Ero sivun ”Nero” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Botti poisti linkin tiedostoon 014_Nero.jpg, koska käyttäjä Sealle on poistanut tiedoston Commonsista. Syy: per c:Commons:Deletion requests/Files in Category:PD-Coins-Krenzer.
Rivi 29:
 
== Suku ==
 
Isänsä kuoleman ja äitinsä karkotuksen jälkeen Lucius jäi kolmevuotiaana puoliorvoksi ja keisari-enonsa armoille. Caligulan murhan jälkeen valtaan nousi murhatun keisarin setä [[Claudius]], joka mentyään naimisiin veljentyttärensä [[Agrippinan]] kanssa vuonna 49 adoptoi tämän pojan Luciuksen. Adoption seurauksena poika sai nimen Nero Claudius Drusus Germanicus.
'''Insesti''' ([[Latina|lat.]] ''incestus'' 'siveetön') eli '''sukurutsa''' (myös '''sukurutsaus''') on lähisukulaisten välistä [[Seksi|sukupuolista kanssakäymistä]]. Insesti on [[tabu]], ja se on useimmissa maissa laitonta. Joissakin maissa täysi-ikäisten vapaaehtoista insestiä ei ole säädetty laissa rangaistavaksi. Yleensä laillisuuden perusteena on ajattelutapa, ettei tekoon tarvitse puuttua lainsäädännöllä. Laillista se on muun muassa Hollannissa, Ranskassa, Espanjassa, Turkissa, Venäjällä, Kiinassa ja Israelissa.[[Insesti#cite note-1|[1]]] Suurin osa nykyuskonnoista kieltää sukurutsauksen.
 
Alaikäisiin kohdistuvaa insestiä pidetään lasten seksuaalisena hyväksikäyttönä. Myös täysi-ikäisten välistä insestiä pidetään yleisesti moraalittomana ja sairaana käytöksenä ja perheenjäsenten väliset suhteet vääristävänä. Tämän lisäksi kieltoa perusteellaan sairaiden jälkeläisten syntymisen riskillä.
 
Biologisten lähisukulaisten insestisistä suhteista syntyvillä lapsilla on suuri kuoleman, perinnöllisten sairauksien tai vammaisuuden riski, joka johtuu [[Sisäsiittoisuus|sisäsiittoisuudesta]].[[Insesti#cite note-WolfDurham2005-2|[2]]]
 
"Lähisukulainen" on määritetty eri kulttuureissa eri tavoin.[[Insesti#cite note-3|[3]]] Joissakin lainsäädännöissä insesti määritetään verisukulaisuudeksi, kun toisissa avioliitto tai lapseksiottaminen riittää. Joissain lainsäädännöissä puhutaan perheenjäsenistä, toisissa mainitaan sedät, tädit, veljenpojat, sisarentyttäret ja serkut. Joissakin yhteiskunnissa insestin vieromisessa on menty niin pitkälle, että kullekin henkilölle jopa neljäsosaa maan asukkaista on pidetty niin läheisinä sukulaisina, että seksi heidän kanssaan on katsottu insestiksi.
 
== Sisällysluettelo ==
[[null piilota]] 
* [[Insesti#L.C3.A4heinen suhde est.C3.A4.C3.A4 insesti.C3.A4|1Läheinen suhde estää insestiä]]
* [[Insesti#Historia|2Historia]]
* [[Insesti#Insesti Raamatussa|3Insesti Raamatussa]]
* [[Insesti#Insesti Suomen lains.C3.A4.C3.A4d.C3.A4nn.C3.B6ss.C3.A4|4Insesti Suomen lainsäädännössä]]
* [[Insesti#Julkisuuden tapauksia|5Julkisuuden tapauksia]]
** [[Insesti#It.C3.A4valtalainen insesti-is.C3.A4|5.1Itävaltalainen insesti-isä]]
** [[Insesti#Saksalainen sisaruspariskunta|5.2Saksalainen sisaruspariskunta]]
** [[Insesti#Australialainen is.C3.A4.E2.80.93tyt.C3.A4r-pariskunta|5.3Australialainen isä–tytär-pariskunta]]
* [[Insesti#Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanta|6Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanta]]
* [[Insesti#Katso my.C3.B6s|7Katso myös]]
* [[Insesti#Viitteet|8Viitteet]]
 
== Läheinen suhde estää insestiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ==
{| class="wikitable"
|
|'''Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.'''<small>Voit lisätä artikkeliin [[Wikipedia:Tarkistettavuus|tarkistettavissa olevia]] lähteitä ja merkitä ne [[Wikipedia:Merkitse lähteet|ohjeen]] mukaan.</small>
|}
Nisäkkäillä ja ihmisillä parittelua tapahtuu harvoin lähisukulaisten kesken. Tätä ilmiötä kutsutaan [[Westermarck-ilmiö|Westermarck-ilmiöksi]] eli perheen jäsenten aikaisen läheisyyden aiheuttamaksi seksuaalisuuden estymäksi, tai biologiseksi insestikielloksi. Jyrsijöillä haju toimii insestiä estävänä tekijänä. Ne parittelevat mieluummin erilaiselta haisevien kanssa. Myös yhdessä poikasena kasvaminen toimii insestin estäjänä. Eri jyrsijälajeilla tehdyissä kokeessa geneettiset sisarukset kasvatettiin erillään, ja kasvinkumppaneina oli toisten vanhempien poikasia. Aikuisina jyrsijät suosivat erillään kasvaneita kumppaneita, riippumatta siitä olivatko ne todellisia sisaria, vai eivät.<sup>''[[Wikipedia:Merkitse lähteet|lähde?]]''</sup>
 
Kädellisillä on havaittu selvä lähisukulaisuusseksin esto. Seksi estyy niiden kanssa, joiden parissa poikasena elää yhdessä. Voimakkaimmillaan tämä esto on emon kanssa, seuraavaksi voimakkain emonpuoleisten sisarten kanssa. Joillain lajeilla tyttäret parittelevat isänsä kanssa.<sup>''[[Wikipedia:Merkitse lähteet|lähde?]]''</sup> Isää ei apinoilla useinkaan tiedetä, sillä tämä elää vapaudessa usein erillään muusta laumasta. Naaraat välttävät kumppaneina niitä uroksia, jotka ikänsä puolesta sopivat niiden isäksi tai olivat aikuisia siinä ryhmässä, johon naaras syntyi. Gorilloilla, joilla on yhden uroksen hallitsema haaremijärjestelmä, isä ei koskaan parittele tyttärensä kanssa, jos se on jäänyt ryhmään. Samanlainen täysesto on marmaseteilla.<sup>''[[Wikipedia:Merkitse lähteet|lähde?]]''</sup>
 
Vankeudessa pidetyistä eläimistä tiedetään, että ensimmäisen asteen insesti lisää poikasten kuolleisuutta 30 %. Luonnon kovemmissa olosuhteissa ilmeisesti enemmän.<sup>''[[Wikipedia:Merkitse lähteet|lähde?]]''</sup>Kädellisillä ei sisäsiittoisuutta juuri esiinny, koska lähisukulaiset eivät elä samassa laumassa ja jos elävät, eivät yleensä parittele keskenään. Simpansseilla esiintyy ”harjoitteluseksiä”, paritteluja sisarten ja äidinkin kanssa, mutta tämä loppuu viimeistään seitsemän vuoden iässä, jolloin simpanssin poikanen voi saada siemensyöksyn.<sup>''[[Wikipedia:Merkitse lähteet|lähde?]]''</sup>Insestikielto ei kädellisillä ole täydellinen, siitä tapahtuu aina välillä poikkeuksia.
 
Ihmisillä sukulaisuuden vaikutusta on tutkittu mm. Israelin kibbutseissa. Kibbutseissa eri vanhempien lapset elävät samassa kiinteässä ryhmässä yhdessä muiden lasten kanssa. Lapset vain erittäin harvoin alkoivat seurustella keskenään tai menivät naimisiin keskenään. Taiwanissa perinteisessä lapsi-avioliitossa tuleva aviopuoliso siirtyi perheen kasvatettavaksi jo pienenä lapsena. Nykyaikaisessa avioliitossa puolisot tapaavat vasta naimaiässä. Lapsesta asti yhdessä kasvaneissa avioliitoissa syntyy selvästi vähemmän lapsia, ja avioliitot päättyivät useammin eroon. Lisäksi lasten määrän vähyys avioliitossa korreloi myös siihen, kuinka nuorena tuleva aviopuoliso oli otettu perheen kasvatettavaksi. Mitä nuorempana tämä tapahtui, sitä pienempi oli lapsiluku. Tämä viittaa siihen, että Westermarck-efekti on sitä voimakkaampi, mitä nuorempana lapset oppivat tuntemaan toisensa.[[Insesti#cite note-WolfDurham2005-2|[2]]]
 
== Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ==
[[Antropologia|Antropologiassa]] on tultu johtopäätökseen, että kaikissa tunnetuissa yhteisöissä naimisiinmenolle on asetettu tiukkoja vaatimuksia. Monet yhteisöt ovat sallinneet seksin vain avioliiton aikana. Täten avioliitolle asetetut säännöt ovat koskeneet myös seksiä. Niissä yhteisöissä, joissa avioliiton ulkopuolinen seksi on ollut sallittua, on avioliittoon liittyvät kiellot ulotettu myös avioliiton ulkopuolisille seksisuhteille.<sup>''[[Wikipedia:Merkitse lähteet|lähde?]]''</sup>
 
Kaikissa tunnetuissa yhteisöissä on niin sanottu insestitabu, joka määrittää, kuinka läheisten sukulaisten kanssa saa mennä naimisiin (tai harrastaa seksiä). Läheisimmät biologiset sukulaiset (eli sisarukset tai vanhemmat) ovat poikkeuksetta listalla. Muinaisessa kiinalaisessa kulttuurissa esiintyy suhteellisen tiukka rajoitus: siellä kaksi ihmistä ei saa mennä naimisiin, jos heillä on sama sukunimi, koska tämä saattaisi viitata yhteisiin esi-isiin.[[Insesti#cite note-4|[4]]] Tällaiset rajoitukset eivät kuitenkaan ole aivan ainutlaatuisia. Eräiden eteläisen Afrikan [[Sanit|sanien]] keskuudessa on perinteisesti annettu lapselle nimi hyvin pienestä nimien ryhmästä, eikä tyttö ole periaatteessa saanut mennä naimisiin pojan kanssa, jos tällä on sama nimi kuin hänen isällään. Kyseistä sääntöä on voitu tapauskohtaisesti laajentaa paljon monimutkaisemmaksikin, jotta lastaan naittavilla vanhemmilla olisi syy estää liitot, jotka eivät miellytä heitä. Aina nimittäin on puolison suvusta löytynyt joku samanniminen juuri nimien pienen määrän takia.
 
Joskus harvoin kuitenkin kansojen johtajat ovat voineet naida sisaruksiaan tai lapsiaan. Näin oli esimerkiksi Egyptissä, jossa ei haluttu faaraoiden jumalaisena pidettyyn sukuun vierasta, ei-jumalaista verta. Insestisiä suhteita esiintyi hallitsijaperheissä myös inkojen Perussa ja ajoittain myös Keski-Afrikassa, Meksikossa, Thaimaassa ja Havaijilla.[[Insesti#cite note-5|[5]]]
 
Suomalaisessa kansanperinteessä esiintyy insestiä. Pahojen olentojen väitetään toisinaan [[Synty|syntyneen]] insestin seurauksena. Herjauksissa ja syytöksissä esiintyy myös insestisyytöksiä. [[Lemminkäinen]] laulaa Lapin laulajat perikatoon. Märkäkorva lappalainen on kuitenkin niin vastenmielinen, että häntä Lemminkäinen ei suostu laulamaan. Märkäkorva on nimittäin maannut oman emonsa ja vielä hevosen tammatkin. Kansantarinoissa Väinämöinen tuomitsee [[Marjatta|Marjatan]] isättömän pojan kuolemaan. Poika kuitenkin alkaa puhua, ja useissa kansanrunojen versioissa hän syyttää Väinämöistä siskonsa, äitinsä tai pojan oman äidin Marjatan makaamisesta. Järkyttävän syytöksen kuultuaan Väinämöinen pakenee yhteisöstä. Ehkä tunnetuin insestitapaus suomalaisessa tarustossa on kuitenkin [[Kullervo|Kullervon]] tapaus: Hän tapaa siskonsa ja makaa tämän tietämättä sukulaisuudesta. Kun asia selviää, sisko tekee [[Itsemurha|itsemurhan]] hyppäämällä koskeen. Kullervon sisko oli siskopuoli, koska Kullervo oli isänsä ja piian poika.
 
== Insesti Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ==
Insestikielto on [[Halakha|halakhassa]], Mooseksen laissa, yksi tärkeimpiä kohtia, ja kielletyt sukupuolisuhteet luetellaan hyvin tarkasti. Oheisessa taulukossa luetellaan kielletyt suhteet. Roosa tarkoittaa naisilta kiellettyä suhdetta, sininen miehiltä kiellettyä ja violetti molemmilta kiellettyä.<center>
{| class="wikitable"
| colspan="3" |
| colspan="2" |Leeviläinen laki
|Deuteronominen laki
|-
| colspan="3" |
|3. Moos 18
|3. Moos 20
|5. Moos
|
|-
| colspan="3" |Isovanhemman puoliso (mukaan lukien toinen isovanhempi)
|
|
|
|-
| colspan="2" rowspan="2" |Vanhemman puoliso
|Toinen vanhempi
|
|
| rowspan="2" |
|-
|Isä- tai äitipuoli
|
|
|-
| colspan="3" |Appi tai anoppi
|
|
|
|-
| rowspan="3" |Setä/Eno/Täti
| colspan="2" |Vanhemman sisarus
|
|
|
|-
| rowspan="2" |Sedän/Enon/Tädin puoliso
|Sedän tai isänpuoleisen tädin puoliso
|
|
|
|-
|Enon tai äidinpuoleisen tädin puoliso
| colspan="3" |
|-
| rowspan="3" |Vanhempien lapsi
| colspan="2" |Yhteisen äidin lapsi
|
|
| rowspan="3" |
|-
| rowspan="2" |Yhteisen isän lapsi
|Täyssisarus
| rowspan="2" |
|
|-
|Yhteisen isän sisaruspuoli
|
|-
| colspan="3" |Sisaruspuoli, eri vanhemmat
| colspan="3" |
|-
| colspan="3" |Oman sisaruksen puoliso (jos sisarus on yhä elossa)
|
|
|
|-
| rowspan="3" |Veljen tai sisaren lapsi
| colspan="2" |Sisaruksen lapsi
|
|
|
|-
| rowspan="2" |Veljen tai sisaren lapsi
|Langon lapsi
|
|
|
|-
|Kälyn lapsi
| colspan="3" |
|-
| colspan="2" rowspan="2" |Puolison lapsi
|Oma lapsi
|
|
| rowspan="2" |
|-
|Lapsipuoli
|
|
|-
|}
</center>
 
== Valtaannousu ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Nero