Versio 16. marraskuuta 2016 kello 18.32 muokkaa Olimar (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 24 848 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 17. marraskuuta 2016 kello 14.40 muokkaa kumoa Olimar (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 24 848 muokkausta etymologia ja tausta suomessa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 3: '''Lähiö''' on [[Kaupunki\|kaupungin]] [[Keskusta (taajaman osa)\|keskustan]] ulkopuolella sijaitseva [[asuinalue]], jossa tyypillisesti sijaitsee elementtikerrostaloja. Suomalaisen lähiöperiaatteen luonut [[Otto-Iivari Meurman]] lainasi lähiö-sanan maantieteestä. Hän viittasi asumalähiöllä kaupunkirakenteelliseen yksikköön, johon sopi 6000 asukasta.<ref>Hurme, s. 8</ref><ref>Hurme, s. 80</ref> Termiä käytettiin uusien, sodan jälkeen rakennettujen asuinalueiden suunnittelussa, toteutuksessa ja markkinoinnissa.<ref>Hankonen, s. 19</ref> Pian lähiöihin alettiin liittää negatiivisia piirteitä, ja niiden käsittely mediassa oli 1960-luvun lopulta lähtien pääasiassa ongelmakeskeistä.<ref>Roivainen, s. 130</ref> Eri vuosikymmenten aikana termi on saanut erilaisia kerroksia ja symbolisia merkityksiä. Suomen kielessä lähiö-sanasta on myös tullut kaupunkihierarkian alimmaista asuinaluetta kuvaava, [[Slummi\|slummiin]] verrattava sana, vaikka alun perin sanaa käytettiin myönteisemmässä merkityksessä.<ref name=":3" /> Suomen kielessä sanasta lähiö on tullut kaupunkihierarkian alimmaista asuinaluetta kuvaava, [[Slummi\|slummiin]] verrattava sana, vaikka alun perin sanaa käytettiin myönteisemmässä merkityksessä. Muiden maiden samansisältöisiä sanoja ovat muun muun muassa amerikkalainen [[Getto (yleiskäsite)\|getto]], ranskalainen [[banlieue]], italialainen [[quarteri degradati]], brasilialainen [[favela]] ja argentiinalainen [[villa miseria]].<ref>Ilmonen 2016, s. 105</ref> Yhteistä keskustelulle slummeista, lähiöistä ja getoista on, että niitä syrjitään symbolisesti ja sosiaalisekonomisesti. Mervi Ilmosen mukaan ne ovat alueita, "joille on ominaista isolaatio ja sosiaalinen alemmuus, jonne kaupungin köyhin väestönosa sijoittuu ja jotka kärsivät sosiaalisen stigmatisaation kierteestä".<ref>Ilmonen 1994, s. 30</ref>▼ ▲Suomen kielessä sanasta lähiö on tullut kaupunkihierarkian alimmaista asuinaluetta kuvaava, [[Slummi\|slummiin]] verrattava sana, vaikka alun perin sanaa käytettiin myönteisemmässä merkityksessä. Muiden maiden samansisältöisiä sanoja ovat muun muun muassa amerikkalainen [[Getto (yleiskäsite)\|getto]], ranskalainen [[banlieue]], italialainen [[quarteri degradati]], brasilialainen [[favela]] ja argentiinalainen [[villa miseria]].<ref name=":3">Ilmonen 2016, s. 105</ref> Yhteistä keskustelulle slummeista, lähiöistä ja getoista on, että niitä syrjitään symbolisesti ja sosiaalisekonomisesti. Mervi Ilmosen mukaan ne ovat alueita, "joille on ominaista isolaatio ja sosiaalinen alemmuus, jonne kaupungin köyhin väestönosa sijoittuu ja jotka kärsivät sosiaalisen stigmatisaation kierteestä".<ref>Ilmonen 1994, s. 30</ref> Yhdysvaltalainen slummi tai ghetto poikkeaa eurooppalaisesta lähiöstä rakenteeltaan, kehitykseltään ja sosiaaliselta dynamiikaltaan. Yhdysvalloissa keskiluokka muutti pois kaupungin keskustoista [[Esikaupunki\|esikaupunkialueiden]] omakotitaloihin, Euroopassa työväenluokka asuu kaupungin ulkokehillä lähiöissä.<ref name=":0">Ilmonen 1994, s. 28</ref> Sosialististen maiden lähiöt ovat muiden Euroopan maiden lähiöihin verrattaessa yksitoikkoisempia, mittakaavaltaan isompia ja väestöltään heterogeenisempiä. Asunnoissa korostuvat yksiöt ja kaksiot. Kaikkien lähiöiden rakentamiselle yhteistä on kuitenkin ollut tavoite asuntopulan voittamisesta. Esimerkiksi Ruotsissa asuntopolitiikan keinoksi otettiin [[miljoonaohjelma]], jonka puitteissa oli tarkoitus rakentaa miljoona asuntoa kymmenen vuoden aikana.<ref name=":0" /> [[Lähiöt Suomessa\|Suomessa lähiöitä]] rakennettiin erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla.<ref name=":1">{{Lehtiviite\|Tekijä=Kemppainen, Teemu & Saarsalmi, Perttu\|Otsikko=Perceived social disorder in suburban housing estates in the Helsinki region: a contextual analysis\|Julkaisu=Research on Finnish Society\|Ajankohta=2015\|Vuosikerta=\|Numero=Vol. 8\|Sivut=47-60\|Julkaisija=\|www=http://www.finnresearch.fi/4Social_disorder.pdf\|Tiedostomuoto=pdf}}</ref> Rivi 19 ⟶ 21: == Lähteet == * {{Kirjaviite\|Tekijä=Hankonen, Johanna\|Nimeke=Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta\|Vuosi=1994\|Julkaisupaikka=Tampere\|Julkaisija=Otatieto Oy, Gaudeamus\|Tunniste=ISBN 951-672-187-7}} * {{Kirjaviite\|Tekijä=Hurme, Riitta\|Nimeke=Suomalainen lähiö Tapiolasta Pihlajamäkeen\|Vuosi=1991\|Julkaisupaikka=Tammisaari\|Julkaisija=Suomen Tiedeseura\|Tunniste=ISBN 951-653-228-4}} * Ilmonen, Mervi: ”Puutarhakaupungista ongelmalähiöön”. Julkaisussa Harni, Tuukka (toim.): ''Ihmisten kaupunki? Urbaani muutos ja suunnittelun haasteet.'' Stakes 1994. s. 18−35 * Ilmonen, Mervi: "Tulevat lähiöt: segregaatiota vai gentrifikaatiota?" Teoksessa Norvasuo, Markku (toim.): ''Lähiö ja kaupunki − asuinalueen rajat muutoksessa''. Aalto-yliopisto, 2016. s. 101−117 * {{Kirjaviite\|Tekijä=Roivainen, Irene\|Nimeke=Sokeripala metsän keskellä. Lähiö sanomalehden konstruktiona\|Vuosi=1998\|Julkaisupaikka=Helsinki\|Julkaisija=Helsingin kaupungin tietokeskus\|Tunniste=ISBN 951-718-201-5}} === Viitteet ===

Ero sivun ”Lähiö” versioiden välillä