Ero sivun ”Mahatma Gandhi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mikä on ''ei-väkivalta''?
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 147:
 
===Väkivallattomuus, sota ja rauha===
Gandhi vastusti väkivaltaa ja sanoi, että väkivallalla ei voida poistaa väkivaltaa tai pahaa. Hän kuitenkin piti väkivallalla puolustautumista pienempänä pahana kuin alistumista.<ref>Tähtinen 2013, s. 84–88.</ref> Gandhin väkivallattomuus voidaan nähdä hindulaisen, [[Jainalaisuus|jainalaisen]] ja kristillisen moraaliopin yhteensulautumana. Gandhi laajensi perinteistä intialaista väkivallattomuuden eli ''ahimsan'' käsitettä kattamaan myös kamppailua valtiovaltaa kohtaan. Gandhille väkivallattomuus oli aktiivista toimintaa, joka ei kuitenkaan aiheuta väkivaltaa tai pahaa ihmisille tai eläimille. Hän uskoi väkivallattoman vastarinnan olevan tehokkaampaa kuin fyysinen voima.<ref>Tähtinen 2013, s. 93–96.</ref> Gandhin mielestä väkivallattomuuden tulisi täyttää koko ihminen niin, että se täyttää mielialana yksilön niin, ettei ilmene ristiriitaa oman halun ja ulkonaisen käyttäytymisen välillä ilmene. Väkivallattomuutta tulee hänen mukaansa soveltaa kaikilla elämänalueilla.<ref>Tähtinen 2013, s. 100–101.</ref> Gandhi ei hyväksynyt [[Eläinkoe|eläinkokeita]], ja välttääkseen tekemästä eläimille väkivaltaa hän ei syönyt lihaa.<ref>Tähtinen 2013, s. 103.</ref>
 
Gandhi kehitti Etelä-Afrikassa asuessaan ''[[satyagraha]]''-käsitteen tarkoittamaan väkivallatonta suoraa toimintaa.<ref>Tähtinen 2013, s. 135–136.</ref> Satyagrahassa väkivalta neutraloidaan luopumalla väkivallan tai väkivaltaisen järjestelmän tukemisesta ja siihen alistumisesta. Siihen kuuluu myös mahdollisen rangaistuksen pakoilematon kärsiminen.<ref>Tähtinen 2013, s. 144.</ref> Gandhi katsoi, että väkivallatonta suoraa toimintaa voitaisiin käyttää myös rikollisuutta vastaan.<ref>Tähtinen 2013, s. 146–147.</ref> Gandhi asetti suoran toiminnan periaatteille kolme ehtoa: vastustajaa kohtaan ei saa tuntea vihaa, tavoitteen tulee olla totuudenmukainen ja riittävä, sekä pitää olla valmis kärsimään loppuun saakka. Hän korosti sitä, että suoran toiminnan parhaat keinot ja niiden hyväksyttävyys riippuvat aina tilanteesta.<ref>Tähtinen 2013, s. 150–152.</ref>