Ero sivun ”Rautakausi” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 193.111.119.211 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 88.192.95.59 tekemään versioon.
Rivi 1:
[[Kuva:Axe of iron from Swedish Iron Age, found at Gotland, Sweden.jpg|thumb|[[Gotlanti|Gotlannista]] löydetty rautakautinen kirveenterä]]
'''Rautakausi''' on yksi [[esihistoria]]llisista kausista. Rautakaudelle siirryttäessä [[rauta]] otettiin yleiseen käyttöön [[työkalu]]jen, [[ase]]iden ja muiden tarve-esineiden valmistuksessa. Raudan valmistuksen merkittävä käyttö alkoi noin 1200 eaa. nykyisen [[Turkki|Turkin]] alueella, mistä raudanvalmistuksen taito levisi muutaman vuosisadan kuluessa laajalle alueelle. Rauta levisi siis [[Lähi-itä|Lähi-idästä]] [[Afrikka]]an, [[Eurooppa]]an ja [[Aasia]]an, ja on yhä edelleen merkittävin työkalumetalli.
 
Raudan käyttö oli yleisempää kuin aikoinaan [[pronssi]]n käyttö laajimmillaan, sillä rautamalmia esiintyy luonnossa melko yleisesti, ja raudan valmistus on helpompaa kuin pronssin. Meteoriittirautaa tiedetään käytetyn yksittäisten esineiden valmistuksessa jo 4000 eaa. [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] merkittäviä rautakautisia kulttuureja ovat mm. [[keltit|keltteihin]] liitetyt [[Hallstattin kulttuuri|Hallstattin]] ja [[La Tènen kulttuuri|La Tènen]] kulttuurit.
Rivi 7:
 
==Rautakausi==
Vanhin löydetty rautaesine on noin 6000 vuotta vanha.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Pieniä määriä rautaa alettiin [[pelkistys|pelkistää]] Lähi-Idässä ja [[Indus]]joen laaksossa 3000–20003000–2007 eaa. Rautaa pidettiin mahdollisesti seremoniametallina, joka oli [[kulta]]akin kalliimpaa. Jotkut taas pitivät rautaa [[kupari]]n kuonametallina. [[Heettiläiset]] alkoivat tuottaa rautaa järjestelmällisesti noin 1300 eaa. Intiassa alkoi 1800 eaa. kehittyä oma rautakulttuurinsa, joka tuotti 200 eaa. korkealuokkaista [[hiili]][[teräs]]tä. Raudan käsittelytaito levisi laajalle Lähi-Idässä vuoteen 1200 eaa. mennessä, vaikka pronssia käytettiinkin yhä raudan ohella.
 
Eurooppaan raudan käsittelytaito saapui 1000 eaa. ja se levisi hitaasti länteen. Suomeen raudan käsittelytaito levisi vuoteen 500 eaa. mennessä. Rautaa käyttivät myös Tšernogorovkan ja Novotšerkasskin kulttuurit noin 900 eaa. [[Kaukasus|Kaukasuksen]] pohjoispuolisilla alueilla. Sieltä rautateknologia kulkeutui länteen suuntautuvassa kansainvaelluksessa noin 800 eaa. Hallstattin keskieurooppalaiseen kulttuuriin, joka kukoisti 800-450 eaa. Pohjois-Euroopan kulttuuri- ja kauppayhteydet [[Välimeri|Välimeren]] tienoille heikkenivät huomattavasti tämän jälkeen ja tämän arvellaan johtuneen kelttiläisen La Tènen kulttuurin vahvistumisesta.{{lähde}}
Rivi 14:
{{Pääartikkeli|[[Suomen esihistoria]]}}
 
Ensimmäiset rautaiset esineet kulkeutuivat Suomeen noin 800-400428-luvuilla eaa. Esineitä saapui Suomeen kahdesta suunnasta, rannikolle Skandinaviasta tai muualta [[Itämeri|Itämeren]] alueelta ja sisämaahan ja Pohjois-Suomeen [[Ananjino-kulttuuri|Ananjino-kulttuurin]] alueelta Euroopan-puoleisen Venäjän itäosasta, jonne yhteydet olivat muodostuneet jo [[Pronssikausi|myöhäis-pronssikaudella]]. Nämä varhaisimmat Suomeen kulkeutuneet esineet olivat pääasiassa kirveitä, veitsiä, keihäänkärkiä, sirppejä ja myöhemmin myös viikatteita sekä erilaisia koruja.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Julkaisija=Gaudeamus|Vuosi=2015|Sivu=217-219}}</ref>
 
Varhaisimmat merkit Suomessa paikallisesta raudan tuotannosta ovat 300-200-luvuilla eaa. Todisteina tästä on Pohjois- ja Itä-Suomesta löydetyt raudan pelkistysuunit. Samanlaisia uuneja tunnetaan myös Itä-Karjalasta. Vastaavia uuneja ei tunneta rannikkoseudulta, mutta joiltain niin sanotun [[Esiroomalainen rautakausi|esiroomalaisen rautakauden]] asuinpaikoilta ja röykkiöhaudoista on löytynyt rautakuonaa joka voi viitata myös raudan tuotantoon. Ananjino-kulttuurin pronssikirveet säilyttivät suosionsa pitkälle esiroomalaisen rautaukauden puolelle, mikä viittaa raudan käytön yleistymisen hitauteen.<ref name=":0" />
 
Rautakauden kulttuuri jatkoikin pitkään [[pronssikausi|pronssikautisia]] perinteitä, joille oli ominaista jakautuminen sisämaan itäiseen ja rannikon läntiseen kulttuuripiiriin.Rannikon ihmiset asuivat pääosin yksittäistaloissa tai muutaman talon ryhmissä. Elinkeinoina olivat [[maanviljely]]s, [[metsästys]] ja [[kalastus]], pienessä määrin myös kaupankäynti. Viljelykasveina olivat mm. [[ohra]], [[speltti]]vehnä, [[ruis]], [[kaura]] ja [[nauris]]. [[Aura (maanviljely)|Aura]] oli alkeellinen koukkuaura. Kotieläiminä pidettiin [[nauta|nautoja]], [[lammas|lampaita]], [[vuohi]]a ja [[sika|sikoja]]. Talot olivat 10–2012–23 metrin mittaisia pystypaalujen varaan rakennettuja hallitaloja, joiden seinät olivat savella tilkittyä oksapunosta tai turvetta.
 
[[Röykkiöhauta|Röykkiöhautoja]] tehtiin edelleen roomalaisajallakin. [[Kansainvaellusaika|Kansainvaellusajalla]] sekä [[Merovingiaika|merovingiajalla]] 200–800 jaa. hautalöytöjen määrä kasvoi. Noin vuonna [[500]] kuoppahautaus alkoi yleistyä Suomessa röykkiö- ja kalmistohautauksen rinnalla. Vuoden [[800]] jälkeen hautalöydöissä alkavat näkyä kauppa- ja kulttuuriyhteydet [[viikinki]]ajan kulttuuripiireihin idässä ja lännessä.