Ero sivun ”Kela (komponentti)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
Kirjoitus virheitä |
||
Rivi 41:
== Induktanssi ==
Kelan kykyä vastustaa virran muutoksia kuvaa sen [[induktanssi|induktansi]], jonka yksikkö on [[henry|hnry]] (H). Induktanssin L läpi kulkevan sähkövirran I muutos aiheuttaa kelan napojen yli jänniteen<ref>[http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/fysiikka/fysiikka7/induktio Induktio, Lenzin laki; Internetix]</ref>
Esimerkiksi kela, jonka induktanssi on 1 H, muodostaa päidensä yli 1 [[voltti|V]] jännitteen, kun sen läpi kulkeva virta muuttuu 1 [[ampeeri|A]]/[[sekunti|s]] (ampeerin sekunnissa). Ilmiöstä johtuen esimerkiksi [[rele|releiden]] kelojen yli kytketään usein [[diodi|suojadiodi]] oikosulkemaan käämivirran nopeasta katkaisusta aiheutuva vastakkaissuuntainen jännitepiikki.
Keloja käytetään erityisesti [[vaihtovirta]]piireissä sen [[induktiivinen reaktanssi|induktiivisen reaktanssin]] vuoksi. Sitä mitataan [[ohmi|ohmeina]] kuten [[resistanssi|resisstanssi]]akin. Toisin kuin vastuksen resistanssi, induktiivinen reaktanssi riippuu vaihtovirran taajuudesta ja se lasketaan kaavalla<ref>[http://www.wurthelektronik.fi/site/media/pdf/we/kuvasto/emc_suunnitteluopas/WE-Induktiivisuuden_ABC_2004.pdf Induktiivisuuden ABC 2004, sivu 8; Würth Elektronik Oy]</ref>
:<math>\ X_L = {2 \pi f L}</math>,
Rivi 51:
missä ''f'' on [[taajuus]] ja ''L'' kelan [[induktanssi]].
==
Kelan epäideaalisuuksia kuvataan [[Hyvyysluku|hyvyysluvulla Q]]. Esimerkiksi
Lämmöksi muuttuva [[teho]] lasketaan kaavalla
Rivi 59:
:<math>P=\frac{I^2X}{Q}</math>
== Varastoitunut
Kelan magneettikenttään varastoituu [[energia]]a kelan induktanssin ''L'' ja kelan läpi kulkevan [[sähkövirta|virran]] ''I'' johdosta<ref>[http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/fysiikka/fysiikka7/induktio Induktio, Magneettikentän energia; Internetix]</ref>:
Rivi 65:
:<math> E_\mathrm{kela} = {1 \over 2} L I^2 </math>
== Kuristimet ja
[[File:LAjaHID.jpg|thumb|Helvarin kuristimia loisteputki- ja kaasupurkausvalaisimille]]
Rivi 72:
Vielä suurempia voimavirtaverkossa käytettäviä kuristimia suurilla rautasydämillä kutsutaan myös ''reaktoreiksi''.<ref>{{Verkkoviite | nimeke = Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle | tekijä = Ihonen, Turo | osoite = http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/asiakasliitteet/Kayttotoimikunta/2015/24.6.2015/Loistehon_hallinta_Elenia.pdf | tiedostomuoto = PDF | sivusto = Fingrid.fi | julkaisupaikka = Helsinki | julkaisija = Elenia | ajankohta = 2015-06-24 | viitattu = 2016-01-12}}</ref><ref>{{Verkkoviite | nimeke = Loistehon kompensoinnin hallinta Kilpilahden alueella | tekijä = Järvinen, Joni | osoite = https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86907/Loistehon%20kompensoinnin%20hallinta%20Kilpilahden%20alueella.pdf | tiedostomuoto = PDF | selite = Insinöörityö | sivusto = Theseus.fi | julkaisupaikka = | julkaisija = Metropolia Ammattikorkeakoulu | ajankohta = 2015-02-02 | viitattu = 2016-01-12}}</ref><ref>{{Verkkoviite | nimeke = Loistehon kompensointi jakeluverkkoyhtiössä | tekijä = Väisänen, Pasi | osoite = https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/21284/Vaisanen.pdf | tiedostomuoto = PDF | selite = Diplomityö | sivusto = cc.tut.fi | julkaisupaikka = Tampere | julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | ajankohta = 2012 | viitattu = 2016-01-12}}</ref><ref>{{Verkkoviite | nimeke = Loistehon säätö ja kompensointi | tekijä = Zhang, Wen Wen | osoite = http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100091/Loistehon%20s%c3%a4%c3%a4t%c3%b6%20ja%20kompensointi.pdf | tiedostomuoto = PDF | selite = Diplomityö | sivusto = Doria.fi | julkaisupaikka = Lappeenranta | julkaisija = Lappeenrannan teknillinen yliopisto | ajankohta = 2014 | viitattu = 2016-01-12}}</ref> Nämä ovat rakenteeltaan suurjännite[[Muuntaja|muuntajien]] kaltaisia ja yleensä öljytäytteisiä. Reaktoreita on neljäntyyppisiä: rinnakkaisreaktorit, nollapistereaktorit, sarjareaktorit ja tasoitusreaktorit.
'''
'''
'''
'''
Tasoitusreaktorit ovat hyvin suuria käämityksen suuren kierroslukumäärän ja suuren sydämen takia, molemmat tekijät nostavat reaktorin impedanssin tarvittavalle tasolle. Tasoitusreaktorin [[induktanssi]] on myös hyvin suuri. Tämä on myös yksi tärkeistä tasavirtaa vakavoivista tekijöistä.
|