Ero sivun ”Vanha viha” versioiden välillä

2 merkkiä poistettu ,  15 vuotta sitten
p
kh
(w fix)
p (kh)
'''Vanha viha''' on nimitys [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n väliselle sodalle, joka käytiin [[1495]] - [[1497]]. Joskus nimitystä ''vanha viha'' on käytetty vuosien 1570 - 15951570–1595 Ruotsin ja Venäjän 25-vuotisesta sodasta, mutta sen yleisempi nimitys on [[pitkä viha]]. Sota liittyi Ruotsin ja Venäjän rajaerimielisyyksiin sekä Ruotsin ja [[Tanska]]n kiistaan [[Kalmarin unioni]]n säilymisestä. Sodan aikana Suomea, varsinkin [[Häme]]ttä ja [[Savo]]a, hävitettiin pahasti. Sotaan liittyy myös kuuluisa [[Viipurin pamaus]] ([[1495]]). Sota ei johtanut rajamuutoksiin.
 
==Sodan pääpiirteet==
 
Kalmarin unionin lähestyessä loppuaan tilanne Suomen itärajalla alkoi kärjistyä. [[Moskovan ruhtinaskunta|Moskovan]] yhdistämä Venäjä alkoi kiinnittää huomiota suomalaiseen asutukseen, joka oli siirtynyt yli [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa sovittujen rajojen. Moskovasta vaadittiin rajan tarkistamista. Tästä syystä vuonna 1475 alettiin rakentaa [[Olavinlinna]]a ja [[Viipuri]]n kaupungin ympärille muuria, jotta raja pystyttäisiin turvaamaan.
 
Ruotsi oli koko [[Kalmarin unioni|Kalmarin unionin]] ajan jakautunut unionin kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat katsoivat, että unioni tukee Tanskan etuja. Unionin hallitsija Hannu-kuningas liittoutui tämän jälkeen Venäjän kanssa. Kyseinen tilanneTilanne johti sotaan vuonna 1495. Venäläiset piirittivät Viipurin, joka puolustautui menestyksekkäästi Knut Possen johdolla. Venäläisten perääntymiseen liittyy tarina Viipurin pamauksesta. Myös Pietari Kylliäisen puolustaman Olavinlinnan piiritys epäonnistui. Alkuvuodesta [[1496]] venäläinen hyökkäysosasto, jonka miesvahvuudeksi mainitaan 200 ratsumiestä, kuitenkin tunkeutui Savon kautta Hämeeseen, teki hävitystyötä polttaen muun muassa [[Hattula]]n kirkon ja peräytyi ennen kuin Turusta lähetetyt joukot tavoittivat sen.
 
[[Luokka:Suomen keskiaika]]