Versio 21. lokakuuta 2016 kello 13.08 muokkaa Envy (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 20 342 muokkausta ei ole tynkä enää ← Vanhempi muutos		Versio 25. lokakuuta 2016 kello 16.27 muokkaa kumoa Mlang.Finn (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 29 317 muokkausta kuva henkilöstä Uudempi muutos →
Rivi 1: [[File:Julius-Tallberg-1898.jpg\|thumb\|right\|Julius Tallberg vuonna 1898. (Valokuva [[Daniel Nyblin]].)]] '''Mathias Julius Hjalmar Tallberg''' ([[25. toukokuuta]] [[1857]] [[Turku]] – [[3. toukokuuta]] [[1921]] Nauheim, [[Saksa]]) oli [[suomi\|suomalainen]] liikemies ja kauppaneuvos.<ref name="KB" /> Tallberg perusti [[1880]] [[Helsinki]]in rakennusainekaupan (nyk. [[Oy Julius Tallberg Ab]]) ja myöhemmin muun muassa sementtivalimon, muurilaastitehtaan sekä rakennuslevy- ja sementtitehtaan. Hän oli [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n jäsenenä [[1888]]–[[1912]]. ==Varhaiset vuodet== Tallberg perusti oman yrityksen saatuaan nuorena miehenä potkut [[Stockmann\|Stockmannilta]]. Potkujen syy oli Kaivopuiston rannan uintiretkestä johtunut myöhästyminen. Tallberg tunsi kaupungin tuolloin ehkä tunnetuimman arkkitehtitoimiston osakkaat [[Konstantin Kiseleff\|Constantin Kiseleffin]] ja [[Elia Heikel\|Elia Heikelin]]. Kiseleff ja Heikel suostuivat Tallbergin pyynnöstä osakkaiksi rakennustarvikeliikkeeseen, jonka Tallberg päätti perustaa irtisanomisensa jälkeen. Oy Julius Tallberg Ab aloitti toimintansa [[13. maaliskuuta]] [[1880]].<ref name="hk1905"/> Vuonna [[1887]] kolmekymmentä vuotta täyttävä Tallberg lunasti Kiseleffin ja Heikelin osakkaiden osuudet. Osakeyhtiömuodon rakennustarvikeliike sai vuosina ~~1923-25~~1923–25 toteutetuissa järjestelyissä. Ensimmäinen toimipaikka sijaitsi Kiseleffin ja Heikelin rakennusliikkeen yhteydessä Kruununhaassa, talossa Konstantininkatu 14.<ref name="hk1905"/> Vaurastuttuaan, Tallbergista tuli [[Kiseleff & Heikelin]] merkittävin toimeksiantaja moneksi vuodeksi. Toimisto suunnitteli mm. [[Tallbergin liiketalo\|Tallbergin liiketalon]] [[Aleksanterinkatu (Helsinki)\|Aleksanterinkatu]] 21, vuonna [[1899]].▼ [[Tiedosto:Aleksanterinkatu19ja21.jpg\|thumb\|200pix\|Aleksanterinkatu 21 Helsingissä.]]▼ ▲Tallberg perusti oman yrityksen saatuaan nuorena miehenä potkut [[Stockmann\|Stockmannilta]]. Potkujen syy oli Kaivopuiston rannan uintiretkestä johtunut myöhästyminen. Tallberg tunsi kaupungin tuolloin ehkä tunnetuimman arkkitehtitoimiston osakkaat [[Konstantin Kiseleff\|Constantin Kiseleffin]] ja [[Elia Heikel\|Elia Heikelin]]. Kiseleff ja Heikel suostuivat Tallbergin pyynnöstä osakkaiksi rakennustarvikeliikkeeseen, jonka Tallberg päätti perustaa irtisanomisensa jälkeen. Oy Julius Tallberg Ab aloitti toimintansa [[13. maaliskuuta]] [[1880]].<ref name="hk1905"/> Vuonna [[1887]] kolmekymmentä vuotta täyttävä Tallberg lunasti Kiseleffin ja Heikelin osakkaiden osuudet. Osakeyhtiömuodon rakennustarvikeliike sai vuosina 1923-25 toteutetuissa järjestelyissä. Ensimmäinen toimipaikka sijaitsi Kiseleffin ja Heikelin rakennusliikkeen yhteydessä Kruununhaassa, talossa Konstantininkatu 14.<ref name="hk1905"/> Vaurastuttuaan, Tallbergista tuli [[Kiseleff & Heikelin]] merkittävin toimeksiantaja moneksi vuodeksi. Toimisto suunnitteli mm. [[Tallbergin liiketalo\|Tallbergin liiketalon]] [[Aleksanterinkatu (Helsinki)\|Aleksanterinkatu]] 21, vuonna [[1899]]. == Lauttasaaren omistaja == Vuonna 1911 Tallberg osti [[Lauttasaaren kartano]]n saaden haltuunsa yli puolet [[Lauttasaari\|Lauttasaaren]] maista. Näihin aikoihin Lauttasaaressa oli lähinnä vain kesähuviloita eikä Helsingin kaupunki ollut kiinnostunut alueesta. Tallberg teetti arkkitehti [[Birger Brunila]]lla alueen rakennussuunnitelman ja perusti saareen kahvilan ja merikylpylän. Hän rakennutti Lauttasaareen myös hevosraitiotien ja hankki Drumsö-nimisen höyrylautan joka alkoi liikennöidä [[Ruoholahti\|Ruoholahden]] ja [[Lauttasaari\|Lauttasaaren]] väliä. Raitiotie oli toiminnassa vain vuosina 1913-1917, mutta höyrylautta jatkoi liikennöintiä vuoteen 1935 saakka, jolloin [[Lauttasaaren silta]] valmistui. ==Muuta== ▲[[Tiedosto:Aleksanterinkatu19ja21.jpg\|thumb~~\|200pix~~\|Aleksanterinkatu 21 Helsingissä.]] Kauppaneuvos [[Gunnar Tallberg]] oli Julius Tallbergin poika.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia\|id =3654 \|nimi = Tallberg, Julius (1857–1921). \|tekijä =~~Kai~~ Häggman, Kai \|vapaa=\|ajankohta = 19.1.2009}}</ref> == Lähteet == ===Kirjallisuus=== * ''Suomi-Fakta''. [[WSOY]], [[2002~~]])~~. ===Viitteet=== {{Viitteet\|viitteet= <ref name="hk1905">{{Lehtiviite \| Otsikko = 25-vuotista liikemiehenä-olon juhlaa \| Julkaisu = Helsingin Kaiku \| Ajankohta = 18.03.1905 \| Numero = 11 \| Sivut = ~~3-4~~3–4 \| www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872399/articles/547884 \| www-teksti = Kansalliskirjasto \| Viitattu=24.01.2015}}</ref> }} == Aiheesta muualla == * [http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Julius+Tallberg+perusti+raitiotien+ja+hankki+h%C3%B6yrylautanLauttasaareen/HS20070527SI1KA044y9 Julius Tallberg perusti raitiotien ja hankki höyrylautan Lauttasaareen.]{{404}} ~~- [[~~''Helsingin Sanomat]]'' 27.5.2007. * [http://www.tallberg.fi/historia Tallberg -yhtiöiden historia.] {{DEFAULTSORT:Tallberg, Julius}}

Ero sivun ”Julius Tallberg” versioiden välillä