[[Kuva:Cilician Armenia-en.svg|thumb|Kilikian armenialaisvaltio ja sen pääkaupunki Sis.]]
'''Kilikian armenialaiskuningaskunta''' ({{k-hy|Կիլիկիայի հայկական թագավորություն}}) oli muinainen kuniningaskunta [[Vähä-Aasia|Vähässä-Aasiassa]].<ref>"[http://digicoll.library.wisc.edu/cgi-bin/History/History-idx?type=article&did=HISTORY.CRUSTWO.I0032&id=History.CrusTwo&isize=M The Kingdom of Cilician Armenia]." in ''A History of the Crusades, vol. II''. Kenneth M. Setton (ed.) Philadelphia: University of Pennsylvania Press, 1962, pp. 630–631.</ref>.
'''Kilikian armenialaiskuningaskunta''' ({{k-hy|Կիլիկիայի հայկական թագավորություն}}) oli muinainen kuniningaskunta [[Vähä-Aasia|Vähässä-Aasiassa]].<ref name=wolff />.
Valtakunta sai alkunsa noin vuonna 1080 Rubenid-dynastiana, ja sitä hallitsi Bagratidin perhe, joka eri aikoina hallitsi [[Armenia]]n ja [[Georgia]]n valtaistuimia. Heidän pääkaupunkinsa oli alun perin [[Tarsus]], jostajonka nimeksi sittemmin tuli Sis. Kilikia oli vahva Euroopan [[Toinen ristiretki|ristiretkeläisten]] liittolainen, ja se piti itseään kristikunnan linnakkeena idässä. Koska [[mongolitMongolit]] valloittivat samaan aikaan suuria alueita Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä, joten armenialaiset Het'um-sukusuvunn ja Het'umid-suvun hallitsijat pyrkivät luomaan armenialaisten ja mongolien liittouman vastustamaan yhteisiä muslimivihollisia, varsinkin [[mamelukit|mamelukkeja]] vastaan. 1200–1300-luvulla ristiretkivaltiot hajosivat 1200–1300-luvulla ja mongolit kääntyivät islamiin, jolloin Armenian kuningaskunta jäi ilman alueellisia liittolaisia. Kun mamelukkien säälimättömät hyökkäykset jatkuivat Egyptissä 1300-luvulla, Kilikian Armenian Lusignanin dynastia ajautui sisäiseen uskonnolliseen konfliktiin ja lopulta hajosi vuonna 1375.<ref name=wolff>The Kingdom of Cilician Armenia. Teoksessa Wolff, R. L. & Hazard, H. W. (toim.): ''The later Crusades, 1189-1311''. Philadelphia: University of Pennsylvania Press, 1962. Sivut 630–631, 649–659. [http://digicoll.library.wisc.edu/cgi-bin/History/History-idx?type=article&did=HISTORY.CRUSTWO.I0032&id=History.CrusTwo&isize=M Teoksen verkkoversio]. Myös PDF. Viitattu 15.11.2016.</ref>
Kaupalliset ja sotilaallinen vuorovaikutus eurooppalaisten kanssa toi uusia länsimaisia vaikutteita Kilikian yhteiskuntaanasukkaiden elämään. Niihin kuuluivat monet länsieurooppalaisten elämänmuodot, kuten aatelisto, ritari, muoti ja vaatteet ja [[ranskan kieli|ranskankielisten]] otsikoiden, nimien ja ranskan kielen käyttö. Lisäksi Kilikian yhteiskunta siirtyi perinteisestä järjestelmästä lähemmäksi länsimaista [[feodalismi]]a. Euroopan ristiretkeläiset puolestaan lainasivat armenialaista osaamista, kuten osia armenialaisesta linnanrakentamisesta ja kirkkoarkkitehtuurista. Kilikian Armenia menestyi taloudellisesti, ja Ayasin satama toimi idän ja lännen välisen kaupan keskuksena.
