Avaa päävalikko

Muutokset

152 merkkiä lisätty, 2 vuotta sitten
kuva henkilöstä
[[File:Julius-Tallberg-1898.jpg|thumb|right|Julius Tallberg vuonna 1898. (Valokuva [[Daniel Nyblin]].)]]
'''Mathias Julius Hjalmar Tallberg''' ([[25. toukokuuta]] [[1857]] [[Turku]] – [[3. toukokuuta]] [[1921]] Nauheim, [[Saksa]]) oli [[suomi|suomalainen]] liikemies ja kauppaneuvos.<ref name="KB" /> Tallberg perusti [[1880]] [[Helsinki]]in rakennusainekaupan (nyk. [[Oy Julius Tallberg Ab]]) ja myöhemmin muun muassa sementtivalimon, muurilaastitehtaan sekä rakennuslevy- ja sementtitehtaan. Hän oli [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n jäsenenä [[1888]]–[[1912]].
 
==Varhaiset vuodet==
Tallberg perusti oman yrityksen saatuaan nuorena miehenä potkut [[Stockmann|Stockmannilta]]. Potkujen syy oli Kaivopuiston rannan uintiretkestä johtunut myöhästyminen. Tallberg tunsi kaupungin tuolloin ehkä tunnetuimman arkkitehtitoimiston osakkaat [[Konstantin Kiseleff|Constantin Kiseleffin]] ja [[Elia Heikel|Elia Heikelin]]. Kiseleff ja Heikel suostuivat Tallbergin pyynnöstä osakkaiksi rakennustarvikeliikkeeseen, jonka Tallberg päätti perustaa irtisanomisensa jälkeen. Oy Julius Tallberg Ab aloitti toimintansa [[13. maaliskuuta]] [[1880]].<ref name="hk1905"/> Vuonna [[1887]] kolmekymmentä vuotta täyttävä Tallberg lunasti Kiseleffin ja Heikelin osakkaiden osuudet. Osakeyhtiömuodon rakennustarvikeliike sai vuosina 1923-251923–25 toteutetuissa järjestelyissä. Ensimmäinen toimipaikka sijaitsi Kiseleffin ja Heikelin rakennusliikkeen yhteydessä Kruununhaassa, talossa Konstantininkatu 14.<ref name="hk1905"/> Vaurastuttuaan, Tallbergista tuli [[Kiseleff & Heikelin]] merkittävin toimeksiantaja moneksi vuodeksi. Toimisto suunnitteli mm. [[Tallbergin liiketalo|Tallbergin liiketalon]] [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkatu]] 21, vuonna [[1899]].
[[Tiedosto:Aleksanterinkatu19ja21.jpg|thumb|200pix|Aleksanterinkatu 21 Helsingissä.]]
Tallberg perusti oman yrityksen saatuaan nuorena miehenä potkut [[Stockmann|Stockmannilta]]. Potkujen syy oli Kaivopuiston rannan uintiretkestä johtunut myöhästyminen. Tallberg tunsi kaupungin tuolloin ehkä tunnetuimman arkkitehtitoimiston osakkaat [[Konstantin Kiseleff|Constantin Kiseleffin]] ja [[Elia Heikel|Elia Heikelin]]. Kiseleff ja Heikel suostuivat Tallbergin pyynnöstä osakkaiksi rakennustarvikeliikkeeseen, jonka Tallberg päätti perustaa irtisanomisensa jälkeen. Oy Julius Tallberg Ab aloitti toimintansa [[13. maaliskuuta]] [[1880]].<ref name="hk1905"/> Vuonna [[1887]] kolmekymmentä vuotta täyttävä Tallberg lunasti Kiseleffin ja Heikelin osakkaiden osuudet. Osakeyhtiömuodon rakennustarvikeliike sai vuosina 1923-25 toteutetuissa järjestelyissä. Ensimmäinen toimipaikka sijaitsi Kiseleffin ja Heikelin rakennusliikkeen yhteydessä Kruununhaassa, talossa Konstantininkatu 14.<ref name="hk1905"/> Vaurastuttuaan, Tallbergista tuli [[Kiseleff & Heikelin]] merkittävin toimeksiantaja moneksi vuodeksi. Toimisto suunnitteli mm. [[Tallbergin liiketalo|Tallbergin liiketalon]] [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkatu]] 21, vuonna [[1899]].
 
== Lauttasaaren omistaja ==
 
Vuonna 1911 Tallberg osti [[Lauttasaaren kartano]]n saaden haltuunsa yli puolet [[Lauttasaari|Lauttasaaren]] maista. Näihin aikoihin Lauttasaaressa oli lähinnä vain kesähuviloita eikä Helsingin kaupunki ollut kiinnostunut alueesta. Tallberg teetti arkkitehti [[Birger Brunila]]lla alueen rakennussuunnitelman ja perusti saareen kahvilan ja merikylpylän. Hän rakennutti Lauttasaareen myös hevosraitiotien ja hankki Drumsö-nimisen höyrylautan joka alkoi liikennöidä [[Ruoholahti|Ruoholahden]] ja [[Lauttasaari|Lauttasaaren]] väliä. Raitiotie oli toiminnassa vain vuosina 1913-1917, mutta höyrylautta jatkoi liikennöintiä vuoteen 1935 saakka, jolloin [[Lauttasaaren silta]] valmistui.
 
==Muuta==
[[Tiedosto:Aleksanterinkatu19ja21.jpg|thumb|200pix|Aleksanterinkatu 21 Helsingissä.]]
Kauppaneuvos [[Gunnar Tallberg]] oli Julius Tallbergin poika.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id =3654 |nimi = Tallberg, Julius (1857–1921). |tekijä =Kai Häggman, Kai |vapaa=|ajankohta = 19.1.2009}}</ref>
 
== Lähteet ==
===Kirjallisuus===
* ''Suomi-Fakta''. [[WSOY]], [[2002]]).
 
===Viitteet===
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="hk1905">{{Lehtiviite | Otsikko = 25-vuotista liikemiehenä-olon juhlaa | Julkaisu = Helsingin Kaiku | Ajankohta = 18.03.1905 | Numero = 11 | Sivut = 3-43–4 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872399/articles/547884 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=24.01.2015}}</ref>
}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Julius+Tallberg+perusti+raitiotien+ja+hankki+h%C3%B6yrylautanLauttasaareen/HS20070527SI1KA044y9 Julius Tallberg perusti raitiotien ja hankki höyrylautan Lauttasaareen.]{{404}} - [[''Helsingin Sanomat]]'' 27.5.2007.
* [http://www.tallberg.fi/historia Tallberg -yhtiöiden historia.]
 
{{DEFAULTSORT:Tallberg, Julius}}
22 201

muokkausta