Ero sivun ”Nuolenpääkirjoitus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 188.67.46.124) ja palautettiin versio 15758152, jonka on tehnyt SeeggeAWBBot
Rivi 3:
'''Nuolenpääkirjoitus''' eli '''kiilakirjoitus''' oli [[sumer]]ien kehittämä [[kirjoitusjärjestelmä]], jota käytettiin muinaisessa [[Mesopotamia]]ssa. Kirjoitus muodostui erilaisina yhdistelminä esiintyneistä kiilan tai nuolenpään näköisistä merkeistä. Nuolenpääkirjoitus kehittyi alun perin [[kuvakirjoitus|kuvakirjoituksesta]] [[tavukirjoitus|tavukirjoitukseksi]] niin, että merkit säilyttivät alkuperäiset käsitearvonsa. Kirjoitus luotiin alun perin [[sumerin kieli|sumerin kieltä]] varten, mutta sittemmin [[babylonialaiset]] ja [[assyrialaiset]] sovelsivat sitä omaan kieleensä [[akkadin kieli|akkadi]]in. Myöhemmin myös indoeurooppalaista kieltä puhuneet [[heettiläiset]] ottivat nuolenpääkirjoituksen käyttöönsä. Merkit painettiin [[savi|saveen]] erityisellä kolmisärmäisellä piirtopuikolla.
 
== Nuolenpääkirjoituksen synty ==
 
:{{Pääartikkeli|[[Nuolenpääkirjoituksen synty]]}}
[[Kuva:Tableta con trillo.png|thumb|250px|Kishistä löydettyä kuvakirjoitusta, joka edelsi nuolenpääkirjoitusta.]]
.
 
Noin 8000 eaa. maanviljelyn synnyttyä alettiin käyttää [[Nuolenpääkirjoituksen synty|savisia laskurahoja]].
Niillä laskettiin esimerkiksi tuotettua viljaa ja kauppatavaroita. Laskurahat pysyivät noin 4000 vuotta lähes muuttumattomina. Noin 4500-3750 eaa. alettiin käyttää mutkikkaita laskurahoja, joihin oli piirrelty erilaisia kuvioita. Tämä lienee ollut yksi merkki alkavasta kaupungistumisesta ja uusien keksintöjen luomasta tuotevalikoiman kasvusta. Noin 3700-3500 eaa. laskurahoja suljettiin pallomaisiin savikuoriin. Noin 3500-3400 eaa. alettiin laskurahojen kuvia painaa pallomaisin kuoriin, pian myös piirtää. Pallomainen kuori litistyi savitauluksi. Sitten oivallettiin, että laskurahojen määrät voi merkitä numeroilla laskurahojen kuvien viereen. Niinpä noin 3400-3200 eaa. mennessä syntyivät kuvamerkit ja numerot ns puolipiktografinen kirjoitus. Äännekirjoitus kehittyi varhaisesta kuvakirjoituksesta Uruk IV-kaudella Urukissa
3200-3100 eaa. Noin 3000 eaa. Jamdet Nasr-kaudella kuvakirjoitus kursivoitui ja yksinkertaistui, ja kääntyi 90 astetta oikealle. Kirjoitus lienee kehittynyt syntyneiden suurkaupunkien ja valtion tarpeisiin. tarvitsi merkitä muistiin asioita, kun väestömäärä oli suuri.
Vasta varhaisdynastisella kaudella noin 2700-2600 eaa. alettiin kirjoittaa varsinaista nuolenpääkirjoitusta, joka oli tavukirjoitusta.
Vasta
 
==Nuolenpääkirjoituksen translitterointi==
 
KohdeKohdekielestä riippumatta nuolenpääkirjoituksen translitterointiin on vakiintunut melko yhtenäinen systeemi. Nuolenpäämerkkien nimet – joita ei tule sekoittaa äänneasuun – kirjoitetaan isoin kirjaimin. Translitteraatiossa merkkien nimiä käytetään, kun merkin kontekstiin sopivaa äänneasua ja tarkkaa merkitystä ei tunneta (1); tai merkillä ilmaistaan sumerilaista logogrammia (2). Jos sanan kirjoitusasu on erikoinen, tai poikkeaa sen ääntöasusta, kirjoitetaan merkkien nimet sulkuihin lukuasun perään; yleensä vähintään yksi merkeistä edustaa foneettista komplementtia, jolla viitataan sanan ääntöasuun (3).
 
:{| class="wikitable" style="margin: 0 0 0 0;"