Ero sivun ”Porrasjärvi (Nokia)” versioiden välillä

327 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
== Maantietoa ==
Järvi on itä-länsi-suunnassa 550 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järven itäpäässä on pohjoiseen työntyvä 300 metriä pitkä lahti, jonka keskikohdassa sijaitsee 10 metriä leveä salmi. Järven pinta-ala on 9,0 [[hehtaari]]a. Siihen laskee neljä lyhyttä suo-ojaa ja pohjoiseen työntyvän lahden päässä siihen on yhteydessä [[Pieni Porrasjärvi]] 10 metriä kapeaa salmea myöten. Vaikka järvet ovat samalla tasolla, pidetään niitä erillisinä järvinä. Myös pitkän lahden keskivaiheilla on salmi, johon on rakennettu kävelysilta. Järvessä on kaksi pientä luotoa ja länsirannan tuntumassa sijaitsee pieni lampi. Heinijärven oma laskuoja kulkee 650 metriä suon läpi ja laskee itäiseen [[Heinijärvi (Nokia, itäinen)|Heinijärveen]]. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 117 vuorokautta ja järven rantaviivan pituus on 2,3 kilometriä. Pohjoisranta on kallioista mäkeä, mutta muualla ranta on matalaa. Rantaviivaan asti ulottuu paikoin soistunutta metsää. Järvi on autio, mutta sen etelärantaa seuraa luonnonsuojelualueella risteileviä polkuja. <ref name="syke" /><ref name="kp" /><ref name="kp_orto" />
 
== Natura 2000 ==
Ylinenjärvi kuuluu [[Natura 2000]] -verkostossa Nokian Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhdessä Ylisenjärvenlammin ja Ylisenlammin kanssa yhteisen enklaavin.<ref name=natura/>
 
== Vedenlaatu ==
Järven [[vedenlaatu]]a on tutkittu vuosina 1978, 1982, 1990–1996, 1999–2015. Porrasjärvi kuuluu [[Alinenjärvi|Alisenjärven]] reittiin, joka valittiin vuonna 1991 pääkohteeksi valtion [[Happamoituminen|happamoituneiden]] [[Vesistö|vesistöjen]] tutkimusprojektiin. Vuonna 1978 oli Porrasjärven [[vedenväri]] tumma, se oli vähäravinteinen järvi ja sen [[Happamuus (limnologia)|happamuustaso]] erittäin [[hapan]], jonka [[Alkaliteetti (limnologia)|puskurikyky]] happamoitumista vastaan oli heikko. Tämän jälkeen sekä [[Kalliojärvi (Nokia)|Kalliojärveä]] [[Kalkitus|kalkittiin]] vuosina 1998 ja 2003 että [[Ruokejärvi (Nokia)|Ruokejärveä]] vuosina 2001, 2007 ja 2014. Kalkituksen seurauksena Porrasjärven happamuustaso kohosi lähemmäksi normaalia, mutta se jäi edelleen vielä hieman happamaksi. Myös veden puskurikyky happamoitumista vastaan koheni alkuksi tyydyttäväksi, mutta on palautunut sen jälkeen taas heikoksi tai välttäväksi. Veden ravinnepitoisuudet olivat ennen kalkitusta karujen järvien tasoa, mutta kalkituksen aikana ne ovat ajoittain kohonneet lievästi [[Rehevöityminen|rehevien]] järvien tasolle. Pitoisuuksien kohoamista ovat edeltänyt joko pitkäkestoiset sateet tai järveen on joutuneet lumien sulamisvedet, jolloin vesinäytteiden arvot ovat kohonneet. Järven happitalous on valuma-alueen yläpuolisten järvien tavoin ollut tyydyttävä. Järveen muodostuu [[Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)|lämpötilakerrostumisesta]] johtuen alus- ja [[Päällysvesi|päällysvesikerrokset]]. [[Alusvesi]] muuttuu eteenkin talvijaksolla vähähapiseksi ja voi muuttua jopa [[Happikato|hapettomaksi]]. Järven tilanne on kokonaisuutena tyydyttävä, koska kesällä on tilanne valoisampi.<ref name=kvvy_3029/>
 
== Natura 2000 ==
Ylinenjärvi kuuluu [[Natura 2000]] -verkostossa Nokian Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhdessä itäisen [[Heinijärvi (Nokia, itäinen)|Heinäjärven]] (osa), [[Porrasjärvi (Nokia)|Porrasjärven]], [[Pieni Porrasjärvi|Pienen Porrasjärven]], [[Juottojärvi|Juottojärven]] ja [[Kalliojärvi (Nokia)|Kalliojärven]] kanssa yhteisen enklaavin. Siihen kuuluvat myös osa [[Pitkälammi (Nokia)|Pitkäjärven]] ympäristöstä ja kaikki [[Ruokejärvi (Nokia)|Ruokejärven]] ympäristöt.<ref name=natura/>
 
== Historiaa ==
121 492

muokkausta