Ero sivun ”Kristillisperäiset liikkeet” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Perinteisesti kirjastoluokituksessa
neutraalin näkökulman mukainen versio. wikipedian kuuluu edustaa neutraalia näkökulmaa eikä ottaa kantaa siihen, kuka saa määritellä kristinuskon oppisisällön.
Merkkaus:  seulottavat 
Rivi 1:
'''Kristillisperäiset liikkeet''' (kristillisperäiseton yhteisöt)[[Suomi|Suomessa]] ovatkäytetty uskonnollisialuokitus yhteisöjä,kristilliseksi joidenidentifioituvista oppiuskonnollisista ja toiminta perustuuyhteisöistä, osittainjoita [[kristinusko|kristinuskon]]on javaltakirkot osittain yhteisöneivät omaanpidä ilmoitukseenkristillisinä. KristillisperäisetKristillisperäiseksi kutsutut suuntaukset eivät osallistu [[Ekumeeninen liike|ekumeeniseen yhteistyöhön]], eivätkä hyväksy kristillisten kirkkokuntien yhteisiä [[Ekumeeniset uskontunnustukset|ekumenisia tunnustuksia]]. Termi, jolla tarkoitetaan esimerkiksi Jehovan todistajia ja mormoneja, on käytössä myös yleisessä [[Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä|kirjastojen luokitusjärjestelmässä]]<ref>[http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/luokat/ Luokat; Kirjastot.fi]</ref>.
 
Merkittäviä kristillisperäisiksi nimettyjä liikkeitä Suomessa ovat [[Jehovan todistajat]] ja [[Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko]] (mormonit).<ref>Raitis ja Hiltunen, Suunnista uskontojen maailmassa,s.52</ref><ref>[http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ue/ue5/03_suomalainen_uskonnollisuus/3.6_kristillisperaiset_liikkeet?C:D=gjyK.e8Qp&m:selres=gjyK.e8Qp] Kristillisperäiset liikkeet Suomessa</ref><ref>[http://www.pihkala.net/Kirjat/Uususkonnollisuudesta.pdf Jorma Pihkala: Uususkonnollisuudesta]</ref><ref>Aimo T. Nikolainen, Kirkot lahkot suunnat, s. </ref>
==Kristillisperäisten liikkeiden alkuperä==
Jehovan todistajat luokitellaan myös selvästi uususkonnolliseksi liikkeeksi.<ref>John Butterworth, Uusia uskontoja, s. 18-21 </ref><ref>Jyrki Rossi: ''AD 2000 Kohtaamisia, s. 62</ref> Uususkonnollisia liikkeitä, kuten Jehovan todistajia ja mormoneita, kutsutaan usein myös kulteiksi.<ref>Sanders, Cult and Ism, s. 65,97</ref><ref>Robertson, What cults believe, s. 29, 56</ref> ja joskus myös lahkoiksi.<ref>Ahokallio ym., Kristinusko ja kristilliset kirkot, s. 190</ref>
Merkittävimmät kristillisperäiset uskonnot ovat saaneet alkunsa kristinuskon sisältä. Liikkeiden perustajat ovat alkaneet opettamaan jotakin uutta ja erilaista, kuin on ollut tapana siinä uskonnollisessa suuntauksessa, josta he ovat erkaantuneet.
 
MuutamatKristillisperäisiksi kristillisperäisetluokitellut liikkeet ilmoittavat edustavansa aitoa kristillistä uskoauskovat, sen ainoaa oikeaa tulkintaa, näiden liikkeiden näkemyksen mukaan, kaikkien muiden uskonnollisten yhteisöjen näkemys kristinuskosta on puutteellista ja virheellistä, jopa saatanallista, eikäettä niiden muidenuusi yhteisöjenilmoitus kauttaedustaa voi saavuttaa sitä jaloa päämäärää, mitä on vain näiden liikkeiden oman opinoikeinta ja uskonkäsityksen kauttaaidointa saavutettavissakristillisyyttä.<ref>[http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ue/ue5/03_suomalainen_uskonnollisuus/3.6_kristillisperaiset_liikkeet?C:D=gjyK.e8Qp&m:selres=gjyK.e8Qp Kristillisperäiset liikkeet]</ref><ref>Mihin Suomi tänään uskoo, s. 175</ref> Useimmille kristinuskon pohjalle syntyneistä kristillisperäisistä uskonnoista [[Jeesus]] on jumalallinen olento, mutta ei ainoa eikä varsinainen Jumala.<ref>Heino, Kirkko tulevaisuuden yhteiskunnassa, s. 134</ref>
== Kristillisen kirkon oppi lyhyesti ==
 
Kristinuskon perustana on [[kolminaisuusoppi]]<ref>McGrath, Alister Kristillisen uskon perusteet, s. 40-41</ref><ref>McGrath Alister, Modernin teologian ensyklopedia, s.29</ref><ref>Uskonnon työskentelykirja,s. 58</ref>, joka muotoiltiin ekumeenisissa kirkolliskokouksissa, joita pidettiin Nikeassa 325, Konstanttinapolissa 381 ja Khalkedonissa 451, näiden kokouksien tuloksena laadittiin kirjallinen määritelmä kristillisestä uskosta. Jeesuksella on kaksi luontoa, Jumalallinen ja inhimillinen, mutta ainoastaan yksi persoona. Jeesus on samalla todellinen Jumala ja että aito ihminen.<ref>Uskonnon työskentelykirja,s. 58 </ref><ref>McGrath Alister Kristillisen uskon perusteet, s. 36-39, 384</ref> Näin muodostui lopullinen kanta kirkon opille julistaa Jeesusta Kristusta.<ref>kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta, s. 18</ref><ref>Dunderberg ym., Lukion uskonnon käsikirja, s.183-184</ref><ref>Uskonnon työskentelykirja,s. 58 </ref> Usko kolmiyhteiseen Jumalaan yhdistää kaikkia kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä, Kirkkojen Maailmanneuvoston peruskirjan määritelmän mukaisesti.<ref>Halme ym.,Uskontokirja Majakka,s. 145</ref><ref>McGrath Alister, Modernin teologian ensyklopedia, s.119</ref><ref>McGrath, Alister Kristillisen uskon perusteet, s. 332-333</ref><ref>Teinonen Seppo A, Suuntana yhteys, s. 209</ref>
<ref>Saarinen Risto, Johdatus ekumeniikkaan, s. 14-15</ref>
 
==Kristillisperäisten liikkeiden uskosta lyhyesti==
Kristillisperäisiä liikkeitä ei luokitella kristinuskoon kuuluviksi opillisten erojen vuoksi. Keskeinen ja tärkein opillinen eroavaisuus on kolminaisuusoppi, erityisesti Jeesuksen Kristuksen Jumaluus, jonka liikkeet useimmiten kieltävät.
 
Muutamat kristillisperäiset liikkeet ilmoittavat edustavansa aitoa kristillistä uskoa, sen ainoaa oikeaa tulkintaa, näiden liikkeiden näkemyksen mukaan, kaikkien muiden uskonnollisten yhteisöjen näkemys kristinuskosta on puutteellista ja virheellistä, jopa saatanallista, eikä niiden muiden yhteisöjen kautta voi saavuttaa sitä jaloa päämäärää, mitä on vain näiden liikkeiden oman opin ja uskonkäsityksen kautta saavutettavissa.<ref>[http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ue/ue5/03_suomalainen_uskonnollisuus/3.6_kristillisperaiset_liikkeet?C:D=gjyK.e8Qp&m:selres=gjyK.e8Qp Kristillisperäiset liikkeet]</ref><ref>Mihin Suomi tänään uskoo, s. 175</ref> Useimmille kristinuskon pohjalle syntyneistä kristillisperäisistä uskonnoista [[Jeesus]] on jumalallinen olento, mutta ei ainoa eikä varsinainen Jumala.<ref>Heino, Kirkko tulevaisuuden yhteiskunnassa, s. 134</ref>
 
==Kristillisperäisten liikkeiden suhtautuminen muihin yhteisöihin==
Jehovan todistajat eivät pidä yhteyttä muihin uskonnollisiin yhteisöihin eivätkä kirkkoihin.<ref>Parviola ja Peura ja Vaaramo,Suuret uskonnolliset liikkeet,s. 104</ref>
 
== Kristillisperäisiä liikkeitä Suomessa ==
Merkittäviä kristillisperäisiksi nimettyjä liikkeitä Suomessa ovat [[Jehovan todistajat]] ja [[Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko]] (mormonit).<ref>Raitis ja Hiltunen, Suunnista uskontojen maailmassa,s.52</ref><ref>[http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ue/ue5/03_suomalainen_uskonnollisuus/3.6_kristillisperaiset_liikkeet?C:D=gjyK.e8Qp&m:selres=gjyK.e8Qp] Kristillisperäiset liikkeet Suomessa</ref><ref>[http://www.pihkala.net/Kirjat/Uususkonnollisuudesta.pdf Jorma Pihkala: Uususkonnollisuudesta]</ref><ref>Aimo T. Nikolainen, Kirkot lahkot suunnat, s. </ref>
Jehovan todistajat luokitellaan myös selvästi uususkonnolliseksi liikkeeksi.<ref>John Butterworth, Uusia uskontoja, s. 18-21 </ref><ref>Jyrki Rossi: ''AD 2000 Kohtaamisia, s. 62</ref> Uususkonnollisia liikkeitä, kuten Jehovan todistajia ja mormoneita, kutsutaan usein myös kulteiksi<ref>Sanders, Cult and Ism, s. 65,97</ref><ref>Robertson, What cults believe, s. 29, 56</ref> ja joskus myös lahkoiksi.<ref>Ahokallio ym., Kristinusko ja kristilliset kirkot, s. 190</ref>
 
Jehovan todistajat sanovat, että he ovat kristittyjä.<ref>[https://www.jw.org/fi/jehovan-todistajat/usein-kysytty%C3%A4/ovatko-jehovan-todistajat-kristittyj%C3%A4/ Ovatko Jehovan todistajat kristittyjä?; Jw.org]</ref> Jehovan todistajia ei kuitenkaan luokitella lainkaan kristityiksi opillisten erojen vuoksi<ref>Airaksinen Tiina, Portti lukion uskonto II kurssi,s. 209</ref><ref>Rossi,AD2000 - Kohtaamisia - Suomalainen usko, s. 62</ref><ref>Ahokallio ym., Kristinusko ja kristilliset kirkot, s. 190</ref><ref>Ketola,Maailmanuskontojen arkki,s.195</ref><ref>Rossi, Suomalainen usko, s.44</ref>, Jehovan todistajat ovat kuitenkin ottaneet vaikutteita kristinuskosta.<ref>Uskonnon työskentelykirja,s. 192</ref><ref>Peltomaa ym,Uskonnon verkot,s.262</ref>
 
== Lähteet ==
Rivi 31 ⟶ 14:
*J. Oswald Sanders: ''Cult and Ism", Lakeland, 1981, ISBN 0-551-00458-4
*Irvine Robertson: '' What cults believe '', Moody bible institute of Chicago, 1981, ISBN 0-8024-9411-0
*Heikkilä Suokko: Tuovinen ''Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta'', Otava, 1997, ISBN 951-1-14514-2
*Parviola Jarno, Peura Raija, Vaaramo Riitta: ''Suuret uskonnot - Kirkkotieto'', Wsoy, 1995, ISBN 951-35-5652-2.
*Harri Peltomaa, Timo Laulaja, Timo Muola, Jaana Lehtiö, Harry Ruotsalainen, Kai Järvinen, Antti Mattila, Maija Arvola: ''Uskonnon työskentelykirja'', Opintoverkko oy, 2010, ISBN 978-952-5469-18-9
*Rossi Jyrki: ''Suomalainen usko'', Kirjapaja, Jyväskylä, 1999, ISBN 951-625-559-0
*Dunderberg Ismo, Heikkilä Markku, Heinimäki Jaakko, Järveläinen J. Petri, Sollamo Raija, Suokko Eija, Tuovinen Riitta: ''Lukion uskonnon käsikirja'', Keuruu, Otava, 2002, ISBN: 951-1-15431-1
*Ketola Kimmo ym.: ''Maailmanuskontojen arkki'', Edita, Helsinki, 2001, ISBN 951-37-2806-4
*Kaarlo Tapio Ahokallio,Tapani Innanen,Aila Lauha,Outi Lehtipuu,Riitta Salmenkylä: ''Kristinusko ja kristilliset kirkot'',Helsinki,Kirjapaja, 1999, 951-625-250-8
*Halme Lasse, Parviala Jarno, Sjöblom Tom, Vaaramo Riitta: ''Uskontokirja Majakka'', Wsoy, Helsinki, 2004, ISBN 978-951-0-29775-9
*Airaksinen Tiina, Honkaheimo Marja, Mikkola Kati, Repo Hannele : ''Portti, II kurssi'', Otava, Keuruu, 2010, ISBN 978-951-23399-2
*Harri Peltomaa, Timo Laulaja, Timo Muola, Jaana Lehtiö, Tuomo Seitola, Harry Ruotsalainen, Maija Arvola:''Uskonnon verkot : käsikirja, Opintoverkko'', Hämeenlinna, 2005, ISBN:952-5469-05-0 sidottu
*McGrath Alister (toim.): ''Modernin teologian ensyklopedia'', Helsinki,2000,SBN 951-625-495-0
*McGrath Alister: ''Kristillisen uskon perusteet: Johdatus teologiaan'', 2011, Kirjapaja, 1999, ISBN 951-625-616-3
*(toim.) Raitis Laura Maria, Hiltunen Pekka Y.: ''Suunnista uskontojen maailmassa - dialogiopas seurakunnille'',Kirkon lähetystyön keskus / Kirkkohallitus, Helsinki, 2001, ISBN 9517890680
*Toim. Teinonen Seppo A.:''Suuntana ykseys. Valikoima ekumeenisia asiakirjoja 1910-1966'', Kirjapaja, Helsinki, 1967
*Saarinen Risto, ''Johdatus ekumeniikkaan'', Kirjaneliö, Pieksämäki, 1994, ISBN 951-600-873-9
 
=== Viitteet===