Ero sivun ”Ruptuurisota” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Shakko (keskustelu | muokkaukset)
Vallisaaren rauhan aluemenetykset vain tilapäisiä.
Rivi 124:
Talvella 1658 Suomen maavoimien painopiste oli Kannaksella, ja Nevan puolustuksen kulmakivinä olivat Pähkinälinna ja Nevanlinna. Venäläisjoukoilla oli paikallinen ylivoima sekä Aunuksen ja Lavan linnoitukset, mutta venäläisarmeijan oli selvästi turha yrittää etenemistä sisä-Suomeen.<ref>Lappalainen 1972 s. 249</ref> Kahakointi oli pienimuotoista, lukuun ottamatta venäläisten maaliskuun lopussa yllättäen tekemää hyökkäystä Nevanlinnaan. Puolustus kuitenkin onnistui torjumaan joukot linnaan rientäneiden talonpoikien avustuksella.<ref name="lappa_2_174"/>
 
Molemmat osapuolet olivat samaan aikaan sodassa myös muita naapureitaan vastaan; Ruotsi Tanskaa ja Venäjä Puolaa (vaikka aselepo olikin voimassa elokuusta 1656 vuoteen 1659). Ruotsin pakotettua Tanskan [[Roskilden rauha]]an helmikuussa 1658 venäläiset olivat valmiita lopettamaan vihollisuudet. Molemmin puolin suoritettiin kosketuksia, joilla pyrittiin neuvotteluihin, ja aselepo saatiin voimaan toukokuussa. Aselevon aikana kenraalikuvernööri Horn piti yllä täyttä puolustusvalmiutta.<ref name="lappa_2_174"/> [[Vallisaaren rauha|Välirauha]] solmittiin 20. joulukuuta 1658 Vallisaaressa Narvan eteläpuolella. Lopullinen rauhansopimus saatiin kolmen vuoden kuluttua [[Kardisin rauha|Kardisissa]] 21. kesäkuuta 1661. Sopimuksessa Ruotsi menettiluovutti alueitatoistaiseksi Venäjälle Liivinmaalla (sijaitsevat [[Kokenhusen]]in, [[Adseln]]in, [[Tartto|Tarto]]n, [[Marienburg]]in ja [[Wasch-Narva]]n.<ref>Hiitola 2008</ref>), muutoin raja pidettiin ennallaan.<ref name="huovila90"/> Lopullinen rauhansopimus saatiin kolmen vuoden kuluttua [[Kardisin rauha|Kardisissa]] 21. kesäkuuta 1661. Tällöin Ruotsin ja Venäjän välinen raja palautettiin sotaa edeltäneen tilanteen mukaiseksi.
 
==Sodan seuraukset ==