa 27. toukokuuta 1940 [[Ranska]]ssa [[Le Paradisin joukkomurha]]an, jossa [[Waffen-SS]] tappoi 97 99:sta antautuneesta [[Britannian armeija|brittisotilaasta]]. Tunnetuin sotarikos länsirintamalla oli 17. joulukuuta 1944 tapahtunut [[Malmedyn verilöyly]], jossa saksalaiset teloittivat [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaisia]] sotavankeja.

 

 

Korkea-arvoisimpia [[kansallissosialismi|kansallissosialistisia]] sotarikollisia tuomittiin [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin oikeudenkäynneissä]]. Adolf Hitler ja [[Joseph Goebbels]] tekivät itsemurhan sodan vielä ollessa käynnissä, ja [[Heinrich Himmler]] murhasi itsensä ennen oikeudenkäyntiä. Sotarikollisia tuomittiin myös muun muassa [[Dachaun sotarikosoikeudenkäynnit|Dachaun sotarikosoikeudenkäynneissä]]. Nürnbergin tuomioistuin piti natsien organisoimaa juutalaisten ja muiden kansanryhmien [[Kansanmurha|joukkotuhontaa]] niin vakavana rikoksena, että se määriteltiin rikokseksi koko ihmiskuntaa vastaan.<ref name="tkh">{{Lehtiviite | Tekijä = Else Christensen | Otsikko = Rikokset ihmisyyttä vastaan| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia| Ajankohta = 2015 | Numero = Erikoisnumero Natsien rikokset| Sivut = 93| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bonnier| Selite = Erikoisnumero on lehden eri numeroissa julkaistujen artikkeleiden kooste | Issn = 0806-5209| Viitattu = 18.4.2015 }}</ref> Sotarikollisuusoikeudenkäynneissä käytettiin osittain taannehtivaa oikeudenkäyttöä, sillä useat sotarikolliset eivät olleet rikkoneet Saksan lakia. Jotkut saivat tuomioita muun muassa rikoksista rauhaa vastaan sekä hyökkäyssodan suunnittelusta. Osa sotarikollisista pakeni muun muassa [[Argentiina]]an ja [[Espanja]]an, esimerkiksi [[Josef Mengele]], [[Adolf Eichmann]], [[Franz Stangl]], [[Gustav Wagner]], [[Klaus Barbie]], [[Aribert Heim]], [[Walter Rauf]], [[Alois Brunner]] ja [[Carl Vaernet]].<ref>Tieteen Kuvalehti Historia. Erikoisnumero Natsien rikokset, s. 102–109.</ref>