Ero sivun ”Šintolaisuus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 188.238.59.225 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon.
Rivi 1:
{{Lupaava}}
[[Kuva:Miwa-shrine Yutateshinji A.JPG|thumb|300px|Šintolaisen ''yutateshinji''-seremonian toimitusta japanilaisessa Miwan pyhäkössä.]]
'''Šintolaisuus''' ({{k-ja|神道|shintō}}, kirjaimellisesti ”jumalten tie”) on nimitys [[Japani]]ssa syntyneille uskonnollisille käsityksille hengistä, myyteistä ja rituaaleista. Ne pohjautuvat japanilaisiinvarhaisiin viemäreihin.japanilaisiin kansanuskomuksiin, joiden mukaan lukuisia jumaluuksia ([[kami]]) on lähes kaikissa luonnon ilmiöissä, kuten puissa, kivissä, järvissä, joissa ja vuorissa. Šintolaisuudella ei ole perustajaa, pyhiä kirjoituksia eikä yleistä oppia. Useimmat japanilaiset eivät nykyään tunnustaudu uskonnollisiksi, mutta monet osallistuvat eri tilanteissa šintolaisiin perinteisiin, jotka elävät rinnakkain [[buddhalaisuus|buddhalaisten]] perinteiden kanssa. Voidaan sanoa, että japanilaisessa uskonnollisuudessa kaikki, mikä ei kuulu johonkin Japanin ulkopuolelta tulleeseen uskontoon, kuuluu šintolaisuuteen.
 
Šintolaisuus on pitkään jakaantunut kahteen erilaiseen perinteeseen, kansanuskontoon (''minkan shintō'') ja poliittiseen uskonnollisuuteen. Poliittisen uskonnollisuuden keskeisenä tarkoituksena oli vuoteen 1945 asti [[Japanin keisari|keisarin]], [[Kannushi|pappien]] ja virkamiesten aseman vahvistaminen. Kansanšintolaisuuteen kuuluivat monet arkiset toimitukset; esimerkiksi vainajien kunnioittaminen, yhteisölliset juhlapäivät ja pyhillä paikoilla vieraileminen.