Avaa päävalikko

Muutokset

128 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ilmiön laajuutta arvioidaan esimerkiksi 16.6.2010 ilmestyneessä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa, joka on Suomen tähän asti laajin tutkimus harmaasta taloudesta. Tutkimuksessa käsitellään harmaan talouden ilmiöitä sijoitustoiminnan, kansainvälisen tavarakaupan ja kotimaisen harmaan talouden ydinalueiden, eli rakennustoimialan ja majoitus- ja ravitsemistoimialan sekä kuljetustoimialan, näkökulmasta.
 
Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan harmaan talouden määrä olisi verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä 10–14 miljardia euroa vuonna 2008, mikä vastaa 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Fiskaalisina vahinkoina tämä tarkoittaa 4-6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä. [[Olavi Ala-Nissilä]]n mukaan vuonna 2012 EU-maiden harmaan talouden arvo oli 16 % EU-maiden taloudesta eli yli 1&nbsp;850 miljardia euroa. Lisäksi verotuloja karkasi massiivisesti veroparatiiseihin. Olavi Ala-Nissilän mukaan, jos kaikki veronalaiset tulot kerättäisiin, se riittäisi koko EU-maiden budjettivajeeseen. <ref> [http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1347157063944 Kanadan taloudenpito sopii esimerkiksi] HS 10.9.2012, Vieraskynä Olavi Ala-Nissilä Euroopan tilintarkastusvirasto</ref> Toisen arvion mukaan Euroopan (EU-27, Norja, Sveitsi, Kroatia ja Turkki) alueella harmaan talouden suhteellinen osuus on laskenut vuosina 2003–2013 noin 22,4%:sta 18,5 %:iin maiden BKT:stä (2013 yhteensä 2&nbsp;150 miljardia euroa). Keskiarvoa huomattavasti korkeammat arvot harmaan talouden BKT-osuudesta olivat [[Bulgaria]]ssa (31&nbsp;%), [[Romania]]ssa, [[Kroatia]]ssa, [[Liettua]]ssa ja [[Viro]]ssa (28&nbsp;%) sekä [[Turkki|Turkissa]] (27&nbsp;%) ja [[Latvia]]ssa (26&nbsp;%). Eurostatin mukaan toimialakohtaisesti korkea harmaan talouden osuus oli vuonna 2013 keskimäärin rakennustoiminnassa (31&nbsp;%), tukku- ja vähittäiskaupan (20&nbsp;%), hotelli- ja ravintolatoiminnan (19&nbsp;%), tuotannollisen toiminnan (15&nbsp;%) ja maatalouden (15&nbsp;%) piirissä sekä muissa henkilökohtaisissa palveluissa (%-osuus määrittelemättä: viihde, hieronta, prostituutio, kotipalvelut, yms.). <ref name="Shadow2013">{{verkkoviite|osoite= https://www.atkearney.com/financial-institutions/featured-article/-/asset_publisher/j8IucAqMqEhB/content/the-shadow-economy-in-europe-2013/10192| nimike=The Shadow Economy in Europe, 2013| tekijä= Visa Europe ja Friedrich Schneider (Univ. of Linz, Austria) | ajankohta= 7/2013| julkaisija= AT Kearney, atkearney.com | viitattu = 15.11.2016| kieli= {{en}}}}</ref>
 
Toisen arvion mukaan Euroopan (EU-27, Norja, Sveitsi, Kroatia ja Turkki) alueella harmaan talouden suhteellinen osuus on laskenut vuosina 2003–2013 noin 22,4%:sta 18,5 %:iin maiden BKT:stä (2013 yhteensä 2&nbsp;150 miljardia euroa). Keskiarvoa huomattavasti korkeammat arvot harmaan talouden BKT-osuudesta olivat [[Bulgaria]]ssa (31&nbsp;%), [[Romania]]ssa, [[Kroatia]]ssa, [[Liettua]]ssa ja [[Viro]]ssa (28&nbsp;%) sekä [[Turkki|Turkissa]] (27&nbsp;%) ja [[Latvia]]ssa (26&nbsp;%). Tämän tutkimuksen arvio harmaan talouden osuudeksi Suomessa oli yhteensä 13,0% vuonna 2013 (25,8 mrd euroa). Eurostatin mukaan toimialakohtaisesti korkea harmaan talouden osuus olisi EU-alueella vuonna 2013 keskimäärin rakennustoiminnassa (31&nbsp;%), tukku- ja vähittäiskaupan (20&nbsp;%), hotelli- ja ravintolatoiminnan (19&nbsp;%), tuotannollisen toiminnan (15&nbsp;%) ja maatalouden (15&nbsp;%) piirissä sekä muissa henkilökohtaisissa palveluissa (%-osuus määrittelemättä: viihde, hieronta, prostituutio, kotipalvelut, yms.). <ref name="Shadow2013">{{verkkoviite|osoite= https://www.atkearney.com/financial-institutions/featured-article/-/asset_publisher/j8IucAqMqEhB/content/the-shadow-economy-in-europe-2013/10192| nimike=The Shadow Economy in Europe, 2013| tekijä= Visa Europe ja Friedrich Schneider (Univ. of Linz, Austria) | ajankohta= 7/2013| julkaisija= AT Kearney, atkearney.com | viitattu = 15.11.2016| kieli= {{en}}}}</ref>
 
==Talousrikollisuus==
63 175

muokkausta