Ero sivun ”Sumer” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
→‎Aiheesta muualla: toimimaton pois
Velma (keskustelu | muokkaukset)
lähteettömiä pois ja muuta korjailua
Rivi 15:
== Sumerin historia ==
{{pääartikkeli|[[Sumerin historia]], [[Sumerin kaupunkivaltiot]]}}
===Alkuperä ===
 
===Alkuperä ===
:{{Pääartikkeli|[[Sumerilaisten alkuperä]]}}
 
Noin 6000–5000 eaa. jääkauden päätyttyä nykyisen Etelä-Irakin alue alkoi muistuttaa nykyisenlaista maata jokineen ja soineen. Alue on osa Lähi-idän [[hedelmällinen puolikuu|hedelmällistä puolikuuta]], jonka maaperä on otollista maanviljelyn harjoittamiseen ja suurten ihmismäärien ravitsemiseen. Pysyvää asutusta ja suurehkoja kyläkeskuksia perustettiin noin 4500–4000-lukujen eaa. välisenä aikana, jolloin joet olivat kuivuneet tarpeeksi maanviljelyä silmällä pitäen. Asutuksen perustaneen väestön alkuperää ei tiedetä, mutta jotkut tieteilijät arvelevat sumerin kielen paikannimistön ja lainasanojen perusteella nämä [[ubaid-kulttuuri|ubaidilaiset]] ovat peräisin [[Anatolia]]sta ja Kreikasta.<ref name="MPJ 65">''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', s. 65</ref><ref name="Britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/573176/Sumer | Nimeke =Sumer | Tekijä = | Julkaisija =Encyclopedia Britannica | Viitattu = 3.5.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> Ubaidilaisten eli protoeufraattilaisten kulttuuriin kuului maanviljelyä, kaupankäyntiä ja teollisuutta, kuten kutomista, metallitöitä ja keramiikkaa, mistä muotoitui seemiläsikansojen vaikutuksesta esisumerilainen korkeakulttuuri.
Rivi 23:
Sumerilaiset saapuivat alueelle noin 4000 eaa.<!--pikkujättiläisessä virhe, Uruk-kausi ei alkanut 3500-luvulla eaa. vaan n. 4000 eaa.--> ja olivat lähtöisin ilmeisimmin joko pohjoisesta Turkin seuduilta tai idästä Iranista. Edes kielitutkimus ei pysty antamaan varmoja viitteitä sumerien alkuperästä, sillä sitä ei ole onnistuttu sijoittamaan mihinkään tunnettuun kieliperheeseen. Sumeria on kuitenkin yritetty verrata intialaisiin [[dravidakielet|dravidakieliin]].<ref name="MPJ 65"/> Sumerilaisten nimiin on laitettu kirjoitustaidon kehittäminen, mistä historiallisen ajan on katsottu alkaneen (n. 3200 eaa.). Tekstit olivat aluksi hyvin yksinkertaisia, lähinnä kauppaan liittyviä kuitteja, ja kirjoitus kuva- eli piktogrammikirjoitusta. Kirjoitustaito levisi sumerilaisilta muinaisegyptiin ([[hieroglyfit]]).
 
Jokien läheisyyteen perustetuista kaupungeista kasvoi yhä suurempia. Noin 3800 eaa. Urukissa asui ehkä 10 000 ihmistä<ref>Suuri maailmanhistoria 1, Alussa oli ..., Leif Steffen Danielsen Bjarte Kaldhol Nils Petter Thuesen, ,. Koko kansan kirjakerho, 1983, . ISBN 951-864-008-9, ISBN 951-864-000-9, suom. Tarmo haaralaHaarala, suom. toim. päätoim Jorma Tiainen,. s. 132.</ref>. Joidenkin mukaan asutuksen keskittyminen suuriin kaupunkeihin olisi johtunut vuoden 3800 eaa. jälkeen vallinneesta kuivasta ilmastosta<ref>Fagan 2008, s. 219.</ref>, joka ajoi väestön kastelukanavia rakentavien ihmisten asuttamiin suuriin keskuksiin.
 
Lopulta vuosituhannen vaihteeseen mennessä Sumerissa oli toistakymmentä erillista kaupunkivaltiota ([[Kiš]], [[Uruk]], [[Ur]], [[Sippar]], [[Akšak]], [[Larak]], [[Nippur]], [[Adab]], [[Umma]], [[Lagaš]], [[Bad-tibira]] ja [[Larsa]] sekä Eufratin yläjuoksulta löytynyt [[Tell Habuba]]<ref name="Hugh Honour & John Fleming s. 51"/>). Kaupunkivaltioiden synnyn taustalla on Jemdet Nasr -kukoistuskauden (n. 3100–2900 eaa.) kaupankäynnin vilkastuminen ja väkiluvun kasvu. Kaupunkivaltioiden ympärille rakennettiin suojamuurit ja kaupungin keskus oli tietylle jumalalle omistettu temppeli. Kaupungit olivat hyvinkin suuria, esimerkiksi 400 hehtaarin Urukissa eli 2700-luvulla eaa. arviolta 50&nbsp;000 ihmistä. Alun alkaen valta kaupunkivaltioissa kuului yhteisön vanhimpien muodostamalle neuvostolle, mutta kaupunkivaltioiden välisen kilpailun myötä perustettiin kuninkuuksia.<ref name="Britannica"/><ref>''The History of Science and Technology'', s. 33–34 ("2800 BCE" ja "2700 BCE")</ref>
Rivi 35:
Toisen varhaisdynastisen kauden hajanaisuuden lopetti kolmannella varhaisdynastisella kaudella (2500–2300 eaa.) vaikuttanut Adabin kuningas [[Lugalannemundu]] karkotettuaan idän elamilaiset pois Sumerista. Tämän aikakauden historialliset lähteet painottuvat Elamin rajan läheisyydessä sijaitsevien Lagašin ja Umman kaupunkien väliseen rajakiistaan, joka alkoi kun ummalaiset kaatoivat aikoinaan Kišin kuninkaana olleen Mesilimin pystyttämän rajamerkin ja valloittivat itselleen Lagašin alueita. Lagaš vastasi laajentumispyrkimyksiin kun valtaan nousi uuden dynastian luoneen [[Ur-Nanše]]n pojanpoika [[Eannatum]]. Uutta suurvaltaa hän lähti rakentamaan valloittamalla ensin menetetyt alueet takaisin ja sitten hyökkäämällä Elamiin, Urukiin, Uriin, Akšakiin ja Kišiin.
 
Valloitusten jälkeen Eannatum joutui puolustautumaan vihollisten vastahyökkäyksiltä, jotka alun puolustusvoittojen jälkeen kääntyivät Lagašin kannalta tappiollisiksi ja Eannatum sai ilmeisesti surmansa. Vanha rajakiista ei kuitenkaan hälvennyt, vaan jatkui aina seuraavan dynastian valtaanastumiseen saakka, minkä jälkeen Lagašin kuninkuuden riisti itselleen [[Uruinimgina]]<ref name="Grimberg_1980_1_360">Kansojen historia, 1,. osa,. Carl Climberg, WSOY 1980, s. 360-361.</ref><ref name="Bjöl_1982_2_176">Otavan suuri maailmanhistoria osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat, Erling Bjöl, Otava 1982, s. 176-</ref>. Hänestä on jäänyt pitkähkö kirjoitus, jossa kuvataan kuinka hän on pannut merkille aiempien hallitsijoiden aiheuttamat sosiaaliset ongelmat ja kuinka hän oli korjannut asiat oikealle tolalle. Historioitsijoita on pitkään pohdituttanut tekikö Uruinimgina historian ensimmäisen sosiaalisen reformin vai onko kirjoitus lähinnä [[propaganda]]a. Hän saattoi panna merkille edeltäjiään paremmin merkille kansan ongelmat, mutta teki asialle tuskin mitään mullistavaa.<ref>''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', s. 68–69.</ref>
 
Ummassa kuninkaaksi noussut [[Lugalzaggesi]] riisti Uruinimginan lyhyeksi jääneen valta-aseman ja nopeasti valtasi koko muun Sumerin itselleen. Valtakuntaansa Lugalzaggesi hallinoi Urukista käsin, mutta Akkadin Sargon kukisti pian hänet<ref>Fagan 2008, s. 230.</ref>. Mesopotamian historian suurimmaksi hallitsijaksi tituleerattu [[Sargon]] teki valtakunnasta lyhytikäisen ja perusti oman [[Akkadin]]a tunnetun imperiumin, jonka raja ulottui jopa Välimerelle saakka.<ref name="pikkujättiläinen69">''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', s. 69.</ref>
Rivi 49:
== Sotalaitos ==
[[Kuva:Standard of Ur - War.jpg|300px|thumb|Mosaiikkikuvitusta sumerilaisen Urin sotakalustosta noin 2500-luvulla.]]
Sumerilaisilla oli jo varhaisdynastisella ajalla järjestynyt armeija. Myöhempien aikojen suurkuninkailla oli vakinainen armeija<ref>Salonen, s. 47.</ref>. Sumerilaiset armeijat perustuivat yleiseen asevelvollisuuteen.{{lähde}} Varhaisdynastisen ajan sumerilaisilla sotilailla ei ollut käytössään jousta ja nuolta, joka tuli vasta seemiläisten akkadilaisten myötä. Viimeistään uussumerilaiella ajalla armeija oli jakautunut eri suuruisin yksiköihin.
 
Sotilailla oli vaihtelevia asevalikoimia, aseena saattoi olla sotanuija, hieman sirppimäinen miekka tai kuparinen sotakirves ja keihäs sekä tikari.<ref name="answers.com">http://www.answers.com/topic/sumerian-warfare</ref> Päällään sotilalla oli muun muassa nahkamantteli ja patalakki tai suippokärkinen kuparikypärä, joka peitti nenänkin<ref>[http://joseph_berrigan.tripod.com/ancientbabylon/id46.html Early Sumerian Warfare]</ref>. Linkojen käyttö oli melko harvinaista. Manttelissa oli paikoin suojaksi pyöreitä kuparilevyjä. Jalkaväkeä oli sekä kevyttä että raskasta. Kevyellä jalkaväellä oli lähinnä keihäät ja kypärä ja sumerilainen nahkahame, muttei kilpeä. Raskaalla jalkaväellä oli suuret neliskanttiset kilvet, keihäs ja kypärä ja ehkä lyhyt miekkakin tai kirves, joka oli upseerin tunnus.<ref>''Ihmiskunnan värikkäät vaiheet 1'', s. 16–17, 19.</ref><ref>Salonen, s. 47–48</ref>. Keihäs saattoi olla joko peitsi (työntökeihäs) tai heittokeihäs, jossa saattoi olla kolme haaraa.<ref name="salonen_1945_119">Salonen 1945, s. 119.</ref>
 
Kilvin aseistatutunut jalkaväki eteni kreikkalaisten [[falangi]]a muistuttavassa muodostelmassa. Raskaan jalkaväen sotilaalla oli lisäksi kirves. Armeijan varustukseen kuului myös villiaasien vetämät raskaat nelipyöräiset [[sotavaunut]].<ref>''Ihmiskunnan värikkäät vaiheet 1''. WSOY 1971. s. 18</ref>. Niillä luultavasti taisteltiin toisia sotavaunuja vastaan, ja luultavasti niillä pyrittiin murtamaan vastustajan kilpirivistöt, mutta alun alkaen niiden käyttö rajoittui sotilaskaluston kuljetukseen. Vaunuista saatettiin heittää kevyitä keihäitä vastustajia kohti. Kaksipyöräiset vaunut<ref name="salonen_1945_119">Salonen 1945, s 119</ref> olivat nopeampia käytössä, mutta eivät sotilaallisessa tarkoituksessa.<ref name="answers.com"/>
 
Jo varhaisessa vaiheessa Sumerin kaupunkivaltioiden ympärille rakennettiin savitiilestä suojamuureja, jotka antavat viitteen [[saartosodankäynti|saartosodankäynnistä]]. Suoria viitteitä tästä ei ole löydetty, mutta strategia tiedetään tavalliseksi mesopotamialaisessa sodankäynnissä myöhempinä aikoina.{{lähde}}. Temppeli tai palatsi saattoi olla linnoitettu niin kuin keskiajan kirkkolinna<ref name="salonen_1945_121_122">Salonen 1945, s. 121, -122.</ref>.
 
== Talous ==
 
Yhteiskunta jakautui ylimyksiin, tavalliseen kansaan ja orjiin. Virkamiehet, ammattisotilaat ja papit olivat [[kastijärjestelmä]]n huipulla. Tavallista kansaa olivat kauppiaat, liikemiehet, maanviljelijät ja käsityöläiset, jossa luokassa oli sekä rikkaita että köyhiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sarissa.org/sumer/sumer_s.php| Nimeke = Sumerian Society.| Tekijä = Love, Anthony Michael |Julkaisupaikka = Sarissa.org | Viitattu = 28.8.2007| Kieli = {{en}} }}</ref> Arkeologiset kaivaukset ovat esimerkiksi Urista antaneet kuvan siitä, että tavallinen kansa oli köyhää. Rikkaita olivat korkeimmat papit, ylimykset ja suurkauppiaat. Maanviljelijät, joita oli noin 80 prosenttia kansasta, olivat usein lähes [[orja]]n asemassa.{{lähde}} Sumerilainen oikeuskäytäntö oli armeliaampi kuin seemiläinen, kostoperiaatetta ei sovellettu, vaan esimerkiksi ruumiinvamman tuottamisesta selvisi tuntuvilla sakoilla. Myös naisella saattoi olla yhteiskunnassa korkea asema, ja naiset kävivät ansiotöissä esimerkiksi kutomoissa. Sumerin urbanisoitumisaste oli 80 prosenttia. Keskinkertainen asuintalo oli yksikerroksinen sisäpihallinen talo, jossa oli muutamia huoneita. Hieman varakkaammissa taloissa oli kaksi kerrosta.{{lähde}}
 
Sumerilaisen yhteiskunnan perusyksikkö oli perhe, jonka pää oli mies. Yhteiskunta toimi miesten ehdoilla. Orjia saatiin myös sotavangeista. Silti heihin ei suhtauduttu erityisen negatiivisesti. Mies saattoi myydä lapsensa tai vaimonsa orjaksi. Orja saattoi ostaa itsensä vapaaksi, eikä häntä voinut sen jälkeen orjuuttaa.{{lähde}} Orjia käytettiin raskaissa töissä ja jalkavaimoina. Jalkavaimoja siedettiin, vaikka pääasiallinen avioliiton muoto oli yksiavioisuus. Sumerilaisen yhteiskunnan alussa kirjoitusta opetettiin vain tuleville papeille, myöhemmin muillekin maksua vastaan, myös naisille{{lähde}}. Metallipainoja käytettiin rahoina.
 
Sumerilaiset kävivät kauppaa laajalti lähialueidensa kanssa. Kauppa-alue ulottui Egyptiin ja Arabian niemimaan alueen lisäksi myös Välimerelle ja Intiaan sekä Kaukasukselle, joten kauppaa tehtiin jopa tuhansien kilometrien päähän. Tavara kulki [[karavaani]]na ja kaisla- ja puualuksilla. Kauppa oli suurliikemiesten käsissä. Merikauppa laajeni huomattavasti noin vuoden 3000 eaa. jälkeen. Valvottu jokiliikenne kuljetti jopa 30 tonnia lastia yhdessä laivassa kerrallaan.{{lähde}}
 
Toimeentulon kannalta tärkein tulonlähde oli jokivarsien ympäristöön sijoittunut maanviljely. Sumerin alue oli vuonna 3500 eaa. kosteata joensuistoa ja tulvatasankoa. [[Persianlahti]] ulottui nykyisen [[Basra]]n yli muinaisten [[Ur]]in ja [[Eridu]]n kaupunkien lähelle. Sumerilaisten keinokastelujärjestelmä mahdollisti viljelyksen alueilla, joissa satoi vuoden aikana vain 100 millimetriä vettä tai tulvat eivät riittäneet kunnolliseen satoon. Sumerilaiset kylvivät [[ohra]]a ja [[vehnä]]ä, mutta keinokastelun aiheuttama maan suolaantuminen johti lopulta siihen, että ohranviljelyksestä tuli hallitseva, sillä ohra sietää enemmän suolaa kuin vehnä. Kylvö oli harvaa, noin 28 litraa hehtaaria kohden, joka tuotti kuitenkin noin 80–100-kertaisen sadon, heikommin 50-kertaisen.<ref>Salonen, s. 49.</ref>
Rivi 81:
=== Sumerin uskonto ===
[[Kuva:Fragment Bau Louvre AO4572.jpg|230px|left|thumb|Sumerilainen jumalatarpatsas. Sen arvellaan esittävän jumala [[Bau]]ta.]]
Sumerin uskonto oli monijumalainen. Jumalia oli tuhansia, joista muutamat nousivat toisia merkittävämpään asemaan. Esimerkiksi eläimellä tai kuokalla {{lähde}} saattoi olla oma jumalansa, mutta joihinkinJoihinkin jumaliin yhdistettiin useita eri ominaisuuksia (esimerkiksi [[Ianna]] oli rakkauden, sodan ja lisääntymisen jumalatar). Uskonto oli tärkeä osa sumerilaisten maailmankuvaa ja jokaisella kaupunkivaltiolla oli oma luomisjumala, jota rukoiltiin. Kuitenkin myös suoranaisesta [[ateismi]]sta on todisteita tuolta ajalta.{{lähde}} Jumalia palvottiin erilaisin rituaalein ja juhlin, joista tärkein oli [[Dumuzi]]n ja [[Inanna]]n häitä kuvaava uudenvuodenjuhla. Sumerin uskonnollisissa perinteissä on nähty monia yhtymäkohtia Raamatun Vanhan testamentin tarinoihin, joista eniten keskustelua on aiheuttanut vedenpaisumuskertomus.
 
Sumerilaisessa uskonnossa jumalat olivat antropomorfisia eli ihmisenkaltaisia, joilla oli kuolemattomuuden lisäksi muita yliluonnollisia kykyjä. Jumalien uskottiin olevan näkymättömiä tavallisille kuolevaisille, ja ristiriitojen välttämiseksi he olivat luoneet joukon (''”me”'') luonnonlakeja, jotka ohjasivat maailman kulkua.<ref name="Encrata religion">{{Verkkoviite | Osoite = http://encarta.msn.com/encyclopedia_761576644/sumerian_religion.html | Nimeke =Sumerian Religion| Julkaisija =MSN Encarta | Viitattu = 7.5.2009 | Kieli ={{en}} }}{{deadlink}}</ref> Sumerilaisten neljä pääjumalaa olivat [[An]] (taivaan jumala) ja hänen puoliso [[Ki]] (maan jumala) sekä [[Enki]] (veden jumala), ja [[Enlil]] (ilman jumala), jotka muodostivat ”pyhän kolminaisuuden” (Ki oli ulkopuolella). An oli tärkeä jumaluus, jolle rakennettiin temppeleitä jo varhaisella Uruk-kaudella. An-jumala merkittiin nuolenpääkirjoituksella tähdellä, joka tarkoittaa myös yleisemmin dingir, 'jumala'. An syntyi alkumerestä, [[Nammu]]sta, josta koko maailma oli saanut alkunsa. Ihmiset saivat myöhemmin sivistyksen kalaihmistä muistuttavalta Oannesilta.
Rivi 100:
Sumerilaisten muinaisusko vaikutti huomattavasti seemiläisten [[akkad]]ilaisten, [[ebla]]laisten, [[babylonia]]laisten ja [[assyria]]laisten muinaisuskoon. Babylonian ja Assyrian monista teksteistä on löydetty monia samankaltaisuuksia [[Raamattu|Raamatun]] kanssa. Monet tutkijat uskovat näiden tekstien pohjautuvan vanhempaan sumerilaiseen perinteeseen. Alkujaan sumerilaisen [[Gilgamesh]]-eepoksen 11. taulu kuvaa [[vedenpaisumus]]ta, jonka valtava arkki tuo mieleen [[Nooa]]n [[Noaan arkki|arkin]]. Teksti on kirjoitettu aiemmin kuin Raamattu. [[Vanha-Baylonia]]n aikainen "[[Eridu Genesis]]" -nimellä tunnettu teksti kuvaa vedenpaisumusta, jonka päähenkilö on tällä kertaa Ziusudra.
 
Sumerin, Babylonian ja Assyrian suurelta osin Raamattua vanhemmissa kirjoituksissa esiintyy, tosin hajallaan eri muodossa, seuraavia samoja aiheita kuin Raamatussa: Maailman luominen, ihmisen luominen, paratiisi, vedenpaisumus, maanviljelijä-[[Kain]]in ja paimen-[[Abel]]in ristiriita, se että sumerit/juutalaisét olivat jumalien/jumalan valittu kansa, henkilökohtainen suojelusjumala, laki, etiikka ja moraali, jumalan kosto ja kansaa kohtaava tuho, vitsaus-motiivi ja kuoleman jälkeinen manala<ref>Salonen, s. 182, 184.</ref>.
 
Sumerilaiset sanoivat jumalien olevan taivaassa hieman samaan tapaan kuin Raamattu sanoo Jumalan olevan taivaassa, ja taivaan merkki AN tarkoittaa myös jumalaa [[DINGIR]]. Kaiken kukkuraksi sumerin merkki An, Dingir luetaan akkadiksi IL, mikä on melko lähellä juutalaisten jumalan nimen muotoa EL, [[Elohim]]. Lisäksi vielä muoto Elohim juutalaisilla on "jumalat", ei "jumala".{{lähde}}
 
Sumerilaiset olivat omasta mielestään Jumalan valittu kansa ja jokin jumala/jumalat saattoivat kostaa heille.<ref>Salonen, 183.</ref> Sumerilais-babylonialaissa teksteissä esiintyy myös monia muita teemoja, mm. ajatus ylösnousemuksesta, noususta taivaaseen kuoleman jälkeen.
 
Sumerilais-babylonialaissa teksteissä esiintyy myös monia muita teemoja: mm. ajatus ylösnousemuksesta, noususta taivaaseen kuoleman jälkeen.
 
=== Temppeli keskuksena ===
 
Sumerin talous toimi pääosin maatalouden ja kaupan varassa. Sumerissa temppeli oli varsinkin varhaisena aikana toiminnan keskipiste ja hoiti maanviljelyä, käsityöteollisuutta, kauppaa, oikeuslaitosta ja niin edelleen<ref name="Salonen_1962_40">Salonen 1962, s 40</ref>. Niinpä temppelillä oli palkkalistoillaan runsaasti maanviljelijöitä, karjanhoitajia ja erilaisia käsityöläisiä sekä kauppiaita. Jumalan uskottiin omistavan maan<ref name="Salonen_1962_40"/>. Palkka maksettiin heille usein luonnontuotteina, muun muassa [[ohra]]na, mutta rahana käytettiin monesti kuparia ja [[hopea]]a. Sumerilaiset uskoivat jumalan johtavan kaupunkia, ja ylipapin olevan vain hänen apulaisensa. Jumala suojeli ihmisiä pahoilta hengiltä, maksoi palkat, kuuli rukoukset ja kutsui juhliinsa. Niinpä temppeli jakautui kultillisiin huoneisiin ja taloushuonesiin<ref name="Salonen_1962_41">Salonen 1962, s. 41.</ref>. Temppelillä oli omat viljavarastot, leipomot, olutpanimot ja niin edelleen. Talousosastolla oli varastoja, käsityöläisten pajoja, viljamakasiineja ja palkanmaksukonttoreita. Virkailijat jakelivat päivittäin viljaa, [[sipuli]]a ja [[kalja]]a työläisille. Vaikka temppelin valta aikaa myöten heikkeni, silti se säilyi merkittävänä työllistäjänä ja jakelijana.<ref>Salonen, s. 40–41.</ref>
 
Temppeleissä palveli naisia, jotka oli jaettu kasteihin. Alimmat näistä lienevät olleen pelkkiä [[prostituoitu]]ja, ylin oli korkeasti kunnioitettu hallitsijan tytär, jolta odotettiin kunnollista elämää. Tutkijat ovat pitkään väittäneet, että temppeli olisi ollut maallista valtaa voimakkaampi varhaisella sumerilaisella kaudella, mutta uudempien tietojen mukaan maallinen valta on voinut olla johtavassa asemassa alusta asti. Mutta viimeistään [[Mesilim]]-ajalla temppeli ja [[valtio]] erosivat<ref>Salonen, s. 42.</ref>.
Rivi 121 ⟶ 119:
Sumerilaiset tekivät [[kontribuutio]]ita niin sanottujen kovien tieteiden sarallakin. Matematiikassa he kehittivät niin sanotun [[Seksagesimaalijärjestelmä|seksagesimaalisen lukujärjestelmän]], jossa [[kantaluku]]na on luku 60, kun nykyaikaisessa [[desimaalijärjestelmä]]ssä kantaluku on kymmenen. Sumerilaisten [[perintö]] tässä suhteessa näkyy edelleen muun muassa [[kulmanyksikköaste]]essa (yksi aste on 60 kaariminuuttia ja yksi kaariminuutti on 60 kaarisekuntia) ja ajanyksiköissä (tunti rakentuu 60 minuutista ja minuutti 60 sekunnista). [[Babylonia]]laiset omaksuivat tämän [[lukujärjestelmä]]n, mutta ottivat rinnalle käyttöön myös desimaalijärjestelmän. Kemian saralla sumerilaiset keksivät menetelmiä [[kupari]]n ja [[pronssi]]n valmistukseen. Molempien [[metalli]]en keksimisellä oli perustavanlaatuisia vaikutuksia niin sumerilaiseen taiteeseen kuin [[sodankäynti]]inkin. [[Kulta|Kullan]] [[juotto|juotosta]] on säilynyt merkkejä 2500-luvun eaa. Urista. Ensimmäisenä tieteilijänä pidetyn joonialaisen [[Thales|Thaleksen]] käsitys, että [[vesi]] on kaikkeuden [[alkuaine]], on peräisin sumerilaisilta.<ref name="CLIO"/>
 
Tekniikassa sumerilaiset olivat edelläkävijöitä, sillä he keksivät [[pyörä]]n ja [[Aura (maanviljely)|auran]] noin vuoden 3500 eaa. tienoilla sekä rakensivat ensimmäiset [[merenkulku]]un kelpaavat alukset, joissa he käyttivät [[bitumi]]a [[vesieriste]]enä 2400-luvulta alkaen.<ref name="CLIO"/><ref>''The History of Science and Technology'', s. 38.</ref> Ensimmäiset [[airo]]t keksittiin kuitenkin Egyptissä<ref>''The History of Science and Technology'', s. 37.</ref> samoin kuin [[purje]]kin on egyptiläisten keksintöä.<ref>Honour & Fleming, s. 50.</ref> [[Keinokastelu]]järjestelmä paransi satoa ja mahdollisti suurikokoisen valtakunnan rakentamisen. Se koitui kuitenkin sumerilaisten kohtaloksi, sillä kasteluvesi toi mukanaan suoloja maanpinnalle ja teki maasta viljelykelvotonta. Kastelussa käytettiin myös [[vinttikaivo]]a (''saduf''). Ur-Nammun hallintokaudella aloitettiin suuria rakennusprojekteja, kuten kaupunkien korjaaminen sekä [[Kanava|kanavien]] ja [[zikkurat]]ien rakentaminen. Ensimmäinen kaupunkia esittävä [[kartta]] esittää Akkadin Lagašia (2300 eaa.).
 
Kaupankäynnin standardiyksiköt sumerilaiset johtivat 129 jyvää vastaavasta šekelistä (8,36 grammaa) sekä 60 šekeliä vastaavasta minasta. Ensimmäinen standardiyksikkö pituudelle omaksuttiin hallitsija Gudeaa esittävän patsaan [[jalka|jalan]] pituudesta (26,45&nbsp;cm).
 
<!--
Tilavuusmittoja olivat muun muassa sila 0,842 kg ja GUR 252.6 litraa. Pituuden mittauksen pohjana oli sormimitta<ref>SUHE sivu 167</ref> SU.SI noin 1,65 cm ja NINDA 6 m. Pinta-alan mittaamiseen käytettiin muun muassa yksikköä SAR "penkki" joka oli noin 36 m2, ja IKU 100 SAR:ia eli 3600 m2 eli 0,36 hehtaaria<ref>www.maat.it/livello2/leggi-sumere.htm </ref>
-->
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sumer