On esitetty, että suomen kielen ''ystävä'' olisi lyhentynyt sanasta ''yskättävä''. ''Yskätä'' olisi tarkoittanut 'painaa rintaa vasten'. ''Yskätä''-verbin olemassaoloa ei kuitenkaan ole voitu näyttää toteen. ''Yskä'' on tarkoittanut rintaa tai syliä, ja vasta myöhemmin se on saanut sairauteen viittaavan nykymerkityksensä.<ref>[[Veijo Meri]]: [[Sanojen synty]], artikkeli ''ystävä''.</ref> ToisenYhden selityksen mukaan ''ystävä'' olisi partisiippimuoto oletetusta verbistä ''ystää'' tai ''yskätä'', joka juontuu germaanisperäisestä lainavartalosta ''wunskja-'' 'haluta, toivoa'. Kumpikaan selitysSelitys ei ole saanut yksiselittäistä kannatusta tieteen piirissä.<ref>Häkkinen, Kaisa: ''Nykysuomen etymologinen sanakirja'' (2007), s.v. ''ystävä''. WSOY, Helsinki. ISBN 978-951-0-27108-7</ref>
