Ero sivun ”Henrik Gabriel Porthanin patsas” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Linkki päivitetty IA:sta
karsittu kuvitusta
Rivi 1:
[[Tiedosto:Henrik Gabriel Porthanin patsas Turku 2.jpg|thumb|300px|Porthanin patsas vuonna 2011.]]
'''Henrik Gabriel Porthanin patsas''' on [[Carl Eneas Sjöstrand]]in suunnittelema, [[9. syyskuuta]] [[1864]] paljastettu patsas. Se sijaitsee [[Turku|Turussa]] [[Porthaninpuisto]]ssa. [[H. G. Porthan]]ia esittävä patsas on [[Suomi|Suomen]] vanhin henkilömonumentti.<ref name="wam">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wam.fi/public/default.aspx?contentid=56831&nodeid=13067 | Nimeke = Carl Eneas Sjöstrand (1828–1906): Henrik Gabriel Porthan| Ajankohta = 9.7.2013 | Julkaisija = Wäinö Aaltosen museo | Viitattu = 18.7.2007 }}</ref>
 
Mietteissään istuvan Porthanin [[Representaatio (taide)|representaatio]] viittaa henkisen mahdin käyttäjien, ajattelijoiden ja filosofien kuvalliseen traditioon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lindgren, Liisa | Nimeke = Monumentum, muistomerkkien aatteita ja aikaa | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 27 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = SKSSuomalaisen |Kirjallisuuden Tunniste =Seura | www = | www-teksti = | TiedostomuotoTunniste = | Viitattu = 8.2.2015 | Kieli = }}</ref>
 
Sjöstrand muotoili Porthanin patsaan Roomassa ja se valettiin Münchenissä. Pronssisen patsaan korkeus on 2,5 metriä. Patsaan jalusta on harmaata graniittia ja se on korkeudeltaan 2,2 metriä.
 
Patsaan ympärillä oli alun perin korkea rauta-aita ja sen alla kivijalka. Nämä poistettiin 1800–1900 -lukujenluvun vaihteessa, ja patsaan juurelle tehtiin laajemmat kukkaistutukset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20141021145622/http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentId=49776 | Nimeke = Porthanin puisto | Tekijä = Leino, Juha | Selite = Internet Archivessa, tallennettu 21.10.2014 | Ajankohta = 28.12.2011 | Julkaisija = Turun kaupunki| Viitattu = 6.12.2015 }}</ref>
 
Toinen Porthania kuvaava patsas on [[Viitasaari|Viitasaarella]] Porthanin synnyinkodin paikalla. Siellä on myös vuonna 1884 pystytetty muistokivi.
 
== Osat ==
[[Tiedosto:Henrik Gabriel Porthanin patsas Turku 6.jpg|thumb|300px|Jalustan takaosa.]]
[[Tiedosto:Henrik Gabriel Porthanin patsas Turku 3.jpg|thumb|300px|Jalustan vasemman sivun reliefit.]]
[[Tiedosto:Henrik Gabriel Porthanin patsas Turku 4.jpg|thumb|300px|Jalustan oikean sivun reliefit.]]
Patsas koostuu istuvasta henkilöstä, ja graniittijalustasta, jossa on Porthanin elämänhistoriasta kertova [[kuvaohjelma]] ja kirjoituksia, joissa kunnioitetaan hänen saavutuksiaan.
 
Rivi 20 ⟶ 18:
Jalustan taakse on kirjoitettu Porthanin nimi ja elinvuodet sekä teksti latinaksi ja suomeksi:
 
{{Sitaatti|"Aetenae memoriae viro Henrico Gabrieli Porthan patria memor" ja "Suomen maan ja Suomen kansan arvonhon asettajalle. tähänTähän kaikki Suomen kansa muistopatsahan panetti".}}
 
Jalustan oikealla ja vasemmalla puolen on upotettu pyöreät [[Reliefi|pronssireliefit]] tai [[medaljonki]]t. Porthanin vasemmalla puolella on professori [[Johan Jakob Tengström]]in (1787–1858) ja runoilija, professori [[Franz Mikael Franzén]]in (1772–1847) profiilimuotokuvat. Molemmat miehet edistivät suomalaisen [[Kansanrunous|kansanrunouden]] tutkimusta Porthanin jalanjäljissä.
Rivi 27 ⟶ 25:
 
== Paljastusjuhlat ==
===Taustaa===
[[Tiedosto:Porthan avtäckning.jpg|thumb|300px|Porthanin patsaan paljastustilaisuus vuonna 1864.]]
Kansallissankareiden patsaiden paljastuksista tuli 1800-luvun lopulla näyttäviä juhlatilaisuuksia. Niiden ilmoituksissa ja lehdistön uutisoinneissa mainittiin tarkasti, millä kielellä puhe tai runo lausuttiin tai soitettiinko musiikkia vai laulettiinko laulu ja missä järjestyksessä. Paljastustilaisuutta seurasi usein juhlapäivällinen [[seurahuone]]ella ja muitakin erikoistilaisuuksia.
 
Kouluissa tapahtumaa juhlistettiin vapaapäivällä. Porthanin patsaan paljastuksessa olivat kutsuvieraina muun muassa [[Elias Lönnrot|Lönnrot]], [[J. V. Snellman|Snellman]] ja [[Cygnaeus]]. Patsasta ympäröivä alue oli koristeltu ja kaupunki oli koristeltu 6 000 lyhdyllä. Turun teatterissa esitettiin [[Performanssi#Eläviä tauluja|elävä sommitelma]] Porthanin patsaasta kalevalaisten hahmojen ympäröimänä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lindgren, Liisa | Nimeke = Monumentum, muistomerkkien aatteita ja aikaa | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 29 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = SKS | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.2.2015 | Kieli name="Lindgr29" }}</ref>
 
=== "Juhlamenoin osotus" ===
[[Tiedosto:Porthan avtäckning.jpg|thumb|300px|Porthanin patsaan paljastustilaisuuspaljastus&shy;tilaisuus vuonna 1864.]]
Porthanin patsaan kaksipäiväinen paljastusjuhla alkoi vuoden syyskuun yhdeksännen päivän aamuna kello seitsemän. Silloin Wartiawuorella ammuttiin 65 kanuunanlaukausta "osottain sillä H. G. Porthanin ikäwuosia". Paljastustilaisuus aloitettiin kello 10.00, kansalianeuvos Lönnrotin puheella, jonka jälkeen rovasti Hjelt luki professori Brunerin tekemän latinankielisen runoelman. Paljastushetki ilmoitettiin seuraavasti:
 
Rivi 41 ⟶ 40:
Seuraavana päivänä pidettiin kokous Juhlasalissa ja paljastettiin H. G. Porthanin hautakivi kirkkotarhassa lyhyine puheineen, virren laulamisineen ja Tuomiokirkon urkusoittoineen. Lauantaina Turun linna, Tuomiokirkko, Lukion kalustot ja Merikoulu olivat avoinna ja yleisön katseltavina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/367803/articles/620607 | Nimeke = Juhlamenoin osotus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = ilmoitus | Julkaisu = Åbo Underrättelsen | Ajankohta = 8.9.1864 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.6.2015 | Kieli ={{fi}}}}</ref>
 
Ensimmäisenä kansallismuistomerkkinä Porthanin patsas oli malli myöhemmille hankkeille myös yleisen rahainkeräyksen, lehdistökampanjoinnin ja työn edistymisen seurannan osalta.<ref name="Lindgr29">{{Kirjaviite | Tekijä = Lindgren, Liisa | Nimeke = Monumentum, muistomerkkien aatteita ja aikaa | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 29 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = SKSSuomalaisen |Kirjallisuuden Tunniste =Seura | www = | www-teksti = | TiedostomuotoTunniste = | Viitattu = 8.2.2015 | Kieli = }}</ref>
 
== Lähteet ==