Ero sivun ”Jaava” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 35:
[[Jakarta]]n alueella sadekausi on huipussaan tammi-helmikuussa, jolloin sataa 350 mm kuukaudessa. Sadekaudella Jakartassa koetaan yleensä tulvia. Kuivana kautena elokuussa sadetta saadaan 30 mm kuukaudessa. Jakartassa vuoden keskilämpötila on 29 °C, kuivana kautena syys-lokakuussa lämpötila voi nousta 40 asteeseen.<ref name="climate"/><ref name="climatemps"/>
=== Luonto ===
Luonnollisen kasvuston ja elämistön suhteen Jaava on maailman rikkaimpia ja monipuolisimpia alueita.<ref name="ff"/> Trooppisella vyöhykkeellä sijaitsevalla Jaavalla kasvaa luonnollisesti [[trooppinen sademetsä|trooppista sademetsää]]. Saarella on kuitenkin jälkellä sademetsiä enää 10 000 hehtaaria. Jaavan saaren vuotuinen metsäkato on pienempi kuin muilla Indonesian saarilla, johtuen siitä että Jaavalla sademetsää ei ole enää paljon jäljellä.<ref name="wwf"/><ref name="mongabay"/> Luonnollisesti saarella kasvaa erilaisia metsätyyppejä, johtuen kausiluonteisista eroista sademäärissa. Jaavan metsiä ei hallitse mikään yksittäinen [[heimo (biologia)|kasviheimo]]. Yleisiä lajeja ovat [[leipäpuut]], [[mulperikasvit]] ja [[huppukukkakasvit]]. Korkeimmiksi Jaavan metsissä saattavat kasvaa [[palmyrapalmut]] ja [[coryphapalmut]].<ref name="wwf"/>
Jaavalla elää yli 350 lintulajia ja 101 nisäkäslajia. Tunnetuimpia eläinlajeja on [[Äärimmäisen uhanalainen laji|äärimmäisen uhanalainen]] [[jaavansarvikuono]], joita elää enää ainoastaan [[Ujung Kulonin kansallispuisto]]ssa saaren länsiosassa. Muita Jaavalla tavattavia uhanalaisia nisäkäslajeja ovat muun muassa [[hopeagibboni]], [[jaavansureli]], [[kalastajakissa]], [[vuorisusi]], [[käsnäsika]], [[bantengi]], [[hidaslori]], [[keltakurkkunäätä]] ja [[jaavanleopardi]].<ref name="wwf"/>
=== Kulttuurimaantiede ===
Rivi 71 ⟶ 76:
Hollantilaiset perustivat Jaavalle viljelyjärjestelmän, jossa paikalliset talonpojat pakotettiin kasvattamaan muun muassa kahvia, sokeria ja viljaa, jotka hollantilaiset myivät eteenpäin hyvällä voitolla.<ref name="sejarah05"/><ref name="barwise7"/> Jaavalaisille hollantilaisvallan aika oli valtava taakka, sillä paikalliset maanviljelijät olivat käytännössä pakkotyötä tekeviä [[maaorjuus|maaorjia]].<ref name="barwise7"/><ref name="java war"/> Hollantilaisille Jaava oli tärkein sen Kaakkois-Aasian siirtomaa-alueista ja se tuotti Hollannin valtion tuloista noin kolmasosan 1850-luvulla.<ref name="barwise7"/>
=== Nationalismin herääminen ===
Hollantilaisten siirtomaahallinto herätti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä alueen alkuperäisasukkaiden keskuudessa kasvavaa tyytymättömyyttä. Merkittäväksi poliittiseksi johtajaksi nousi [[Sukarno]], joka pyrki yhdistämään aatteet [[kommunismi]]sta, [[islam]]ista ja [[nationalismi]]sta. Hollantilaiset eivät hyväksyneet nationalismin nousua ja Sukarno pidätettiin. Hollantilaiset kukistivat islamistiset ja kommunismimieliset mellakat ampumalla mielenosoittajat ja kapinajohtajat ajettiin maanpakoon. Hollannin Itä-Intiassa ei syntynyt yhtenäistä vastarintaliikettä siirtomaahallintoa vastaan, sillä Jaavan ja Sumatran ulkopuolella elettiin täysin tietämättöminä Jaavan tapahtumista.<ref name="barwise8"/><ref name="sejarah06"/><ref name="national"/>
[[Japanin keisarikunta|Japani]] valloitti [[Jaavan taistelu]]n jälkeen Jaavan hollantilaisilta vuonna 1942. Jaavalla väestön asema ei parantunut, sillä hollantilaisvallan tilalle tuli japanilaisten miehityshallinto. Paikallisväestö kohtasi japanilaisten harjoittamia julmuuksia ja orjuutusta. Saarella kärsittiin nälänhädästä ja kulkutaudeista, kun elintarvikkeita takavarikoitiin paikallisilta japanilaisille.<ref name="sejarah07"/><ref name="japan"/><ref name="barwise9"/>
Japanin vallan näkyvin perintö oli se, että japanilaiset nimittivät paikallisväestöä hallintovirkoihin ja kehottivat jaavalaisia kapinoimaan hollantilaisia vastaan. Japani antautui sodassa vuonna 1945 ja heti sen jälkeen Sukarno julisti itsenäisen Indonesian tasavallan perustetuksi.<ref name="national"/><ref name="barwise10"/><ref name="sejarah07"/> Hollantilaiset eivät maan itsenäistymistä hyväksyneet, ja Indonesia saavutti itsenäisytensä vasta [[Indonesian itsenäisyyssota|sodan]] jälkeen. Sota oli luonteeltaan sissisotaa, jossa siirtomaavallan vastustajat tekivät iskuja Sumatran ja Jaavan syrjäseuduilta hollantilaisten hallitsemille alueille.<ref name="sejarah08"/><ref name="japan"/><ref name="barwise11"/> Itsenäisyys saavutettiin vasta kun [[Yhdysvallat]] painosti Hollantia tunnustamaan maan itsenäisyyden, sillä Yhdysvalloissa pelättiin että kommunismi saattaisi nostaa suosiotaan Indonesiassa hollantilaisvallan alla. [[YK]]:n ja Yhdysvaltain painostuksen alla Hollanti suostui tunnustamaan Indonesian itsenäiseksi vuonna 1949.<ref name="barwise11"/>
=== Indonesian keskuksena ===
Indonesian itsenäistymisen myötä Jaavasta muodostui maan keskeisin saari. Maan hallinto keskitettiin Jakartaan, jolloin itäisessä Indonesiassa katsottiin että hollantilaisten imperialismin tilalle tuli jaavalainen imperialismi. Maassa syntyi kapinoita Jaavan hallintoa vastaan ja monilla ulkosaarilla suunniteltiin irtautumista Indonesiasta. Jaavalla toiminut Sukarnon hallinto kukisti kapinat armeijan avulla vuoteen 1962 mennessä.<ref name="barwise12"/><ref name="guided"/>
Jaava on säilynyt Indonesian itsenäisyyden aikana maan poliittisena ja väestöllisenä keskuksena. Suurin osa Indonesian teollisuudesta keskittyy Jaavalle ja se on saanut myös eniten ulkomaisia investointeja.<ref name="lp"/>
== Väestö ==
Rivi 80 ⟶ 99:
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
*<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/place/Java-island-Indonesia | Nimeke = Java Island, Indonesia | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 6.7.2015 | kieli = {{en}} }}</ref>
*<ref name="ff">{{Verkkoviite|otsikko = Flora & fauna | julkaisija =indahnesia.com |ajankohta = |osoite = http://indahnesia.com/indonesia/JAWFLO/flora_fauna.php | viitattu = 26.10.2016 | kieli = {{en}} }}</ref>
*<ref name="wwf">{{Verkkoviite|otsikko = Indonesia: Island of Java | julkaisija =worldwildlife.org |ajankohta = |osoite = http://www.worldwildlife.org/ecoregions/im0168 | viitattu = 26.10.2016 | kieli = {{en}} }}</ref>
*<ref name="mongabay">{{Verkkoviite|otsikko = Little more than 10,000 hectares of rainforest remains on Java | julkaisija =mongabay.com |osoite = https://news.mongabay.com/2010/01/little-more-than-10000-hectares-of-rainforest-remains-on-java/ | ajankohta = 24.1.2010 | viitattu = 26.10.2016 | kieli = {{en}} }}</ref>
*<ref name="popu">{{Verkkoviite | Osoite = http://citypopulation.de/Indonesia-MU.html | Nimeke = Urban Population of Cities | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = citypopulation.de | Viitattu = 22.10.2016 | kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 128 ⟶ 153:
*<ref name="barwise7">{{Kirjaviite| Tekijä = Barwise, J.M; White, N.J.| Nimeke = Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia | Vuosi = 2002 | Suomentaja = Toppi, Anne |Julkaisupaikka = Suomi| Julkaisija =Oy UNIpress Ab| Tunniste = ISBN 951-579-212-6|sivu=157-163}}</ref>
*<ref name="barwise8">{{Kirjaviite| Tekijä = Barwise, J.M; White, N.J.| Nimeke = Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia | Vuosi = 2002 | Suomentaja = Toppi, Anne |Julkaisupaikka = Suomi| Julkaisija =Oy UNIpress Ab| Tunniste = ISBN 951-579-212-6|sivu=177-178}}</ref>
*<ref name="barwise9">{{Kirjaviite| Tekijä = Barwise, J.M; White, N.J.| Nimeke = Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia | Vuosi = 2002 | Suomentaja = Toppi, Anne |Julkaisupaikka = Suomi| Julkaisija =Oy UNIpress Ab| Tunniste = ISBN 951-579-212-6|sivu=184-190}}</ref>
*<ref name="barwise10">{{Kirjaviite| Tekijä = Barwise, J.M; White, N.J.| Nimeke = Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia | Vuosi = 2002 | Suomentaja = Toppi, Anne |Julkaisupaikka = Suomi| Julkaisija =Oy UNIpress Ab| Tunniste = ISBN 951-579-212-6|sivu=190-193}}</ref>
*<ref name="barwise11">{{Kirjaviite| Tekijä = Barwise, J.M; White, N.J.| Nimeke = Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia | Vuosi = 2002 | Suomentaja = Toppi, Anne |Julkaisupaikka = Suomi| Julkaisija =Oy UNIpress Ab| Tunniste = ISBN 951-579-212-6|sivu=193-195}}</ref>
*<ref name="barwise12">{{Kirjaviite| Tekijä = Barwise, J.M; White, N.J.| Nimeke = Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia | Vuosi = 2002 | Suomentaja = Toppi, Anne |Julkaisupaikka = Suomi| Julkaisija =Oy UNIpress Ab| Tunniste = ISBN 951-579-212-6|sivu=196-198}}</ref>
*<ref name="wissen">{{Kirjaviite | Tekijä = Wissen Media Verlag GmbH Gütersloh/München| Nimeke =Maailmalla Aasia | Vuosi = 2008| Sivu = | Julkaisupaikka = Saksa | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-33474-41 }}</ref>
Rivi 155 ⟶ 190:
*<ref name="lpbali">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.lonelyplanet.com/indonesia/bali/history|Nimeke=History of Bali |Julkaisija=lonelyplanet.com|Viitattu = 25.10.2016| Kieli = {{en}} }}</ref>
*<ref name="sejarah01">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.gimonca.com/sejarah/sejarah01.shtml|Nimeke=
*<ref name="sejarah02">{{Verkkoviite | Tekijä= |Nimeke= 1500 to 1670: Great Kings and Trade Empires | Osoite= http://www.gimonca.com/sejarah/sejarah02.shtml | Julkaisija = gimonca.com |Viitattu = 25.10.2016| Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 164 ⟶ 199:
*<ref name="sejarah05">{{Verkkoviite | Tekijä= |Nimeke= 1830 to 1910: Imperialism and Modernisation | Osoite= http://www.gimonca.com/sejarah/sejarah05.shtml | Julkaisija = gimonca.com | kieli = {{en}} |Luettu=26.10.2014}}</ref>
*<ref name="sejarah06">{{Verkkoviite | Tekijä= |Nimeke= 1910 to 1940: New Nationalism | Osoite= http://www.gimonca.com/sejarah/sejarah06.shtml | Julkaisija = gimonca.com | kieli = {{en}} |Luettu=27.10.2014}}</ref>
*<ref name="sejarah07">{{Verkkoviite | Tekijä= |Nimeke= 1940 to 1945: Perang Dunia II (the Second World War) | Osoite= http://www.gimonca.com/sejarah/sejarah07.shtml | Julkaisija = gimonca.com | kieli = {{en}} |Luettu=27.10.2014}}</ref>
*<ref name="sejarah08">{{Verkkoviite | Tekijä= |Nimeke= 1940 to 1945: Perang Dunia II (the Second World War) | Osoite= http://www.gimonca.com/sejarah/sejarah07.shtml | Julkaisija = gimonca.com | kieli = {{en}} |Luettu=27.10.2014}}</ref>
*<ref name="spread">{{Verkkoviite | Tekijä= U.S. Library of Congress |Nimeke= The Spread of Indian Civilization | Osoite=http://countrystudies.us/indonesia/4.htm | Julkaisija = U.S. Library of Congress |Viitattu = 25.10.2016| Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 176 ⟶ 217:
*<ref name="java war">{{Verkkoviite | Tekijä= U.S. Library of Congress |Nimeke= The Java War and Cultivation System | Osoite=http://countrystudies.us/indonesia/11.htm | Julkaisija = U.S. Library of Congress | kieli = {{en}} |Luettu=26.10.2016}}</ref>
*<ref name="national">{{Verkkoviite | Tekijä= U.S. Library of Congress |Nimeke= The Growth of National Consciousness | Osoite=http://countrystudies.us/indonesia/14.htm | Julkaisija = U.S. Library of Congress | kieli = {{en}} |Luettu=26.10.2016}}</ref>
*<ref name="japan">{{Verkkoviite | Tekijä= U.S. Library of Congress |Nimeke= The Japanese Occupation, 1942-45 | Osoite=http://countrystudies.us/indonesia/15.htm | Julkaisija = U.S. Library of Congress | kieli = {{en}} |Luettu=26.10.2016}}</ref>
*<ref name="guided">{{Verkkoviite | Tekijä= U.S. Library of Congress |Nimeke= Guided Democracy | Osoite=http://countrystudies.us/indonesia/18.htm | Julkaisija = U.S. Library of Congress | kieli = {{en}} |Luettu=30.10.2014}}</ref>
}}
| |||