Ero sivun ”Virvatuli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lentokonefani siirsi sivun Virvatuli (valoilmiö) uudelle nimelle Virvatuli: Sanan pääasiallinen merkitys
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo luonnonilmiöstä. Sanan muita merkityksiä on [[Virvatuli (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Korjattava/Nimi|Virvatuli|Sanan ensisijainen merkitys}}
[[KuvaTiedosto:Tulilautta3.jpg|250px|thumb|Virvatulia kerrotaan nähdyn myös veden pinnalla. Virvatuli voisi ehkä näyttää tältä.]]
{{Tämä artikkeli|kertoo luonnonilmiöstä. Sanan muita merkityksiä on [[Virvatuli|täsmennyssivulla]].}}
[[Kuva:Tulilautta3.jpg|250px|thumb|Virvatulia kerrotaan nähdyn myös veden pinnalla. Virvatuli voisi ehkä näyttää tältä.]]
'''Virvatulet''' (myös '''aarnivalkeat''', '''aarretulet''' tai '''aarreliekit''')<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Kaiken oudon käsikirja | Tekijä = Kaaro, Jani | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = BTJ Kustannus | Vuosi = 2009 | Sivu = 7 | Isbn = 978-951-692-731-5}}</ref> ovat [[tuli]]a tai [[valo]]nlähteitä, joita havaitaan yleensä pimeässä asumattomilla alueilla lähellä maan- tai vedenpintaa tai aivan pinnassa. Virvatuli on muodoltaan joko liekin kaltainen, valopallo tai hahmoton. Virvatulia on eri värisiä. Joidenkin virvatulten kerrotaan hyppelehtivän, vaappuvan tai huojuvan, tai jopa liikkuvan paikasta toiseen. Kerrotaan usein, että virvatulet katoavat tai etääntyvät kauemmas, kun niitä lähestyy.
 
Rivi 9 ⟶ 8:
 
== Virvatulet kansanperinteessä ==
[[KuvaTiedosto:Arnold Böcklin - Das Irrlicht -1882.jpeg|250px|thumb|upright|[[Arnold Böcklin]], ''Virvatuli'', 1882.]]
Virvatulia tunnetaan lähes kaikkien [[kulttuuri]]en perinteistä, ja usein niihin liittyvät kansanperinteet ovat hyvin vanhat. [[Suomi|Suomessa]] ja muuallakin [[Eurooppa|Euroopassa]] on ollut käsityksiä, joiden mukaan virvatulet ovat [[henkiolento]]ja tai henkiolentojen valoja, joilla ne houkuttelevat ihmisiä eksymään tai vahingoittumaan. Vaappuvia virvatulia on voitu pitää [[lyhty]]inä, joita joku olento kantaa pimeässä.
 
Rivi 18 ⟶ 17:
Joistakin virvatulien perinteisistä havaintopaikoista Euroopassa ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] kerrotaan samankaltaista [[kulkutarina]]na levinnyttä kertomusta. Sen mukaan paikalla on käynyt onnettomuus, esimerkiksi junaturma. Nähty vaappuva valo on päätään etsivän onnettomuuden uhrin lyhty.
 
Metalliesiintymiä on entisaikaan etsitty paikoilta, joissa on näkynyt valoilmiöitä. [[Outokumpu|Outokummun]] mineraaliesiintymän päällä kerrotaan palaneen aarnivalkeita.<ref>[http://www.vanhakaivos.fi/sivut/historia.html] {{404}}</ref>
 
[[Runo]]issa ja lauluissa virvatulet ovat yleensä maailman houkutusten vertauskuva, ne ovat samalla tavalla pettäviä ja katoavia. [[Eino Leino|Eino Leinon]] runossa ”Nocturne” sanoo elämänsä taistelut jo läpikäynyt: ”En ma enää aja virvatulta”. Tällä hän tarkoittaa häilyväisten haaveiden ja onnen lupausten jahtaamisen lopettamista, ja tyytymistä siihen, mitä on käsillä.
Rivi 25 ⟶ 24:
Perinteiden tuntemat virvatulet kattavat oletetusti useita erityyppisiä ilmiöitä ja niille tarjotut [[Luonnontiede|luonnontieteelliset]] selitykset vaihtelevat tapauskohtaisesti. Soilla havaittu sininen tai vihertävä liekki johtuu teorian mukaan suosta nousevasta [[metaani]]sta, jota syntyy [[orgaaninen yhdiste|eloperäisen aineksen]] lahoamisesta, käymisestä tai mätänemisestä. Oletetaan, että suon pintaan nouseva kaasu syttyy jostain syystä palamaan. Syttyminen voi johtua vähäisestä määrästä kaasua, joka syttyy itsestään palamaan tullessaan kosketuksiin hapen kanssa. Monet yksityiskohdat tässä selitysmallissa ovat kuitenkin ongelmallisia. Metaani esimerkiksi palaa räjähdysmäisesti ja nopeasti. Vaikka jotkut virvatulet ovat lyhytaikaisia, toisten on kerrottu voivan palaa vakaasti pitkiäkin aikoja. Tasainen palaminen edellyttäisi myös tasaista kaasun ”erittymistä” suon pintaan. Metaani myös palaa keltaisella liekillä, kun taas virvatulet kerrotaan yleensä sinertäviksi.<ref>http://www.rod.beavon.clara.net/willo.htm {{404}}</ref> Metaani myös palaa kuumalla liekillä, mutta virvatulten ei ole kerrottu polttaneen tai sytyttäneen mitään.
 
[[Bioluminesenssi]] eli eliöiden biologisesti tuottama valo selittää joitakin tapauksia. Heikkovaloiset ja paikallaan pysyvät valonlähteet pimeässä luonnossa voivat olla bioluminoivaa [[levä]]ä tai sientä (''katso:'' [[peikonkulta]]). Ehkä myös [[kiiltomato]]ja on toisinaan pidetty virvatulina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/jkes | Nimeke = Metsäpolku: Nuotiolla | Julkaisija = Metsäyhdistys | Selite = Arkistoituarkistoitu sivu | Viitattu = 25.12.2014}}</ref>
 
Joitakin virvatulia on toisinaan verrattu käytökseltään ja ulkonäöltään [[pallosalama|pallosalamoihin]]. Onkin ehdotettu, että valopallomaiset tai liikkuvat virvatulet saattaisivat johtua luonnossa esiintyvistä sähköisistä ilmiöistä.{{lähde|25.12.2014}} Ukkosella esimerkiksi korkeisiin rakennuksiin tai puiden latvoihin syntyvää hohdetta kutsutaan [[ukonvirva]]ksi. Ukonvirva on sähköinen ilmiö.
Rivi 39 ⟶ 38:
==Aiheesta muualla==
*[http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-abc/Virvatuli Virvatuli] - Ilmatieteenlaitos, Ilmakehä-ABC
 
 
{{valoilmiöt}}