Avaa päävalikko

Muutokset

160 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
toisteisia kuvia pois
{{Laiva|pituus = 30,48|leveys = 5,58|kohtalo = Upposi Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929.<br>Poistettiin lopullisesti liikenteestä noin vuonna 1958.|nimi = HL Kuru|matkustajia = 214 (1915–1927)<br>218 (1927–1929)|kuva = Höyrylaiva Kuru.jpg|tyyppi = höyrylaiva}}'''Höyrylaiva Kuru''' oli suomalainen [[sisävesilaiva]], joka upposi [[Tampere]]en edustalla [[Näsijärvi|Näsijärvellä]] 7. syyskuuta 1929. ''Kurun'' uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus.
'''Höyrylaiva Kuru''' oli suomalainen [[sisävesilaiva]], joka upposi [[Tampere]]en edustalla [[Näsijärvi|Näsijärvellä]] 7. syyskuuta 1929. ''Kurun'' uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus.
 
==Alus==
''Kuru'' rakennettiin Tampereella Sommers af Hällström & Waldensin konepajalla vuonna 1915 liikennöimään Näsijärvellä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 38.</ref> [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikaan alus oli pakko-otettuna [[Satakunnan laivasto]]ssa, joka oli [[Venäjän keisarikunnan laivasto|Venäjän merivoimien]] joukko-osasto Näsijärvellä. Aluksen pituus oli 30,48 metriä, leveys 5,58 metriä, matkustajapaikkoja oli 214 ja siinä oli 355-[[hevosvoima]]inen [[höyrykone]].<ref name="pp">{{Lehtiviite | Tekijä =Pöntinen, Petri| Otsikko =Veden paino| Julkaisu =Suomen kuvalehti| Ajankohta =4.9.2009| Vuosikerta = | Numero =36 | Sivut =34–42 |Viitattu = 7.9.2009}}</ref>
 
1920-luvulla linja-autoliikenne oli Kurun ja Länsi-Teiskon alueella vähäistä, minkä vuoksi laivalla liikkui runsaasti matkustajia ja rahtia. Matkustajien tilat olivat laivan välikannella. Kapteenin hytti, komentosilta ja ohjaushytti olivat yläkannen etuosassa, kun taas savupiipun takana oleva tila oli varattu pelastusveneille.<ref>Kurun historia 1919–1985, s. 266</ref>
 
==''Kurun'' uudistaminen==
[[Kuva:Kurun_kapteeni_Onni_Saarinen.jpg|thumb|left|200pxright|''Kurun'' kapteeni Onni Saarinen.]]
Jatkuvasti lisääntyvien matkustajamäärien vuoksi ahtaaksi käyneen laivan omistaja Höyrylaivaosuuskunta Kuru päätti 26.11.1922 pitämässään kokouksessa rakentaa yläkannelle matkustajatiloja sekä sisustaa laivan uudelleen.<ref>Kurun historia 1919–1985, s. 267</ref> Osa laivan osakkaista kuitenkin vastusti päättäväisesti korjauksia, jonka vuoksi korjaukset päästiin aloittamaan vasta 1927.
 
 
==Uppoaminen==
[[Kuva:Kurun_kapteeni_Onni_Saarinen.jpg|thumb|left|200px|''Kurun'' kapteeni Onni Saarinen]]
Uppoamattomaksi mainostetun<ref name="pp" /> ''Kurun'' uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on [[Suomi|Suomen]] pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta [[Kuru|Kurun kunnan]] historian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.<ref>Laitinen, Erkki (1992). Kurun historia 1919–1985. Vanhan Ruoveden historia III:52. Kurun kunta. s. 272.</ref>
 
''Kuru'' lähti [[Mustalahti|Mustanlahden]] satamasta huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 [[Boforiasteikko|boforia]] (17–20&nbsp;m/s), puuskissa jopa [[hirmumyrsky]]n voimakkuuksia.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 9.</ref> Lähtöpäätöksen teki aluksen päällikkö Onni Saarinen. ''Kurun'' edellä satamasta lähti [[HL Ylöjärvi|HL ''Ylöjärvi'']], ja satamaan oli juuri saapunut [[HL Ruovesi|HL ''Ruovesi'']]. ''Ylöjärvi'' ja ''Ruovesi'' olivat ''Kurua'' pienempiä aluksia. Viisi minuuttia Kurun jälkeen satamasta lähti [[HL Tarjanne|HL ''Tarjanne'']].<ref name="pp" /><ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 10–11 </ref><ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 441</ref>
 
Laivalla oli uppoamishetkellä 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru3a.htm | Nimeke =Kuru-laivan onnettomuus 7.9.1929 | Tekijä = Jouni Keskinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.10.2010 | Kieli = }}</ref>
 
==''Kurun'' haaksirikkoisten pelastustoimet==
[[Kuva:Tarjanteen_kapteeni_Niilo_Karimaa.jpg|thumb|left|200px|''Tarjanteen'' kapteeni Niilo Karimaa.]]
Onnettomuuden huomasi ensimmäisenä ''Kurun'' perässä satamasta lähteneen ''Tarjanteen'' perämies, joka huusi päällikkö Niilo Karimaalle: ”''Kuru'' on kaatunut!”. Kapteeni Karimaa komensi laivan täyteen vauhtiin ja kiiruhti kohti uppoavaa ''Kurua'', joka vielä makasi aallokossa kyljellään, pelastuneita matkustajia kyljelleen kavunneina. ''Tarjanteen'' ehdittyä ''Kurun'' luokse oli ''Kuru'' jo vajonnut syvyyteen.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 14–15</ref>
[[Kuva:Tarjanteen_kapteeni_Niilo_Karimaa.jpg|thumb|left|200px|''Tarjanteen'' kapteeni Niilo Karimaa]]
 
Monet ''Tarjanteen'' matkustajat olivat kauhun valtaamia eivätkä pystyneet osallistumaan pelastustöihin. Kolme kansimiestä, lastiperämies ja neljä laivan miehistöön kuulunutta naista sekä muutamat rohkeammat matkustajat heittivät köysiä vedessä kelluvia matkustajia kohti.
 
Kapteeni Karimaa ja luotsiperämies Leppänen pysyivät kaiken aikaa laivan ruorissa.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 15–17 ja 39.</ref>
[[Kuva:Mustanlahden_satama_1929.jpg|thumb|235x235px|Levoton ihmisjoukko Mustanlahden satamalaiturilla Tampereella 7.9.1929.]]
''Kurun'' matkustajien avunhuudot kuuluivat Näsikallion takaisiin taloihin. Näsilinnan katolla ''Kurun'' matkaa katseli Hämeen museon johtaja Gabriel Engberg, joka aluksen kaaduttua hälytti poliisin ja lehtimiehet paikalle.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 27</ref> Kun tieto onnettomuudesta levisi kaupungilla, väkeä alkoi kertymään runsaasti Mustanlahden satamaan ja Näsikalliolle, josta ihmiset katselivat kohti Siilinkaria. Poliisit ja palokunnan komennuskunta saapuivat satamaan, ja suuri yleisö vaati kovaäänisesti satamassa olevia laivoja lähtemään pelastustoimiin. Palomiehet komennettiin aallonmurtajalle ja rannoille vastaanottamaan rantaan ajelehtivia pelastuneita. ''Tarjanteen'' sireenin kutsuessa apua pelättiin ''Tarjanteenkin'' uppoavan.<ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 444.</ref>
 
Poliisimestari selvitti satamassa olevien laivojen mahdollisuuksia osallistua pelastustöihin. Useimmat laivoista olivat kuitenkin tarkoitukseen liian pieniä. Näsi-yhtiön suuremmat laivat ''Näsi I'' ja ''Näsi II'' olivat satamassa, mutta ''Näsi I:n'' koneisto oli poistettu korjauksen vuoksi, ja ''Näsi II:n'' potkuriin oli takertunut köysi. Vain hinaaja ''Näsijärvi'' kelpasi pelastustöihin, mutta laivan kapteeni ja perämies olivat poissa ja höyrypannussa oli liian vähän painetta, jota alettiin välittömästi nostamaan. Hinaaja ''Näsijärveen'' etsittiin sopiva päällystö ja vapaaehtoisia pelastustoimiin.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 32-33</ref>
[[Kuva:Hinaaja_Nasijarvi_Kurun_pelastustoissa_1929.jpg|thumb|left|208x208px|Hinaaja ''Näsijärvi'' ''Kurun'' pelastustöissä 7.9.1929.]]
''Näsijärvi'' lähti pelastustöihin tilapäisellä miehistöllä ja ilman päällikköä, vanhimman laivamiehen Lauri Nevasen johtamana. Tilapäisinä apumiehinä olivat satamaviskaali Mäenpää ja liikemies J. A. Sulkava. Mukana oli myös kolme laivamiestä: Elo Mäkinen, Herman Kekola ja Arvo Kivistö. Laivalla oli mukana myös tohtori Wass, joka antoi pelastettaville ensiapua. Hinaaja ''Näsijärvi'' veti perässään laivavenettä, jossa olivat J. A. Sulkava ja N. Saarinen, jotka pelastivat laivaveneeseen kolme ihmistä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 15–18.</ref>
 
Pelastustöihin osallistui Purjehduspaviljongilta auttamaan tullut moottorivene ''Suunta'', jonka ohjaajina toimivat yhteiskoululainen Teuvo Vaissi ja lämmittäjä Aarne Latva sekä pelastustehtävissä kauppias Kalle Kivinen ja johtaja Vilho Sjöblom. ''Suuntaan'' pelastettiin eräs nuori naishenkilö. Erästä vanhempaa naishenkilöä, joka sai otteen pelastusrenkaasta, yritettiin myös pelastaa, mutta häntä ei pystytty vetämään veneeseen hänen kädessään kiinni pitämänsä suuren matkalaukun vuoksi. Lopulta nainen irrotti kätensä pelastusrenkaasta ja vajosi syvyyksiin. Seuraavaksi pelastettiin monttööri Varis, joka oli lauttojen ja pelastusrenkaiden varassa. Miestä, joka oli takertunut aaltojen kuljettamiin tikapuihin, ei kyetty pelastamaan ''Suuntaan'' pelastusrenkaan heiton epäonnistuttua. Hänet pelastettiin kuitenkin hetken päästä hinaaja ''Näsijärven'' perässä vedettävään laivaveneeseen.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 19–20 ja 29</ref> ''Kurun'' matkustajista saatiin pelastetuiksi vain 22 ihmistä, joista moottorivene ''Suuntaan'' pelastettiin kaksi, ''Näsijärveen'' kolme ja ''Tarjanteeseen'' 15, kahden ihmisten ajauduttua rantaan.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 39</ref>
 
== Hukkuneiden nostaminen ja naaraus ==
[[Kuva:Sukellus_Kurun_hylkyyn_1929.jpg|thumb|left|200px|Sukellus ''Kurun'' hylkyyn.]]
''Kurun'' mukana hukkuneiden ihmisten nostamiseen ryhdyttiin vasta maanantaina 9.9.1929. Laiva oli uponnut 15 metrin syvyyteen.
 
[[Kuva:Lansi-Teiskon_Kurulaivan_uhrien_yhteishautaus.jpg|thumb|200px|Länsi-Teiskon ''Kurun'' uhrien yhteishautaus.]]
Hylyn läheisyydestä nostettiin 44 ruumista ylös. Ruumiita kuljetettiin aluksi moottoriveneellä satamaan, mutta myöhemmin tuotiin paikalle lotja, johon ruumiit kerättiin. Kaupungin ruumishuoneelle ei mahtunut kuin 14 ruumista, minkä vuoksi loput vietiin Frenckellin tehtaan varastohuoneeseen.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 42</ref>
 
[[Kuva:Sukellus_Kurun_hylkyyn_1929.jpg|thumb|left|200px|Sukellus ''Kurun'' hylkyyn]]
Tiistaina oli yli 20 poliisia naaraamassa ja muutamia sukeltajia laivan läheisyydessä. Tuolloin saatiin nostettua viisi ruumista. Keskiviikkona nostettiin 29 ruumista, joista suurin osa oli ''Kurun'' välikannella. Torstaina löydettiin vielä 20 hukkunutta, perjantaina 13, lauantaina kuusi ja sunnuntaina viisi. Seuraavana maanantaina nostettiin kolme ruumista, keskiviikkona yksi ja torstaina vielä kaksi. Kaiken kaikkiaan löydettiin 118 ruumista.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 45</ref> Onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin 29. syyskuuta, jolloin kateissa oli yhä kuusi henkeä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref> Pelastuneita oli yhteensä vain 22.
[[Kuva:Kurun_uhrien_hautaus_Tampereen_hautausmaalla.jpg|thumb|200px|''Kurun'' uhrien hautaus Tampereen hautausmaalle]]
 
== Muistomerkit ==
[[Kuva:Lansi-Teiskon_Kurulaivan_uhrien_yhteishautaus.jpg|thumb|200px|Länsi-Teiskon ''Kurun'' uhrien yhteishautaus.]]
[[Kalevankankaan hautausmaa]]lle Tampereella pystytettiin vuonna 1930 Kirsti Liimataisen suunnittelema ''Kurun'' haaksirikon muistomerkki. Onnettomuuden 11-vuotispäivänä vuonna 1940 Mustanlahden sataman tuntumassa [[Näsikallio]]lla paljastettiin toinen, [[Yrjö Liipola]]n suunnittelema muistomerkki. Onnettomuuden uhreista 38 on haudattu yhteishautaan [[Kuru]]n [[Tammikankaan hautausmaa]]lle, jossa on myös onnettomuuden muistomerkki. Myös [[Ruoveden kirkko|Ruoveden kirkon]] hautausmaalle on paljastettu muistomerkki ''Kurun'' uppoamisessa menehtyneiden muistolle.
[[Kuva:Kurun_vanha_kirkkoherra_siunaa_Kurun_uhreja.jpg|thumb|left|200px|Kurun kirkkoherra siunaa ''Kurun'' uhreja]]
 
== Nosto ja kunnostus ==
===Paluu liikenteeseen===
Sunnuntaina 22.9.1929 ''Kurun'' hylky nostettiin pohjasta ylös ja hinattiin lotjien avulla Lapinniemen rantaan, jossa se nostettiin pintaan. ''Kuru'' tuotiin vanhalle paikalleen Mustalahden satamaan 3.10.1929.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref>
 
Näsijärven pohjasta nostettu alus teki ensimmäisen matkansa torstaina 14. lokakuuta 1929.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref>
 
''Kuru'' lopetti liikennöintinsä vuonna 1938. Alus muutettiin [[proomu]]ksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parin kymmenenparinkymmenen vuoden ajan
[[Tiedosto:Kuru-1.jpg|thumb|Höyrylaiva ''Kurun'' runko Visuvedellä syyskuussa 2010.|240x240px]]
''Kuru'' lopetti liikennöintinsä vuonna 1938. Alus muutettiin [[proomu]]ksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parin kymmenen vuoden ajan
 
''Kurun'' runko on edelleen reittinsä varrella maalle nostettuna.<ref name="pp" />
 
== Onnettomuuden syyt ==
[[Tiedosto:Kuru-1.jpg|thumb|Höyrylaiva ''Kurun'' runko Visuvedellä syyskuussa 2010.|240x240px]]
Onnettomuuden aikana ''Kurun'' painopiste oli entistä ylempänä, kun sen kansirakennelmia oli korotettu kysymättä suunnittelijoiden tai asiantuntijoiden neuvoa. Se ei kuitenkaan ollut keskeinen syy uppoamiseen. Laivan keulakannen reelinki oli vuotta aiemmin muutettu umpinaiseksi, eikä siinä ollut valuma-aukkoja, joista vesi olisi päässyt poistumaan. Lisäksi kapteeni käski pysäyttää koneet, mikä valuma-aukkojen puutteen ohella on todettu pääsyyksi onnettomuuteen.<ref name="pp" />
 
 
==Lähteet==
===Kirjallisuus===
*Orvo Kärkönen: ''Näsijärven murhenäytelmä 7.IX.1929'', Otto Andersinin kustannusliike, 1929
*LaitinenJutikkala, ErkkiEino: ''Vanhan RuovedenTampereen historia III:53. KurunVuodesta historia1905 vuoteen 1919-19851945'',. KurunTampereen kuntakaupunki, Gummerus, 1992,1979. ISBNISBN 951-964789430-001-56
*Orvo Kärkönen, Orvo: ''Näsijärven murhenäytelmä 7.IX.1929'',. Otto Andersinin kustannusliike, 1929.
*Jutikkala, Eino: ''Tampereen historia 3. Vuodesta 1905 vuoteen 1945'', Tampereen kaupunki, 1979, ISBN 951-9430-01-6
*Laitinen, Erkki: ''Vanhan Ruoveden historia III:5. Kurun historia 1919-1985''. Kurun kunta, Gummerus, 1992. ISBN 951-96478-0-5
*Vesikansa, Osmo: ”Kaksi partiopoikaa Näsijärvellä”, ''Kolkkapojan kirja''. Helsinki 1960.
 
===Viitteet===
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat|Kuru (ship, 1915)}}
*[http://www.tampereenhistoria.fi/Kuru/Kuru.html Tampereen historia -sivuston artikkeli, sisältää lähteitä.]
*[http://www.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru3a.htm Koskesta Voimaa: artikkelikokoelma, sisältää lähteitä.]
*Osmo Vesikansa: Kolkkapojan kirja, Helsinki 1960:''Kaksi partiopoikaa Näsijärvellä''
 
{{AAKKOSTUS:Kuru, HL}}
22 659

muokkausta