Ero sivun ”Raskas vesi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 14829861, jonka teki Kkaita (keskustelu)
p Järjestysluku Z on kaikilla vedyn isotoopeilla yksi. Massaluku taas on deuteriumilla kaksinkertainen tavalliseen vetyatomiin nähden.
Rivi 17:
'''Raskas vesi''' on raskaan vedyn ([[deuterium]]) ja [[happi|hapen]] yhdiste eli dideuteriumoksidi (D<sub>2</sub>O). Siinä tavallisen [[vesi]]molekyylin molemmat [[vety]]atomit ovat [[isotooppi]]a <sup>2</sup>H, jolla on myös nimi deuterium. Raskasta vettä käytetään mm. hidastimena luonnonuraanilla toimivissa [[ydinreaktori|ydinreaktoreissa]] (tällaisia reaktoreita ovat [[Raskasvesireaktori|raskasvesihidasteiset ydinreaktorit]], kuten muun muassa kanadalainen [[CANDU]]).
 
Raskasta vettä on pieninä pitoisuuksina kaikissa luonnonvesissä. Teollisuuden tarpeisiin puhdistettua raskasta vettä voidaan tuottaa usealla eri menetelmällä, kuten [[tislaus|tislaamalla]] tavallista vettä tai nestemäistä vetyä sekä [[elektrolyysi]]n avulla. Yleisin on kuitenkin menetelmä, josta käytetään nimeä ''Chemical exchange''. Tämä menetelmä perustuu siihen, että vaikka saman alkuaineen eri isotoopit ovat kemiallisesti identtisiä, niiltä kuluu samojen reaktioiden läpikäymiseen eripituiset ajat. Ero reaktioajoissa on kääntäen verrannollinen atomin järjestyslukuunmassalukuun, ja on siten suurin juuri vedyn isotooppien välillä. Näin ollen luonnonvettä voidaan rikastaa raskaan veden suhteen altistamalla se reaktiolle, josta tavallinen vesi H<sub>2</sub>O suoriutuu raskasta vettä D<sub>2</sub>O nopeammin.
 
Vettä, joka muodostuu vedyn raskaimmasta isotoopista, [[tritium|tritiumista]], kutsutaan joskus [[Superraskas vesi|superraskaaksi vedeksi]]. Sitä esiintyy luonnossa hyvin vähän. Koska tritium on radioaktiivista, voidaan esimerkiksi vanhojen [[viini]]en ikä määrittää superraskaan veden pitoisuuden avulla samaan tapaan kuin muinaisjäännösten ikä [[radiohiiliajoitus|radiohiiliajoituksessa]].