Ero sivun ”Kyrönjoki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ruotsinkielinen nimi; laskupaikka; coord |
|||
Rivi 5:
| kuvateksti = Keväinen Kyrönjoki Ilmajoella
| alkulähde = [[Jalasjoki|Jalasjoen]] ja [[Kauhajoki (joki)|Kauhajoen]] yhtymä, [[Kurikka]]
| laskupaikka = [[
| laskupaikka_koordinaatit = {{Coord|63|11|07|N|021|58|26|E|type:waterbody_region:FI-12|näyttö=rivi,otsikko}}
| maat = [[Suomi]]
| pituus = 80–200
Rivi 12 ⟶ 13:
| valuma-alue =
}}
'''Kyrönjoki''' ({{k-sv|Kyro älv}}) on [[Etelä-Pohjanmaa]]n suurin joki. Sen suurin pituus on eri laskutapojen mukaan 80–200 kilometriä. Kolmasosa joen [[Valunta|valuma-alueesta]] on peltoa, viidesosa suota ja kaksi viidesosaa metsää. Kyrönjoen viljelylakeudet on valittu yhdeksi Suomen [[Kansallismaisema|kansallismaisemista]]. Kyrönjoen valuma-alueeseen kuuluu nykyisten käsitysten mukaan osittain tai kokonaan monia kuntia, joista suurimmat ovat [[Vaasa]], [[Isokyrö]], [[Seinäjoki]], [[Ilmajoki]], [[Kurikka]], [[Kauhajoki]] ja [[Jalasjärvi]]. Suurimmissa kunnissa asuu yhteensä noin satatuhatta ihmistä. [[Vaasa]]n kaupunki ottaa raakavetensä Kyrönjoesta. Lisäksi joen vesistöalueella on muutamia vesivoimalaitoksia.
Kyrönjoella on kolme suurta latvahaaraa, [[Seinäjoki (joki)|Seinäjoki]], [[Jalasjoki]] ja [[Kauhajoki (joki)|Kauhajoki]]. Kyrönjoen pääuoma alkaa nykykäsitysten mukaan Kauha- ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikasta, ja virtaa Ilmajoen, Seinäjoen, Isonkyrön, Vaasan ja [[Mustasaari|Mustasaaren]] kautta [[Perämeri|Perämeren]] [[Vassorinlahti|Vassorinlahteen]]
[[Kyrönjoen vesistöalue]] on pääosin metsää, peltoa ja suota. Peltovaltaisia valuma-alueita on alavilla jokilaaksojen alueilla, kuten Ilmajoella. Jokiuomasta kauempana on [[moreeni]]pohjaista metsää. Kyrönjoen vedenjakaja-alueet ovat soisia. Soiden raivaus sekä soiden ja metsien ojitukset ovat äärevöittäneet Kyrönjoen virtaamavaihteluita, sillä vesi ei viivy ojitetuilla alueilla. Kesäisin kuivana aikana veden virtaama on pieni ja veden viipymä on pitkä. Tuona aikana veden ravinteet aiheuttavat voimakasta rehevöitymistä.
| |||