Ero sivun ”Haaga” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Olimar (keskustelu | muokkaukset)
w, muot. (ei ole "eräässä mielessä" ensimmäisiä lähiöitä, vaan on)
Rivi 21:
Haaga jakaantuu kahteen hyvin erilaiseen osaan. Puistomaista Etelä-Haagaa luonnehtivat pienkerrostalot ja rivitalot ja jossain määrin sokkeloinen asemakaava. Etelä-Haaga sai alkunsa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla [[Huopalahden rautatieasema|Huopalahden aseman]] ympäristöön syntyneenä huvilakaupunginosana (1900–1922) ja kehittyi myöhemmin Haagan kauppalaksi (1923–1945). Alueella on yhä jonkin verran Haagan kauppalan aikaista rakennuskantaa, mm. [[Huopalahden kirkko]], Steniuksentien koulurakennus sekä muutamia huviloita.
 
Pohjois-Haaga syntyi Haagan rakentamisen kolmannessa vaiheessa (1947–). Se on eräässä mielessä Helsingin ensimmäisiä [[lähiöLähiöt Suomessa|lähiöitä]]itä, jonkaja sen rakentaminen alkoi heti [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] ja [[Helsingin suuri alueliitos|Helsingin suuren alueliitoksen]] jälkeen. Pohjois-Haagassa on runsaasti 4–12-kerroksisia 1950–1960-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, ja muun muassa Ida Aalbergin tien opiskelija-asunnot kuuluvat Helsingin korkeimpiin asuintaloihin.
 
1970–1980-luvun taitteessa rakennettiin Pohjois-Haagan kupeeseen keskukseltaan tiivis [[Lassila]]n alue [[Vantaankosken rata|Vantaankosken radan]] varteen. Lassilassa on sekä kerrostaloja että matalampaa rivitalo- ja pienkerrostaloasutusta.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Haaga