Ero sivun ”Jakki” versioiden välillä

25 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
pikkumuotoiluja, korjattava/viitteet (noh, toki muutakin korjattavaa olisi roppakaupalla)
(a)
(pikkumuotoiluja, korjattava/viitteet (noh, toki muutakin korjattavaa olisi roppakaupalla))
| commonscat = Bos grunniens
}}
'''Jakki''' (''Bos grunniens'' tai ''Bos mutus''<ref name="IUCN"/>) on [[aasia]]lainen [[Nautaeläimet|nautaeläin]], joka elää luonnonvaraisena eteläisen [[Keski-AasianAasia]]n ylängöillä ja vuoristoissa. Jakki elää jopa [[Tiibet]]in ylätasangolla erittäin ankarassa ympäristössä, jossa on talvisin kylmää ja niukasti ravintoa. Jakkihärkä painaa jopa 10001&nbsp;000 kg. Piirteiltään jakki on leveäpäinen ja pitkäsarvinen, häntä on pitkäjouhinen, ja kupeilla pitkät, alasriippuvat jouhet. Kesytetty jakki on yleinen hyötyeläin Aasian ylängöillä ja vuoristoissa. Kesytettyjä jakkeja arvioidaan olevan yli 15 miljoonaa yksilöä. Täysin villejä jakkeja arvioidaan olevan jäljellä alle tuhat yksilöä, mutta lähes villeinä pidettyjä yli 10&nbsp;000.
Piirteiltään jakki on leveäpäinen ja pitkäsarvinen, häntä on pitkäjouhinen, ja kupeilla pitkät, alasriippuvat jouhet. Kesytetty jakki on yleinen hyötyeläin Aasian ylängöillä ja vuoristoissa. Kesytettyjä jakkeja arvioidaan olevan yli 15 miljoonaa yksilöä. Täysin villejä jakkeja arvioidaan olevan jäljellä alle 1000 yksilöä, mutta lähes villeinä pidettyjä yli 10000.
 
== Nimitys ==
Jakin latinankielinen nimitys on ''Bos grunniens''. Muissa kuin tiibetin kielessä "jakki" tarkoittaa sekä urosta että naarasta, kesyä ja villiä muotoa.
Muissa kuin tiibetin kielessä "jakki" tarkoittaa sekä urosta että naarasta, kesyä ja villiä muotoa.
 
Jakin nimi tulee tiibetin kielisestä sanasta ''gyag'' (གཡག་, ''g.yag''). ''Gyag'' tarkoittaa tiibetin kielessä vain urosta: naaraista käytetään Tiibetissä nimeä ''dri'' tai ''nak''. Villi jakki '''Bos grunniens mutus'' tai ''Bos mutus'' on Tiibetin kielessä (འབྲོང་,''brong'').
''Gyag'' tarkoittaa tiibetin kielessä vain urosta: naaraista käytetään Tiibetissä nimeä
''dri'' tai ''nak''. Villi jakki '''Bos grunniens mutus'' tai ''Bos mutus'' on Tiibetin kielessä (འབྲོང་,''brong'').
 
== Yleistä ==
 
Märehtijöihin kuuluva [[Alkuhärkä|alkuhärän]] tai [[biisoni|biisonin]]n sukuinen<ref name="Zoo_2_335">Zoo 2, Suuri eläinkirja 2, WSOY 1977, ISBN 951-0-08246-5, s. 335</ref><ref name="Guo_2006"> Guo, S.; et al. (2006). "Taxonomic placement and origin of yaks: implications from analyses of mtDNA D-loop fragment sequences". Acta Theriologica Sinica 26 (4): 325–330.</ref><ref name="enwiki_yak">{{Käännös|[[https://en.wikipedia.org/wiki/Yak]] {{parempi lähde}}</ref> jakki on vuoristoissa elävä kookas ja vahva nautaeläin. Jakin jalat ovat lyhyet, samoin niska. Sarvet ovat pitkät ja kaartuvat. Jakki on 3,2 m<ref>Maailman uhanalaiset eläimet osa 4 - Nisäkkäät matelijat, Ilkka Koivisto, Weilin+Göös 1992, ISBN 951-35-4689-6, "Nautaeläimet", s. 134</ref> pitkä, vanha sonni on jopa 4 m:n pituinen. Jakkiuroksen säkäkorkeus saattaa olla jopa 2,2 m. Villi jakkisonni painaa 820–1000 kg<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html Yak]</ref>. Lehmä painaa vain 2/3 sonnin painosta<ref name="Zoo_2_335"/>. Kesytetyt jakit ovat paljon kevyempiä. Kesy jakkiuros painaa vain 350–580 kg, ja kesy jakkinaaras 225–255 kg. Sekä uroksilla että naarailla on sarvet. Koostaan ja painostaan huolimatta jakki liikkuu ketterästi vuorilla. Jakilla on hyvä näkö ja kuulo. Jakkia saalistavat sudet, [[lumileopardi]]t<ref name="koi92s133"/> ja karhut<ref name="enwiki_yak"/>.
Lehmä painaa vain 2/3 sonnin painosta<ref name="Zoo_2_335"/>. Kesytetyt jakit ovat paljon kevyempiä.
Kesy jakkiuros painaa vain 350 – 580 kg, ja kesy jakkinaaras 225–255 kg. Sekä uroksilla että naarailla on sarvet.
Koostaan ja painostaan huolimatta jakki liikkuu ketterästi vuorilla.
Jakilla on hyvä näkö ja kuulo.
Jakkia saalistavat sudet, [[lumileopardi]]t<ref name="koi92s133"/> ja karhut<ref name="enwiki_yak"/>.
 
== Elintavat ==
 
Jakkeja on tutkittu melko vähän, koska ne elävät vaikeapääsyisessä Tiibetissä. Sonnit saattavat joskus kulkea noin kymmenen yksilön laumoina. Lehmät, näiden vasikat jne saattavat kokoontua mm myrskyllä ja muun vaaran niitä uhatessa 100-1000 jakin laumoiksi, jotka kuitenkin hajaantuvat etsimään ravintoa niukasta ympäristöstä<ref name="Zoo_2_335"/>. Jakit myös suojautuvat yöpakkasilta kerääntymällä yhteen niin että kylmää vähiten sietävät vasikat ovat keskellä.
Jakkeja on tutkittu melko vähän, koska ne elävät vaikeapääsyisessä Tiibetissä.
Sonnit saattavat joskus kulkea noin kymmenen yksilön laumoina. Lehmät, näiden vasikat jne saattavat kokoontua mm myrskyllä ja muun vaaran niitä uhatessa 100-1000 jakin laumoiksi, jotka kuitenkin hajaantuvat etsimään ravintoa niukasta ympäristöstä<ref name="Zoo_2_335"/>. Jakit myös suojautuvat yöpakkasilta kerääntymällä yhteen niin että kylmää vähiten sietävät vasikat ovat keskellä.
 
== Kylmänsietokyky ==
 
Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia. Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva<ref name="koi92s133">Koivisto 1992, s. 133</ref>. Sen avulla jakki sietää -40 °C<ref name="Tibet_Lonely_Planet_2002_31">Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ''ISBN 1 86450 162 6'', s. 31</ref>, ehkä jopa -50 °C pakkasta<ref>Koivisto 1992, s. 134</ref>. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin. Jakin elinalueella on keskimäärin vuodessa -5°C - 5.5°C ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on alle 13 °C<ref name="fao_yak_1">[http://www.fao.org/docrep/006/ad347e/ad347e08.htm 4 THE YAK IN RELATION TO ITS ENVIRONMENT]</ref>. Yli 16 asteessa jakin sydämen syke ja ruumiin lämpötila alkavat nousta. Yli 20 asteessa jakki hakautuu veden äärelle tai varjoon, jos mahdollista<ref name="fao_yak_1"/>. Elinympäristön korkeus merenpinnasta ei ole jakille niin tärkeä kuin lämpötila. Jakki elää normaalisti alle 5500 metrin korkeudessa, mutta sitä käytetään kuljetuksissa jopa 7200 metrin korkeudessa<ref name="fao_yak_1"/>.
Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia.
Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva<ref name="koi92s133">Koivisto 1992, s. 133</ref>. Sen avulla jakki sietää -40 °C<ref name="Tibet_Lonely_Planet_2002_31">Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ''ISBN 1 86450 162 6'', s. 31</ref>, ehkä jopa -50 °C pakkasta<ref>Koivisto 1992, s. 134</ref>. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin. Jakin elinalueella on keskimäärin vuodessa -5°C - 5.5°C ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on alle 13 °C<ref name="fao_yak_1">[http://www.fao.org/docrep/006/ad347e/ad347e08.htm 4 THE YAK IN RELATION TO ITS ENVIRONMENT]</ref>.
Yli 16 asteessa jakin sydämen syke ja ruumiin lämpötila alkavat nousta. Yli 20 asteessa jakki hakautuu veden äärelle tai varjoon, jos mahdollista<ref name="fao_yak_1"/>.
Elinympäristön korkeus merenpinnasta ei ole jakille niin tärkeä kuin lämpötila.
Jakki elää normaalisti alle 5500 metrin korkeudessa, mutta sitä käytetään kuljetuksissa jopa 7200 metrin korkeudessa<ref name="fao_yak_1"/>.
 
Siitä huolimatta jakki kestää hellettä varjossa. Jakki ääntelee harvoin, esim. vaaran uhatessa murisee ja puhisee. Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla. Jakin veressä on enemmän ja pienempiä punasoluja kuin esim. lehmän veressä. Jakilla on paksu rasvakerros vararavinnoksi, ja joka suojaa myös hieman kylmältä<ref name="enwiki_yak"/>. Jakilta puuttuvat hikirauhaset lähes täysin<ref name="enwiki_yak"/>.
Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla. Jakin veressä on enemmän ja pienempiä punasoluja kuin esim. lehmän veressä. Jakilla on paksu rasvakerros vararavinnoksi, ja joka suojaa myös hieman kylmältä<ref name="enwiki_yak"/>. Jakilta puuttuvat hikirauhaset lähes täysin<ref name="enwiki_yak"/>.
 
== Elinympäristö, ravinto ==
 
[[KuvaTiedosto:Overnight snow ( kha wa) in Valley of Gara.jpg|thumb|right|300px|Jakkeja Garan laaksossa.]]
[[KuvaTiedosto:Yaks in ladakh.JPG|thumb|right|300px|Jakkeja [[Ladakh]]issa.]]
 
Jakit elävät muun muassa [[Kiina]]n ja [[Intia]]n aroilla sekä [[Tiibetin ylänkö|Tiibetin ylängön]] ja ympäröivien vuorien [[tundra]]maisilla vuoristoniityillä ja kylmillä aroilla. Villijakin alue on kutistunut merkittävästi parin viime vuosisadan aikana. Jakin karussa, Tiibetin ylätasangon niukassa, suurelta osin kasvittomassa elinympäristössä kasvaa siellä täällä kitukasvuista heinää, ruohokasveja ja jäkälää<ref>Zoo 2, s. 334</ref>. Jakki syö myös heinää, saraa ja matalia pensaita. Jakki saattaa syödä pelkkiä heinien juuria.
[[Kuva:Yaks in ladakh.JPG|thumb|right|300px|Jakkeja [[Ladakh]]issa.]]
 
Jakit elävät muun muassa [[Kiina]]n ja [[Intia]]n aroilla sekä [[Tiibetin ylänkö|Tiibetin ylängön]] ja ympäröivien vuorien [[tundra]]maisilla vuoristoniityillä ja kylmillä aroilla. Villijakin alue on kutistunut merkittävästi parin viime vuosisadan aikana.
Jakin karussa, Tiibetin ylätasangon niukassa, suurelta osin kasvittomassa elinympäristössä kasvaa siellä täällä kitukasvuista heinää, ruohokasveja ja jäkälää<ref>Zoo 2, s. 334</ref>. Jakki syö myös heinää, saraa ja matalia pensaita. Jakki saattaa syödä pelkkiä heinien juuria.
 
Tiibetin jakki elää 3200–6100 m<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html Yak (Science.jrank.org)]</ref> korkeudessa ylätasangolla, jossa ei ole juurikaan puita ja pensaita<ref name="koi92s133"/> mutta soita ja järviä kylläkin<ref name="Zoo_2_335"/>. Jakin elinseuduilla on kovia hiekka- ja lumimyrskyjä<ref name="Zoo_2_335"/>. Jakki elää mieluiten veden lähellä soisilla paikoilla tai purojen varsilla<ref name="koi92s133"/>. Kesällä jakit vaeltavat ylös vuoristoon vuorten pohjoisrinteiden varjoon, rotkoihin tai lumisille alueille. Niinpä jakki talvehtii laaksossa<ref name="koi92s133"/>. Jakki etsii vettä jäätymättömistä puroista ja lähteistä<ref name="Zoo_2_335"/>. Seudulla ei sada paljon, ja pintavedet ovat niukkoja ja suolaisia. Jakki sammuttaakin usein janonsa syömällä lunta. Jakin mahan bakteerikannan aiheuttama käyminen lämmittää jakkia keskuslämmityksen tavoin<ref>Haggett 1996, s 104</ref>.
 
Eniten Tiibetin jakkeja on [[tunturisarake|tunturisarakkeen]] sukuista ''KobresiaKobresiaa''a kasvavilla niityillä, jotka ovat monesti ohutturpeisia soistumia. Tiibetin kylmien arojen jakkilaumat ovat pienempiä, ja vain erittäin harvoin jakkeja tavataan aavikoilla<ref name="animal_facts_yak_bos">[http://animalfacts-pictures.blogspot.fi/2011/10/yak.html Wild Yak]</ref><ref>ENCYCLOPEDIA OF ANIMAL FACTS AND PICTURES, Wednesday, 12 October 2011</ref>. Tiheimmillään jakkeja lienee noin yksi jakki/3 km<sup>2</sup>², mutta karuimmilla alueilla vain 30–100 km<sup>2</sup>²/jakki<ref name="animalinfo_wilj_yak">[http://www.animalinfo.org/species/artiperi/bos_mutu.htm Bos grunniens (B. g. mutus, B. mutus) (Other Names: 野牦牛, 野嫠(牛代女)牛, 犛牛, ヤセイヤク, Dong, Grunzochse, Yaque selvagem, Wildyak)]</ref><ref>alkup Schaller 1998</ref>. Näiden väliin jäävillä keskiharvoilla-tiheillä jakki alueilla, jotka ovat 12% Chang Tangista, on noin 1 jakki/13 km²<supref name="animalinfo_wilj_yak"/>. Jakin elinympäristössä eläimen saama ravinto vaihtelee huomattavasti vuosikierron mukaan. Jakki syö 2,7-4,6 kg kasviainesta päivässä<ref name="yak_facts">[http:/sup/www.yampayaks.com/faqs.html YAK FACTS Yampa Valley Yaks]</ref>. Tämä on noin prosentin jakin elopainosta, tosin kuin lehmä syö kolme prosenttia elopainostaan päivässä. Jakin sulehmän verkkomahaa suurempi verkkomaha mahdollistaa huonolaatuisen ravinnon pitkän sulamisajan<ref name="animalinfo_wilj_yakenwiki_yak"/>.
Jakin elinympäristössä eläimen saama ravinto vaihtelee huomattavasti vuosikierron mukaan. Jakki syö 2,7-4,6 kg kasviainesta päivässä<ref name="yak_facts">[http://www.yampayaks.com/faqs.html YAK FACTS Yampa Valley Yaks]</ref>. Tämä on noin prosentin jakin elopainosta, tosin kuin lehmä syö kolme prosenttia elopainostaan päivässä. Jakin sulehmän verkkomahaa suurempi verkkomaha mahdollistaa huonolaatuisen ravinnon pitkän sulamisajan<ref name="enwiki_yak"/>.
 
Suurin laitumen ruohon tms. saatavuus on elokuussa, alle 1000 kg/ha, mutta huhtikuussa alle 100 kg/ha<ref name="Xiang_Liang_2004">[ Study on the relation between yak performance and ecological protection ]. He An Xiang and Li Liang 2004 Published in IVIS with the permission of the editors, International Livestock Research Institute,</ref>. Tämä aiheuttaakin joidenkin jakkien kuolemisia nälkään talvella.
 
== Lisääntyminen ==
 
Urokset liikkuvat yleensä naaraiden ja lasten kanssa ryhmissä, joiden koko on yli 10 yksilöä. Mutta vanhemmat urokset liikkuvat joskus erillään naaraista 2-5 jakin ryhminä<ref>[http://www.asianwildcattle.org/species/yak/behaviour-and-ecology.html Yak (Bos mutus)]</ref>. Ne hajaantuvat kiima-aikana. Se on monesti heinä-syyskuussa ympäristöstä riippuen<ref name="enwiki_yak"/>. Urokset myös tällöin kieriskelevät kuivassa maassa biisonien tavoin. Ne myös merkitsevät maastoa virtsalla tai ulosteilla. Kiimassa jakkiurokset hakeutuvat naaraslaumoihin pariutuakseen. Härät taistelevat oikeudesta paritella naaraiden kanssa. Ne kamppailevat keskenään syöksyen toisiaan päin sarvet ojossa. Kiima-aikana naaraasta irtoaa munsasolu keksimäärin neljä kertaa noin 20 päivän välein. 3/4 naaraista tulee raskaaksi jo ensimmäisellä ovulaatiokerralla<ref>Leslie, D. M., Schaller, G. B., 2009. Bos grunniens and Bos mutus (Artiodactyla: Bovidae). Mammalian Species, 836, 1-17.</ref>. Naaras on ovulaatiossa vastaanottavainen vain muutaman tunnin kerrallaan.
Urokset liikkuvat yleensä naaraiden ja lasten kanssa ryhmissä, joiden koko on yli 10
yksilöä. Mutta vanhemmat urokset liikkuvat joskus erillään naaraista 2-5 jakin ryhminä<ref>[http://www.asianwildcattle.org/species/yak/behaviour-and-ecology.html Yak (Bos mutus)]</ref>.
Ne hajaantuvat kiima-aikana. Se on monesti heinä-syyskuussa ympäristöstä riippuen<ref name="enwiki_yak"/>.
Urokset myös tällöin kieriskelevät kuivassa maassa biisonien tavoin. Ne myös merkitsevät maastoa virtsalla tai ulosteilla.
Kiimassa jakkiurokset hakeutuvat naaraslaumoihin pariutuakseen. Härät taistelevat oikeudesta paritella naaraiden kanssa. Ne kamppailevat keskenään syöksyen toisiaan päin sarvet ojossa.
Kiima-aikana naaraasta irtoaa munsasolu keksimäärin neljä kertaa noin 20 päivän välein. 3/4 naaraista tulee raskaaksi jo ensimmäisellä ovulaatiokerralla<ref>Leslie, D. M., Schaller, G. B., 2009. Bos grunniens and Bos mutus (Artiodactyla: Bovidae). Mammalian Species, 836, 1-17.</ref>. Naaras on ovulaatiossa vastaanottavainen vain muutaman tunnin kerrallaan.
 
Yhdeksän kuukauden kantoajan päätteeksi jakkinaaras synnyttää yhden jälkeläisen. Vasikka on emonsa hoivissa vuoden ajan. Naaras synnyttää joka toinen vuosi luultavasti saatavissa olevan ravinnon mukaan. Jakkinaaras voi synnyttää 4-vuotiaana ja jakki kasvaa täyskokoiseksi noin 6-vuotiaaksi tultaessa<ref>[http://www.kiviniitty.fi/jakki.html Jakki (Bos grunniens)]</ref>. Jakki elää noin 25-vuotiaaksi<ref name="jakki_kotoisn_maailman_katoksi">[http://web.archive.org/web/20100807052702/http://www.kiteezoo.fi/elaimetpdf/jakki_en.pdf JAKKI Bos mutus grunniens]</ref>.
 
== Risteymät ==
[[KuvaTiedosto:Yaks still provide the best way to plow fields in Tibet.jpg|thumb|300px|right|Kaksi jakkia kyntömiehen apuna Tiibetissä]]
 
Jakkia on [[risteymä|risteytetty]] kesyjen [[nauta|nautojen]] kanssa muun muassa [[Nepal]]issa ja [[Kiina]]ssa.<ref name="Nurminen1987">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =104|Selite = (Englanninkielinen alkuteos ''The Encyclopedia of Mammals 2'', sarjassa World of animals) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6 }}</ref> Urokset (kutsutaan nimellä 'dzo') ovat lisääntymiskyvyttömiä, ja näitä käytetään usein juhtina. Risteytymästä syntyneet naaraat pystyvät lisääntymään kummankin lajin kanssa. [[Himalaja]]lla monissa naudoissa on hieman jakin perintöainesta, ja kesyissä jakeissa vastaavasti usein naudan.
== Käyttö ==
 
Jakit kesyyntyvät helposti nuorina. Niinpä jakkia on käytetty pitkään Keski-Aasian eteläosan vuorilla vetoeläimenä, ratsuna sekä lihan, maidon ja villan lähteenä. Noin 1,65 miljoonan km² laajuisella Tiibetin arolla elää 12 miljoonaa kesyjakkia. Jotkut paimenten leirit ovat jopa 5100 m korkealla<supref>2Danien J. Miller, The Tibetan Steppe</supref> laajuisella.
Tiibetin arolla elää 12 miljoonaa kesyjakkia. Jotkut paimenten leirit ovat jopa 5100 m korkealla<ref>Danien J. Miller, The Tibetan Steppe</ref>.
 
== Lähteet ==
 
*''Maailma tänään - Kiina ja Taiwan'', Pater Haggett (päätoimittaja), Tieteen kuvalehden kirjasto, Bonnirs 1996, ISBN 97-437-0914-1 (maailma tänään osa 20) s. 95
 
=== Viitteet ===
{{Korjattava/viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
70 196

muokkausta