Ero sivun ”Jean-Baptiste Colbert” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 28:
 
==Colbertin politiikka==
* Colbertin politiikka ja etenkin talouspolitiikka antoivat Ranskalle sen taloudellisen itsenäisyyden, joka liittyi voimakkaasti ylijäämäiseen vaihtotaseeseen[[vaihtotase]]eseen sekä kasvavaan tuotteiden verotukseen. Hän pani pisteen valtiontalouden kavalluksille sekä maksoi valtion velat.<ref name=hss />
* Vuonna [[1663]] Colbert perusti Kirjoittamisen- ja kirjallisuuden akatemian (Académie des inscriptions et belles-lettres).
*Vuonna [[1664]] hänet nimitettiin rakennusten ja manufaktuurien yli-intendentiksi. Hän päätti kopioida naapurimaiden tuotantoa, jotta Ranska olisi tullut itsenäiseksiriippumattomaksi niiden tavarantoimituksista. Hän ei epäröinyt houkutella Ranskaan ulkomaista työvoimaa, joka sai manufaktuurit pyörimään. Hän suosi monopoleja. Hän paransi aiempia manufaktuureja, ja perusti uusia, eritoten [[lasinpuhallus|lasinpuhallukseen]] ja mattojen[[matto]]jen kudontaan erikoistuneita.
* Maaliskuussa vuonna [[1667]] Colbert nimitti Gabriel Nicolas de la Reynien poliisin kenraaliluutnantiksi ja näin hänestä tuli Ranskan ”ensimmäinen poliisi”, joka toi esille hyvin arvonsa sekä [[santarmi|santarmeille]] ja myös tavallisille poliiseille.
* Colbert kannusti kaupankäyntiä, suojeli tieteitä, kirjallisuutta ja taiteita ja suosi tieteellistä tutkimusta perustaen Kuninkaallisen[[Ranskan tiedeakatemia|Kuninkaallisen tiedeakatemian]] (Académie Royale des Sciences) vuonna [[1666]], sekä [[Pariisin observatorionobservatorio]]n vuonna [[1667]].
* Vuonna [[1668]] tultuaan merenkulun valtiosihteeriksi Colbert rakennutti 276 aluksen laivaston. Lopulta vuonna [[1681]] Ranska, joka on voittoisa niin merellä kuin maissakin, omisti 176 sota-aluksen laivaston, kun sillä muutamaa vuotta aiemmin oli ollut tuskin viittäkymmentäkään alusta.
* Colbert kehitti voimakkaasti Ranskan infrastruktuuria kehittääkseen kaupankäyntiä ja näin hän keskittyi kanavaverkoston luomiseen sekä tieverkoston rakentamiseen. Näin hän korjautti aiemman perusverkoston ja rakensi uusia maanteitä. Hän istutti Landesin[[Landes]]in alueelle metsiä laivanrakennuksen tarpeisiin. Hän rakensi [[Canal du Midi]]n jatkeeksi Languedocin kanavan, joka lopullisesti yhdisti kaksi merta toisiinsa.
* Hänen aikanaan Pariisin kadut kivettiin, ja ne valaistiin öisin, ja hän rakennutti myös Seinen rantakadut sekä lukuisia julkisia toreja ja aukioita. Hän rakennutti Pariisin kaupungin kehämuuriin [[riemukaari|riemukaaren]] käsittäviä portteja (Saint-DennisDenis ja Saint-Martin). Hänen ansiotaan ovat myös [[Louvre]]n pylväskäytävät sekä [[Jardin des Tuileries|Tuileries'n]] puisto.
* Poikansa Jean-Baptiste Colbertin, Seignelayn markiisin kanssa hän sai [[hansaliitto|hansakaupungeista]] Ranskaan käsityöläisiä, rakentajia ja köydenpunojia, jotka sijoittuivat laivanrakennustelakoille tai arsenaaleihin, joita oli valtakunnan keskeisissä satamakaupungeissa. Kun Colbert halusi varmistaa merivoimien henkilöstötarpeen, niin hän ei englantilaisten tavoin turvautunut lehdistöön tai kauppalaivastoon merenkulkijoiden pakottamiseksi sotalaivaston palvelukseen, josta käytettiin nimitystä ”laivastoon värväytyminen”. Colbert sitä vastoin varmistaakseen [[kaleeri]]laivojen miehistötarpeen, kehotti tuomareita tuomitsemaan niin paljon miehiä laivastoon kun vain oli mahdollista. Tuolloin myös syrjäytyminen eli kulkurielämä oli myös kaleerituomion peruste.
* Colbert muodosti [[kauppakomppania]]t ulkomaankaupan edistämiseen: Compagnie des Indes Orientales (Intian valtameren alueelle), Compagnie des Indes Occidentales (Amerikan alueelle), Compagnie du Levant (Välimeren ja ottomaanisen keisarikunnan alueelle) sekä Compagnie du Sénégal (Afrikan alueelle) ja [[kolmiokauppa|kolmikantakauppa]] orjien välittämiseen ja myymiseen. Hänen aloittestaan luotiin myös kauppa-asemien verkosto: Pondichéry (1670) ja [[Uusi Ranska|Uuden Ranskan]] kauppa-asema, joka mahdollisti ranskalaisen asutuksen [[Kanada]]ssa ([[Québec]]).
* Colbert vastusti sotaministeri Louvoisin liikaa valtion varoja tuhlailevaa politiikkaa. Tämä vehkeili Colbertia vastaan, jopa niin voimakkaasti, että Colbert oli joutumassa epäsuosioon, kun hän [[6. syyskuuta]] [[1683]] kuoli. Hän oli järjestänyt seuraajakseen valtiovarain ylivalvojana Claude Le Peletierin.
* Colbertin tunnus oli: "Pro rege, saepe, pro patria semper" ("Kuninkaan puolesta usein, isänmaan puolesta aina").
* Colbert oli jälkimaineensa mukaisesti erinomainen hallintomies, vaikka osa hänen tavoitteisaantavoitteistaan jäi toteutumatta, erityisesti Ludvig XIV:n suurien sotilasmenojen tähden.
* Hänen nimensä yhdistetään vielä tänäänkin colbertismiin, joka tarkoittaa talouspolitiikkaa, jonka mukaan valtiolla tulee olla keskeinen rooli talouselämäntalouselämässä ja tehdä [[Interventio|interventio]]issaita. Tämä erotti hänen talouspolitiikkansa Ranskassa muiden naapurimaiden poliitikoista.
 
==Lähteet==