Ero sivun ”Symposion (Akseli Gallen-Kallela)” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Viitteet: -> Lähteet
Korjasin teosten nimiä koskevia väärinkäsityksiä. Niitä on runsaasti edelleen. Aihetta on tutkittu ja nimet on varmennettu väitöskirjoissakin, mutta virheelliset nimimuodot pulpahtavat yhä uudelleen. Lisäsin luotettavia lähteitä ja viitteitä.
Rivi 27:
}}
{{Malline:Symboli ja symbolismit}}
'''''Symposion''''' (alkuperäiseltä nimeltään Probleemi) on [[Akseli Gallen-Kallela]]n maalaus vuodelta [[1894]]. Ryhmäkuvassa esiintyvät vasemmalta lukien Akseli Gallen-Kallela eli tuolloin Axel Gallén, [[Oskar Merikanto]], [[Robert Kajanus]] ja [[Jean Sibelius]],<ref name="Symposion-piiri"/> jotka pohtivat elämän ja taiteen arvoitusta.<ref name="ateneum2">{{Kirjaviite | Tekijä = Ilvas, Juha (toim.) | Nimeke = Akseli Gallen-Kallela | Vuosi = 1996 | Kappale = | Sivu = 15 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Ateneumin taidemuseo | Tunniste = ISBN 951-53-0630-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Maalauksen henkilöhahmoissa on [[karikatyyri]]lle ominaisia piirteitä ja tausta on mielikuvituksellisen [[symbolismi|symbolistinen]].<ref name="Symposion-piiri"/>
 
Gallénin maalausjälki on tietoisen dramaattista. Maalauksessa on käytetty iskeviä ja katsojan tunteita herättäviä keinoja.<ref name="fcb" />
Rivi 41:
==Maalauksen kaksi versiota==
 
Maalauksesta on kaksi versiota, joista ensimmäinen on Gösta Serlachiuksen museon kokoelmissa oleva ''ProbleemiSymposion (luonnos)''. MyöhempiLopullinen versio ''Symposion'' (alkujaan Probleemi) on yksityiskokoelmassa.<ref name="kirjasto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=cd197897-cd13-4307-8dc0-c463e15aa848 | Nimeke = Kysy kirjastonhoitajalta > Arkistohaku | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 6.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kirjastot.fi | Viitattu = 11.7.2010 | Kieli = }}</ref> Gallén maalasialoitti ''Probleemin'' maalaamisen vuoden 1894 alussa [[Sääksmäki|Sääksmäellä]] Mary Gallénin vanhempien kesäasunnolla.<ref name="kalela" /> ''ProbleemiaSymposion(luonnos)-''teosta pidetään yleensä luonnoksena ''Symposionille'',<ref name="Symposion-piiri"/> mutta toisaalta ne voi nähdä kahtenasaman versionaaiheen samastakahtena työstätyöstöversiona.<ref name="Kuvien Suomi" /> Kun Gallén esitti teoksen ''Symposion'' ensimmäistä kertaa Suomen Taiteilijoiden syysnäyttelyssä vuonna 1894, hän esitti sen nimellä ''Probleemi''.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Sarajas-Korte, Salme|Nimeke=Suomen varhaissymbolismi ja sen lähteet. Tutkielma Suomen maalaustaiteesta 1891–1895.|Vuosi=1966|Sivu=283-289|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Otava}}</ref>
 
Maalaus herätti kiinnostusta jo ensimmäistä versiota maalattaessa. [[Albert Edelfelt]] kirjoitti kirjeessä Gallénin maalaavan outoa symbolistista maalausta: "Kajanus, päissään, saarnaa Merikannolle, Sibeliukselle ja Gallénille. Materia nyljetyn naisen hahmossa istuu pöydällä punssipullojen joukossa hengen piirtyessä siluettina Jupiter-planeettaa vasten." Edelfelt myös ihmetteli, miksi maalauksessa esiintyvät henkilöt olivat teoksesta innoissaan.<ref name="Kuvien Suomi" />
 
Ilmeisesti muun muassa Edelfeltin kommentit vaikuttivat, sillä Gallén teki maalauksesta toisen viimeistellymmän version, joka on vaikutelmaltaan miedompi ja siistimpi.<ref name="Kuvien Suomi" /><ref name="Symposion-piiri"/> Uudessa versiossa nyljetyn sfinksihahmon tilalla on [[manala]]n jumalan [[Osiris|Osiriksen]]egyptiläistyyliset siivet, jotka kohoavat seurueen ylle. Myös ''Probleemista''luonnosversiosta materiaa kuvaava sfinksihahmonaishahmo katosi lähes kokonaan, kun Gallén leikkasi maalauksen vasemmasta reunasta osan pois. SfinksinNaisen jalat näkyvät kuvan alareunassa. Naissfinksi, taiteen pakenevan salaisuuden vertauskuva on jäljellä samoihin aikoihin maalatussa ''Conceptio Artis'' -teoksessa.<ref name="Kuvien Suomi" />
 
Erona maalauksilla on myös se, että myöhemmässä ''Symposiumissa'' on ''Probleemin''luonnoksessa juopuneesti naurava Oskar Merikanto kuvattu pöytää vasten nukkuvana.<ref name="kirjasto" /> Gallen-KallelanKallela väitetäänkertoi kertoneenkirjeissään Robert Kajanukselle, että Merikantoa maalatessaan hän joutui välillä turvautumaan paremman puutteessa lanttuun hänen päätään hahmotellessaan, jonkaja takiasaavansa luonnoksessasiten piirteettaulusta ovatparodisen hiemanaineksen epäselvätpois.<ref name="kultakausi"></ref>
 
==Symbolismi==