Ero sivun ”Lähiö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee
'''Lähiö''' on [[Kaupunki|kaupungin]] [[Keskusta (taajaman osa)|keskustan]] ulkopuolella sijaitseva [[asuinalue]], jossa tyypillisesti sijaitsee elementtikerrostaloja.
Rivi 8:
Mervi Ilmosen mukaan jälkisosialistisissa maissa ”lähiöihin kohdistuvassa syrjinnässä on voimakas symbolinen lataus: ne ovat epäsuositun sosialismin ajan näkyvin ja konkreettisin aikaansaannos ja merkki kaupunkikuvassa.”<ref name=":2">Ilmonen 1994, s. 29</ref> Suomalaiset lähiöt ovat kehittyneet ulkomaisiin lähiöihin verrattuna sosioekonomisesti kestävämmin.<ref name=":1" /><ref name=":2" />
Ongelmalähiön käsite on osin median itsensä synnyttämä ja ylläpitämä. Ranskalaista lähiökeskustelua tutkineen [[Loïc Wacquant|Loïc Wacquantin]] mukaan tiedontuottajat nostavat jonkun alueen ominaispiirteen esiin ja leimaavat sen epänormaaliksi, millä perustellaan aiheen käsittely mediassa. Ranskassa onkin kehittynyt lähiöuutisoinnin kulttuuri, jonka piirteitä ovat niin kutsutut lähiötoimittajat ja yliuutisointi. Linda Haapajärven ja Lotta Junnilaisen mukaan myös Suomessa lähiöuutisointi ja lähiöiden todellisuus ovat etääntymässä toisistaan: median tuottama kuva ongelmalähiöistä ei vastaa lähiöiden asukkaiden omaa kokemusta asuinalueestaan. Lähiön leimaamisella on myös kielteisiä seurauksia, sillä asukkaat voivat liittää kielteiset piirteet omaan minäkuvaansa. Leima voi heikentää alueen sosiaalista elämää ja tehdä yhteenkuuluvuudesta mahdotonta, jolloin kielteinen käsitys lähiöstä muuttuukin todeksi ja lisää eriarvoisuutta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://blogi.thl.fi/web/yhteiskuntapolitiikka/blogitekstit/-/blogs/media-synnyttaa-ongelmalahioita-|nimeke=Media synnyttää ”ongelmalähiöitä”|julkaisu=blogi.thl.fi|viitattu=2016-07-12|tekijä=Haapajärvi, Linda & Junnilainen, Lotta|ajankohta=8.11.2013}}</ref>
== Katso myös ==
| |||