DastenKasten de Pontin vanhemmat olivat tilanomistaja ja [[kollegiregistraattori]] Karl Jakob Reinhold De Pont sekä Klara Tilda Lovisa Gadolin. De Pont opiskeli [[Haminan kadettikoulu]]ssa 1860–1868 ja aloitti sotilasuransa vänrikkinä [[Henkikaartin Izmailovon rykmentti|Henkikaartin Izmailovon rykmentissä]]. Hänet nimitettiin 1876 tarkk’ampujapataljoonan komentajaksi ja ylennettiin seuraavana vuonna alikapteeniksi. [[Turkin sota|Turkin sodassa]] vuosina 1877–1878 De Pont osallistui muun muassa [[Gornyi Dubnjakin taistelu]]un, [[Plevnan piiritys|Plevnan piiritykseen]], [[Pravec]]in taisteluun, [[Shandornik]]in pommitukseen, [[Balkanvuoret|Balkanin vuorten]] ylittämiseen, [[Sofia]]n valtaukseen sekä Taschkisenon ja Wraschdebnan taisteluihin. Sen jälkeen hänet nimitettiin keisarin henkivartiokomppanian päälliköksi kapteenin arvoisena ja 1880 keisarin [[Sivusadjutantti|sivusadjutantiksi]]. Vuodesta 1881 De Pont toimi Suomen asevelvollisen sotaväen palveluksessa ja oli 1882–1885 Suomen Sotaylioikeuden jäsenenä. Hänet ylennettiin 1881 everstiluutnantiksi ja 1885 everstiksi.<ref name="kenraalit" />
De Pont oli 1894 kahden kuukauden ajan [[Viipurin lääni]]n kuvernöörinä ja 1895–1897 [[Suomen kaarti]]n komentajana. Hänet ylennettiin 1896 kenraalimajuriksi. Hänet nimitettiin 1897 [[Uudenmaan lääni]]n kuvernööriksi, mutta hän erosi tehtävästä ja samalla armeijasta vuonna 1900. Sen jälkeen De Pont toimi kuusi vuotta viljelijänä omistamallaan Kotkaniemen tilalla [[Vihti|Vihdissä]] ja osallistui paikalliseen yhdistystoimintaan. Vuonna 1906 hänet nimitettiin [[Vaasan lääni]]n kuvernööriksi ja hänelle annettiin [[Salaneuvos (Venäjä)|salaneuvoksen]] arvo. Hän kuitenkin erosi uudestaan vuonna 1910 [[Toinen sortokausi|sortokauden]] lisääntyvien laittomuuksien vuoksi ja vetäytyi eläkkeelle.<ref name="kenraalit" />
