Versio 24. tammikuuta 2016 kello 22.06 muokkaa Zunter (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 28 533 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 1. marraskuuta 2016 kello 00.55 muokkaa kumoa Mlang.Finn (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 29 317 muokkausta lisätty kuva Uudempi muutos →
Rivi 7: 1970-luvun lopulla käytiin kiistaa siitä, oliko maanomistajilla oikeus kuivata Koijärvi kokonaan. Kun asian ratkaisu [[vesioikeus\|vesioikeudessa]] viivästyi, maanomistajat ryhtyivät huhtikuussa 1979 omavaltaisesti syventämään laskuojaa järven kuivattamiseksi, vaikka asian oikeuskäsittely oli vielä kesken. Kun tieto tuli julkisuuteen, luonnonsuojelijat ryhtyivät välittömästi vastatoimiin. Koijärvi-liikkeen jäsenet kerääntyivät 21. huhtikuuta 1979 Koijärvelle ja rakensivat paikalle omin luvin [[pato\|padon]], jolla pyrittiin pitämään järven vedenkorkeus sopivalla tasolla ja estämään järven kuivaushanke. Aktivistit köyttivät itsensä padon purkamista varten tuotuihin puskutraktoreihin kettingeillä ja poliisit joutuivat irrottamaan mielenosoittajat väkisin. Viranomaiset ja urakoitsijat räjäyttivät padon, mutta luonnonsuojelijat rakentelivat laskuojaan yhä uusia esteitä. Koijärven tapahtumat herättivät melkoisesti huomiota tiedotusvälineissä, mitä "virallisten" luonnonsuojelujärjestöjen empimiseen työlästyneet aktivistit käyttivätkin tietoisesti ja tehokkaasti hyväkseen.<ref> Jaana Iso-Markku: ''Ympäristöliikkeen esiinmarssi''. Puoli vuosisataa: Mitä-Missä-Milloin -juhlakirja, s. 265. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15505-9. </ref> [[File:Koijarvi-liike-1980.jpg\|thumb\|right\|Koijärvi-liikkeen nälkälakkolaisia [[Helsinki\|Helsingin]] [[Senaatintori]]lla vuonna 1980.]] Timo Järvikosken tutkimuksen mukaan liikkeen jäsenet kokivat ympäristöongelmat yhteiskunnallisina kysymyksinä ja pyrkivät teoillaan arvostelemaan [[kulutusyhteiskunta]]a. Kansanedustajista vain [[Liberaalinen Kansanpuolue\|LKP:n]] [[Anneli Kivitie]] ja [[Terhi Nieminen-Mäkynen\|Terhi Nieminen]] antoivat tukensa liikkeelle paikan päällä Koijärvellä.<ref>[http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/luonnonsuojelijat_saapuvat_koijarvelle_820.html#media=832 Luonnonsuojelijat saapuvat Koijärvelle -video] yle.fi</ref>. Koijärven tapahtumista nostettiin syyte kahliutuneita vastaan ja oikeudenkäynti [[Tammela]]n kihlakunnanoikeudessa alkoi pitkän valmistelun jälkeen toukokuussa [[1982]]. Oikeuteen haastettiin kaikkiaan 112 henkilöä, joista osa oli alaikäisiä. Näiden osalta oikeuden istunnot käytiin suljetuin ovin. Kaikkiaan 101 syytettyinä ollutta luonnonsuojelijaa tuomittiin joulukuussa 1982 [[sakko]]ihin niskoittelusta ja haitanteosta viranomaisille. Suurin sakkorangaistus oli yli 2000 markkaa. Alaikäiset syytettyinä olleet jätettiin tuomitsematta. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1984'', s. 36. Helsinki: Otava, 1983. </ref> Päätöksestä valitettiin [[Turun hovioikeus\|Turun hovioikeuteen]], joka kuitenkin määräsi kihlakunnanoikeuden käsittelemään asian uudelleen, koska eräs lautamiehenä toiminut maanviljelijä oli ollut asianosainen ja siten esteellinen. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1985'', s. 15. Helsinki: Otava, 1984. </ref> Asia päätyi aikanaan korkeimpaan oikeuteen asti, jonka antaman päätöksen<ref>[http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1983/19830159t Korkeimman oikeuden päätös KKO:1983-II-159]</ref> lyhyt tiivistelmä kuuluu seuraavasti: Rivi 22 ⟶ 23: Valtiotieteen tohtori [[Jukka Tarkka\|Jukka Tarkan]] mukaan Koijärvi-aktiivit edustivat uutta [[väkivallaton vastarinta\|väkivallatonta vastarintaliikettä]]: he eivät vastustaneet poliiseja, mutta eivät auttaneetkaan. He halusivat vain suojella sitä, mitä pitivät arvossa. Koijärvi-aktiiveja pidettiin näkökulmasta riippuen joko paljon melua tyhjästä pitävinä haihattelijoina tai pyyteettöminä uuden ajan airueina.{{Kenen mukaan\|Kuka pitää?}} Koijärven tapahtumat ennakoivat laajemminkin myöhempiä luonto- ja kulttuuriarvoista Suomessa käytyjä suojelukiistoja: {{sitaatti\|''Kansalaismielipiteen ja viranomaispäätöksen välinen ristiriita oli aina ennenkin ratkennut siten, että haetaan päätös ylimmästä vetoomusasteesta ja toimitaan sitten sen mukaan. Nyt elettiin kuitenkin toista aikaa. Koijärven lintujen suojelijat eivät halunneet alistaa arvojaan byrokraattiseen rutiiniprosessiin. – – – Kiistan ydin oli kuitenkin kokonaan muualla kuin siinä, mikä olisi oikea vedenkorkeus lounaishämäläiselle suojärvelle. Järven kuivatuskiistassa oli pohjimmiltaan kysymys siitä, voivatko ulkopuoliset rajoittaa maanomistajan oikeutta käyttää omistusoikeuttaan viranomaisten sallimalla tavalla. Aineettomat arvot ja omistusoikeus törmäsivät ensimmäisen kerran näyttävästi yhteen, ja niin tapahtui yhä useammin 1980-luvulla.''}}\|<ref> Jukka Tarkka – Allan Tiitta: ''Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä'', s. 278. Helsinki: Otava, 1987. </ref>}} == Katso myös == [[Kansalaistottelemattomuus]] [[Ympäristöliike]] == Kirjallisuutta ==▼ * {{Kirjaviite \| Tekijä=Salo, Marja-Leena \| Nimeke=Kahleissa Koijärvellä \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Edita \| Vuosi=2009 \| Tunniste=ISBN 978-951-37-5421-1}}▼ == Lähteet == ===Kirjallisuus=== * [http://www.yle.fi/multifoorumi/vihreapolku/zgo.php?z=20040406014498991510 Oletko sinä ekoterroristi?] {{Vanhentunut linkki}} * {{Verkkoviite \| Osoite =http://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/1074120374 \| Nimeke =Koijärvi synnytti uudet kansalaisliikkeet \| Tekijä =Heino, Jari \| Julkaisu =Turun Sanomat \| Ajankohta =14.5.2006 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = }} Rivi 37 ⟶ 36: === Viitteet === {{viitteet}} ▲== Kirjallisuutta == ▲* {{Kirjaviite \| Tekijä=Salo, Marja-Leena \| Nimeke=Kahleissa Koijärvellä \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Edita \| Vuosi=2009 \| Tunniste=ISBN 978-951-37-5421-1}} == Aiheesta muualla ==

Ero sivun ”Koijärvi-liike” versioiden välillä