Ero sivun ”Henrik Ibsen” versioiden välillä

| kuvankoko = 220px

Ibseniä on pidetty yhtenä eurooppalaisen perinteen merkittävimmistä draamakirjailijoista.<ref name="Valency, Maurice 1963">Valency, Maurice. The Flower and the Castle. Schocken, 1963.</ref> Rickhard Hornbyn mukaan hän on "syvästi runollinen näytelmäkirjailija, kuin Shakespeare parhaimmillaan".<ref>Richard Hornby, Ibsen Triumphant, The Hudson Review, Vol. 56, No. 4 (Winter, 2004), s. 685–691</ref> Ibsen on innoittanut lukuisia taiteilijoita [[George Bernard Shaw|George Bernard Shaw’sta]] ja [[Oscar Wilde]]stä [[James Joyce]]en. Monet kriitikot nostavatkin hänet [[Shakespeare]]nShakespearen ohella yhdeksi merkittävimmistä näytelmäkirjailijoista.<ref name="Valency, Maurice 1963"/>

Grimstadissa Ibsen ystävystyi älykköjen Christopher Duen ja Ole Schulerudin kanssa. He kolme viettivät paljon aikaa yhdessä pohtien eksistentiaalisia kysymyksiä. Tuolloin Ibsen kirjoitti lukuisien runojen lisäksi myös ensimmäisen näytelmänsä ''Catilinan'', joka syntyi osittain latinan opiskelun ja osittain vallankumousvuoden [[1848]] inspiroimana. Silosäkeellä kirjoitettu ''Catilina'' ilmestyi [[Oslo|Kristiania]]ssa (nyk. Oslo) salanimellä Byrnjolf Bjarme. Ibsen oli tuolloin 22-vuotias. Koska mikään kustantamo ei ollut halukas julkaisemaan näytelmää, julkaisemisen maksoi Ole Schulerud saamallaan pienellä perinnöllä. Hänestä ''Catilina'' oli lupaava teos. Se myi kuitenkin vain vähän, ja suurin osa painoksesta päätyi jätepaperiksi.

Vuonna [[1850]] Ibsen muutti [[Kristiania]]anKristianiaan. Matkalla pääkaupunkiin hän vieraili Skienin-kodissa viimeistä kertaa. Perhe oli sillä välin liittynyt Lammers-liikeeseen, joka oli kristillinen herätysliike. Tuolloin hän myös tapasi viimeistä kertaa Hedvig-sisarensa.<ref>Særoppgave om Henrik Ibsens liv, Skoleforum</ref> Lammers-liike piti muun muassa kirjallisuutta paholaisen työnä.<ref>Henrik Ibsen (s. 62), Læreboka forlag, Trondheim 2005, ISBN 82-994742-6-4</ref>

Kristianiassa Ibsen kävi yhdessä muun muassa runoilija Bjørnstjerne Bjørnsonin kanssa pedagogi Henrik Heltbergin koulua, joka valmisti yliopistoon pyrkiviä. Rahaa Ibsen ansaitsi satunnaisilla toimittajan töillä. Hän reputti [[kreikkaKreikan kieli|kreikassa]] ja [[aritmetiikka|aritmetiikassa]]. Todellisuudessa hän oli käynyt koulua vain kaksi viikkoa. Siihen aikaan köyhyys oli niin yleistä, ettei herättänyt huomiota, vaikka Ibsen käytti takkina huopaa ja jaloissa hänellä oli pelkät kalossit[[kalossi]]t. Kenkiin hänellä ei ollut varaa.<ref>Karl Brodersen: «Kunstens kår», Frisprog - mer enn ord (s. 111), Riksmålsforbundet, Oslo 2003, ISBN 82-7050-055-0</ref>

Vuonna [[1857]] Ibsen palasi [[Kristiania]]anKristianiaan mentyään naimisiin Suzannah Thoresenin kanssa, joka oli kirjailija Magdalene Thoresenin tytärpuoli. Vuotta myöhemmin syntyi heidän ainoa lapsensa [[Sigurd Ibsen]], ja Ibsen työskenteli ohjaajana uudessa Christiania Theaterissa Møllergatanilla vuoteen [[1864]] saakka. Suzannah oli lahjakas nainen, ja hän oli Ibsenille tärkeä innoittaja, kuuntelija ja kriitikko tämän koko loppuelämän ajan.

Vuonna 1859 Ibsen kokeili siipiään myös oopperalaulajana ja alkoi kirjoittaa [[libretto]]a ''Fjeldfuglen''. Se ei koskaan valmistunut, vaan Ibsen jätti libreton kesken jo toisen näytöksen kohdalla. Teksti kuitenkin julkaistiin postuumisti vuonna [[1909]].

Linnassa järjestettyjen tanssiaisten jälkeen vuonna 1900 Ibsen sairastui. ''Aftenposten''-lehdessä kirjoitettiin joitakin päiviä myöhemmin, että Ibsen oli "influessan[[influessa]]n kourissa" eikä voinut ottaa vastaan vieraita syntymäpäivänään 20. maaliskuuta.<ref>Erik Henning Edvardsen: Henrik Ibsen om seg selv (2001) s. 306-316</ref> Jälkeenpäin on spekuloitu, oliko oikeasti kysymyksessä Ibsenin ensimmäinen [[aivohalvaus]].<ref>Jan C. Frich, Erlend Hem (op.cit Erik Henning Edvardsen: Henrik Ibsen om seg selv). Den fatale historie – Ibsens helse i hans siste år Tidsskrift for Den norske lægeforening 2006, 126: 1497–1501</ref> Joka tapauksessa Ibsenin heikkenevä terveys esti kirjallisen uran jatkon, vaikka hän antoikin yhä haastatteluja. Bjørnson vieraili 70-vuotispäivänään 8. joulukuuta vuonna 1902 Ibsenin luona, sillä tämä oli liian sairas lähteäkseen kotoaan. Ibsen otti hänen kätensä omiensa väliin ja sanoi, että kaikista "muistelen useimmin sinua. Olit rakkaimpani. Sinua ajattelin myös hänen kohdallaan... lääkintäupseerin..." "Lääkintäupseerin?", Bjørnson ihmetteli, ja molemmat miettivät hyvän tovin, ennen kuin tajusivat, että kyse oli ''En folkefiende'' -näytelmän tohtori Stockmannista.<ref>Francis Bull: Tradisjoner og minner (s. 140-41), forlaget Gyldendal, Oslo 1945</ref>

Ibsen haudattiin Grav Felserin hautalehtoon 1. kesäkuuta vuonna 1906. Hautajaisseremonia pidettiin täydessä Oslon [[Trefoldighetskirken]]issä, jonka ulkopuolella hautajaisia seurasi arvioiden mukaan 20 &nbsp;000 ihmistä seurasi hautajaisia. Peräti 44 seppelettä laskettiin arkulle. Tilaisuuden jälkeen arkkua kannettiin pitkin Ullevålsveien-katua kulkueessa, johon kuului edustajia Norjan suurkäräjiltä, hallituksesta, korkeimmasta oikeudesta, Oslon kaupunginvaltuustosta sekä ulkomaisista edustustoista. Kirkkomaalla pidettiin yksinkertainen seremonia, jonka aikana kauppiaskuoro esitti kappaleen "Vaag o sjæl o bed" ja kaartinorkesteri soitti [[Edvard Grieg]]in säveltämän Rikard Nordaakin surumarssin.

[[KuvaTiedosto:LN-NOG Boeing B.737WL Norwegian Tail (9530598863).jpg|thumb|200pxupright|Ibsenin kuva Norwegianin Boeing 737:n pyrstössä.]]

[[Norwegian Air Shuttle]] -lentoyhtiö on [[Luettelo Norwegian Air Shuttlen lentokoneiden pyrstöihin maalatuista henkilöistä|maalauttanut Ibsenin kuvan]] yhden koneensa pyrstöön. Kyseinen lentokone on [[Boeing 737|Boeing 737-800]], rekisteritunnukseltaan LN-NOG.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.planespotters.net/Production_List/Boeing/737/35647,LN-NOG-Norwegian-Air-Shuttle.php | Nimeke = LN-NOG Norwegian Air Shuttle Boeing 737-800 - cn 35647 / ln 2927 | Julkaisija = Planespotters.net | Viitattu = 18.5.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref> Ibsenin kuva on ollut myös Boeing 737-300 -koneessa (LN-KKO), joka on poistunut Norwegianin laivastosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.planespotters.net/Production_List/Boeing/737/24909,LN-KKO-Norwegian-Air-Shuttle.php | Nimeke = I-BPAM Blu-Express Boeing 737-300 - cn 24909 / ln 2021 | Julkaisija = Planespotters.net | Viitattu = 18.5.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Jälkipolvien keskuudessa ''Kuninkaan alut'' ei ole nauttinut yhtä suurta suosiota kuin Ibsenin myöhemmät näytelmät. Näytelmän opetuksena on ''Brandin'' tapaan silkan tahdonvoiman palvonta, mihin nykyajan katsojan on vaikea samaistua. On ehkä kuvaavaa, että [[Vidkun Quisling]] innostui näytelmästä ja kuvasi sitä [[Nasjonal Samling]] -puolueen ohjelmaksi. Vaikka Ibseniä ei voikaan epäillä [[fasismi]]sympatioista, esiintyy teoksessa esiintyy kansallismielistä taisteluhenkeä ja veristä kuolemaa, mikä 150 vuotta myöhemmin tuntuuvoi tuntua vieraalta. Piispa Nikolaksen pahuus ja pelkuruus selitetään näytelmässä tämän surkastuneilla sukupuolielimillä, mikä myös vaikuttaa vanhanaikaiselta.

''Kuninkaan alut'' oli Ibsenin viimeinen näytelmä, jota voi kutsua [[viikinkiviikinkiaika]]aikaiseksiiseksi, ja toiseksi viimeinen vanhemmasta historiallisesta ajasta kertova näytelmä (viimeinen oli ''Keiser og Galilæer'' (1873)).

Ibsen kirjoitti ''Peer Gyntin'' [[Rooma]]ssa, [[Ischia]]lla ja [[Sorrento]]ssa, ja se julkaistiin 14. marraskuuta vuonna 1867 Kööpenhaminassa. Ensin näytelmää painettiin 1 &nbsp;250 kappaletta, mutta neljätoista päivää myöhemmin sitä painettiin vielä 2 &nbsp;000 kappaletta. Hyvä myynti lunasti ne odotukset, joita [[Brand]]in menestys oli ennakoinut.