Ero sivun ”Kilikian armenialaiskuningaskunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
lis lähteen verkkoversio
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p wl, typo
Rivi 2:
'''Kilikian armenialaiskuningaskunta''' ({{k-hy|Կիլիկիայի հայկական թագավորություն}}) oli muinainen kuniningaskunta [[Vähä-Aasia|Vähässä-Aasiassa]].<ref name=wolff />.
 
Valtakunta sai alkunsa noin vuonna 1080 Rubenid-dynastiana, ja sitä hallitsi Bagratidin perhe, joka eri aikoina hallitsi [[Armenia]]n ja [[Georgia]]n valtaistuimia. Heidän pääkaupunkinsa oli alun perin [[Tarsus]], jonka nimeksi sittemmin tuli Sis. Kilikia oli vahva Euroopan [[Toinen ristiretki|ristiretkeläisten]] liittolainen, ja se piti itseään kristikunnan linnakkeena idässä. [[Mongolit]] valloittivat samaan aikaan suuria alueita Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä, joten armenialaiset Het'um-suvunnsuvun ja Het'umid-suvun hallitsijat pyrkivät luomaan armenialaisten ja mongolien liittouman vastustamaan ​​yhteisiä muslimivihollisia, varsinkin [[mamelukit|mamelukkeja]] ja paikallisesti [[Danishmendit|danishmendejä]]. ristiretkivaltiotRistiretkivaltiot hajosivat 1200–1300-luvulla ja mongolit kääntyivät islamiin, jolloin Armenian kuningaskunta jäi ilman alueellisia liittolaisia. Kun mamelukkien säälimättömät hyökkäykset jatkuivat Egyptissä 1300-luvulla, Kilikian Armenian Lusignanin dynastia ajautui sisäiseen uskonnolliseen konfliktiin ja lopulta hajosi vuonna 1375.<ref name=wolff>The Kingdom of Cilician Armenia. Teoksessa Wolff, R. L. & Hazard, H. W. (toim.): ''The later Crusades, 1189-1311''. Philadelphia: University of Pennsylvania Press, 1962. Sivut 630–631, 649–659. [http://digicoll.library.wisc.edu/cgi-bin/History/History-idx?type=article&did=HISTORY.CRUSTWO.I0032&id=History.CrusTwo&isize=M Teoksen verkkoversio]. Myös PDF. Viitattu 15.11.2016.</ref>
 
Kaupalliset ja sotilaallinen vuorovaikutus eurooppalaisten kanssa toi uusia länsimaisia vaikutteita Kilikian asukkaiden elämään. Niihin kuuluivat monet länsieurooppalaisten elämänmuodot, kuten aatelisto, ritari, muoti ja vaatteet ja [[ranskan kieli|ranskankielisten]] otsikoiden, nimien ja ranskan kielen käyttö. Lisäksi Kilikian yhteiskunta siirtyi perinteisestä järjestelmästä lähemmäksi länsimaista [[feodalismi]]a. Euroopan ristiretkeläiset puolestaan lainasivat armenialaista osaamista, kuten osia armenialaisesta linnanrakentamisesta ja kirkkoarkkitehtuurista. Kilikian Armenia menestyi taloudellisesti, ja Ayasin satama toimi idän ja lännen välisen kaupan keskuksena.