Wikipedia

Ero sivun ”Kela (komponentti)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kirjoitus virheitä
p Käyttäjän 213.143.166.233 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän KLS tekemään versioon.
Rivi 41:
== Induktanssi ==
 
Kelan kykyä vastustaa virran muutoksia kuvaa sen [[induktanssi|induktansi]], jonka yksikkö on [[henry|hnry]] (H). Induktanssin L läpi kulkevan sähkövirran I muutos aiheuttaa kelan napojen yli jänniteen<ref>[http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/fysiikka/fysiikka7/induktio Induktio, Lenzin laki; Internetix]</ref>
 
Esimerkiksi kela, jonka induktanssi on 1 H, muodostaa päidensä yli 1 [[voltti|V]] jännitteen, kun sen läpi kulkeva virta muuttuu 1 [[ampeeri|A]]/[[sekunti|s]] (ampeerin sekunnissa). Ilmiöstä johtuen esimerkiksi [[rele|releiden]] kelojen yli kytketään usein [[diodi|suojadiodi]] oikosulkemaan käämivirran nopeasta katkaisusta aiheutuva vastakkaissuuntainen jännitepiikki.
 
Keloja käytetään erityisesti [[vaihtovirta]]piireissä sen [[induktiivinen reaktanssi|induktiivisen reaktanssin]] vuoksi. Sitä mitataan [[ohmi|ohmeina]] kuten [[resistanssi|resisstanssi]]akin. Toisin kuin vastuksen resistanssi, induktiivinen reaktanssi riippuu vaihtovirran taajuudesta ja se lasketaan kaavalla<ref>[http://www.wurthelektronik.fi/site/media/pdf/we/kuvasto/emc_suunnitteluopas/WE-Induktiivisuuden_ABC_2004.pdf Induktiivisuuden ABC 2004, sivu 8; Würth Elektronik Oy]</ref>
 
:<math>\ X_L = {2 \pi f L}</math>,
Rivi 51:
missä ''f'' on [[taajuus]] ja ''L'' kelan [[induktanssi]].
 
== HyvyyyslukuHyvyysluku Q ==
 
Kelan epäideaalisuuksia kuvataan [[Hyvyysluku|hyvyysluvulla Q]]. Esimerkiksi kelankelaan käytettäväläkäytettävällä johtimella on aina [[resistanssi|resistansiaresistanssia]], joka aiheuttaa energian muuttumista [[lämpö|lämöksilämmöksi]].
 
Lämmöksi muuttuva [[teho]] lasketaan kaavalla
Rivi 59:
:<math>P=\frac{I^2X}{Q}</math>
 
== Varastoitunut enerjiaenergia ==
 
Kelan magneettikenttään varastoituu [[energia]]a kelan induktanssin ''L'' ja kelan läpi kulkevan [[sähkövirta|virran]] ''I'' johdosta<ref>[http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/fysiikka/fysiikka7/induktio Induktio, Magneettikentän energia; Internetix]</ref>:
Rivi 65:
:<math> E_\mathrm{kela} = {1 \over 2} L I^2 </math>
 
== Kuristimet ja Ydinreaktoritreaktorit ==
 
[[File:LAjaHID.jpg|thumb|Helvarin kuristimia loisteputki- ja kaasupurkausvalaisimille]]
Rivi 72:
Vielä suurempia voimavirtaverkossa käytettäviä kuristimia suurilla rautasydämillä kutsutaan myös ''reaktoreiksi''.<ref>{{Verkkoviite | nimeke = Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle | tekijä = Ihonen, Turo | osoite = http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/asiakasliitteet/Kayttotoimikunta/2015/24.6.2015/Loistehon_hallinta_Elenia.pdf | tiedostomuoto = PDF | sivusto = Fingrid.fi | julkaisupaikka = Helsinki | julkaisija = Elenia | ajankohta = 2015-06-24 | viitattu = 2016-01-12}}</ref><ref>{{Verkkoviite | nimeke = Loistehon kompensoinnin hallinta Kilpilahden alueella | tekijä = Järvinen, Joni | osoite = https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86907/Loistehon%20kompensoinnin%20hallinta%20Kilpilahden%20alueella.pdf | tiedostomuoto = PDF | selite = Insinöörityö | sivusto = Theseus.fi | julkaisupaikka = | julkaisija = Metropolia Ammattikorkeakoulu | ajankohta = 2015-02-02 | viitattu = 2016-01-12}}</ref><ref>{{Verkkoviite | nimeke = Loistehon kompensointi jakeluverkkoyhtiössä | tekijä = Väisänen, Pasi | osoite = https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/21284/Vaisanen.pdf | tiedostomuoto = PDF | selite = Diplomityö | sivusto = cc.tut.fi | julkaisupaikka = Tampere | julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | ajankohta = 2012 | viitattu = 2016-01-12}}</ref><ref>{{Verkkoviite | nimeke = Loistehon säätö ja kompensointi | tekijä = Zhang, Wen Wen | osoite = http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100091/Loistehon%20s%c3%a4%c3%a4t%c3%b6%20ja%20kompensointi.pdf | tiedostomuoto = PDF | selite = Diplomityö | sivusto = Doria.fi | julkaisupaikka = Lappeenranta | julkaisija = Lappeenrannan teknillinen yliopisto | ajankohta = 2014 | viitattu = 2016-01-12}}</ref> Nämä ovat rakenteeltaan suurjännite[[Muuntaja|muuntajien]] kaltaisia ja yleensä öljytäytteisiä. Reaktoreita on neljäntyyppisiä: rinnakkaisreaktorit, nollapistereaktorit, sarjareaktorit ja tasoitusreaktorit.
 
'''RinnakaisrektoriRinnakkaisreaktori''' kompensoi ilmajohtojen kapasitiivista tehoa, jolloin vältetään jännitteen hallitsematon nousu erityisesti linjojen pienillä kuormituksilla. Linjan kuormituksen muuttuminen ilman reaktoria voisi aiheuttaa virtapiikin, tätä kautta valokaaren ja/tai linjaan kytkettyjen laitteiden rikkoutumisen.
 
'''NolapisterektoriNollapistereaktori'''lla lisätään [[muuntaja]]n [[Tähtipiste|nollapiste]]en tai rinnakkaisreaktorin [[impedanssi]]a. Yksivaiheisten vikojen aikana reaktori rajoittaa vikavirtaa nollapisteessä ja johdon tila palautuu entiselleen nopeammin. Nollapistereaktoreita käytetään [[Tähti-kolmiomuunnos|tähteen]] kytkettyjen muuntajien yhteydessä, [[Tähti-kolmiomuunnos|kolmioon]] kytketyissä muuntajissa taas ei ole [[nollapiste]]ttä eikä nollapistereaktoria tällöin käytetä.
 
'''SarjarektoreidenSarjareaktoreiden''' tarkoitus on [[vaihtovirta]][[S%C3%A4hk%C3%B6verkko|verkossa]] rajoittaa vikavirtaa [[S%C3%A4hk%C3%B6verkko|siirtoverkon]] [[oikosulku]]tilanteissa ja/tai valvoa tehon siirtymistä vakaissa olosuhteissa. Reaktorin rajoittaessa vikavirran riittävän alhaiselle tasolle, se voi suojata järjestelmän laitteita rikkoutumiselta. Sarjareaktori myös estää johdinten hallitsemattomia virtapiikkejä jotka voivat aiheuttaa valokaaria ja vakavia vaurioita järjestelmässä.
 
'''TasotusrektoriTasoitusreaktori'''t kuuluvat tärkeänä osana korkeajännite[[tasavirta]]järjestelmiin. Niiden tarkoituksena on vähentää ns. virran sykintää tasasuuntauksen jälkeen koko kuormitusvirran kulkiessa reaktorin läpi. Sykinnällä tarkoitetaan [[tasasuuntaaja]]lta tulevassa tasavirrassa olevia jatkuvia harmonisia virtoja.{{selvennä|Mitä ovat harmoniset virrat?}} Reaktorin tarkoituksena on luoda korkea [[impedanssi]] harmonisille virroille, vähentää niiden suuruutta ja näin tasoittaa edelleen [[tasavirta]]a.
 
Tasoitusreaktorit ovat hyvin suuria käämityksen suuren kierroslukumäärän ja suuren sydämen takia, molemmat tekijät nostavat reaktorin impedanssin tarvittavalle tasolle. Tasoitusreaktorin [[induktanssi]] on myös hyvin suuri. Tämä on myös yksi tärkeistä tasavirtaa vakavoivista tekijöistä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kela_(komponentti)”