Ero sivun ”Aikakauslehti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
→‎Aikakauslehtiformaatit: historiaa lisää, aika lailla anglosaksistisesti painotettuna tosin
Rivi 4:
 
Aikakauslehti voi olla painettuna kooltaan, muo­doltaan ja paino­paperiltaan millainen tahansa ja digitaalisena luettavissa millä ­laitteella tahansa.
 
==Aikakauslehtien historiaa==
Ensimmäisinä aikakauslehtinä maailmassa pidetään englantilaisten [[Richard Steele]]n ja [[Joseph Addison]in vuonna 1709 perustamaa ''The Tatler'' -lehteä ja vuosina 1711–1712 julkaisemaa ''The Spectatoria''. Ne poikkesivat [[sanomalehti|sanomalehdistä]], koska niiden sisältö painottui pikemminkin viihteeseen ja valistukseen kuin uutisten ja kovan faktatiedon välittämiseen. Niiden esimerkkiä noudattivat myös Pohjois-Amerikan ensimmäiset aikakauslehdet, kuten [[Benjamin Franklin]]in vuonna 1741 perustamia ''The General Magazine, and Historical Chronicle, For all the British Plantations in America'' ja [[Andrew Bradford]]in
''American Magazine, or a Monthly View of the Political State of the British Colonies''. Näistä molemmat lopetettiin jo muutaman numeron jälkeen.<ref name =maghistory>[https://www.highbeam.com/doc/1G2-3402900164.html "Magazine Industry, History of."] ''Encyclopedia of Communication and Information''. Gale. 2002. Haettu 21.10.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen).</ref> Myös Ruotsista tunnetaan moraalikysymyksiin keskittyneitä sivistyshenkisiä viikkolehtiä jo 1700-luvulta.
 
Ensimmäisten aikakauslehtien lukijoita oli tuolloinen lukutaitoinen sivistyneistö, jotka olivat käytännössä kaikki miehiä. Lehdet ladottiin ja painettiin vaivalloisesti käsin, eikä niissä juuri käytetty kuvitusta mahdollista kannen [[puupiirros]]ta lukuun ottamatta. Postivaunut joko kieltäytyivät kuljettamasta sanomalehtiä paksumpia ja tilaa vieviä aikakauslehtiä tai vaati niistä kovan hinnan.<ref name =maghistor/>
 
Suomessakin ensimmäiset aikakauslehdet olivat uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin keskittyviä lehtiä kuten ''[[Mnemosyne (lehti)|Mnemosyne]]'' (1819), tai sitten tieteellisten seurojen julkaisemia akateemisia julkaisuja. Ensimmäinen varsinainen aikakauslehti oli naisille suunnattu, sivistyneitä tapoja opettava ''[[Om Konsten at rätt behaga]]'' (1782).<ref name=aikhistor>[http://www.aikakauslehdet.fi/Etusivu/Mediakasvatus/Oppimateriaalit/Tehtavavinkkeja/Lukiolle-ja-2-asteelle/ Tehtäviä lukioille ja 2.asteen oppilaitoksille], Aikakauslehdistön historia, Aikakauslehtien Liitto 4.9.2013. Viitattu 21.10.2016.</ref>
 
1800-luvulla lukutaito länsimaissa yleistyi nopeasti, ja samalla keskiluokka vaurastui. Yhdysvalloissa perustettiin vuosina 1825–1850 noin 5&nbsp;000 uutta aikakauslehteä, joista läheskään kaikki eivät toki menestyneet. Vuonna 1885 siellä ilmestyi 3&nbsp;330 aikakauslehteä, joista parhaat ylsivät noin sadan tuhannen lukijamääriin. Näitä olivat vuonna 1879 perustettu ''Ladies’ Home Journal'' ja ''Saturday Evening Post'', jonka juuret juontavat [[Benjamin Franklin]]in vuonna 1728 perustamaan ''Pennsylvania Gazette''en.<ref name=ABOUT>[http://saturdayeveningpost.com/About-The-Saturday-Evening-Post.html About The Saturday Evening Post] {{en}}</ref> Muita varhaisia amerikkalaisia aikakauslehtiä olivat ''Atlantic Monthly, Century Magazine'' ja ''Scribner’s Magazine''. <ref name =maghistor/>
 
1800-luvun lopulla [[mainonta]] oli tullut tilaus- ja irtonumerohintojen ohella aikakauslehtien tärkeäksi rahoitusmuodoksi. Myös aikakauslehtien painoasu ja kuvitus olivat saaneet enemmän näyttävyyttä valokuvauksen ja erilaisten [[kemigrafia|kemigrafisten]] menetelmien kehittymisen myötä. Höyryvoiman ansiosta paperinvalmistus oli halvempaa ja nopeampaa, samoin painatus höyryvoimalla käyvien rotaatiopainokoneiden ansiosta. Tekstinvalmistuksen mullisti vuonna 1886 markkinoille tuotu [[Linotype]]-[[latomakone]]. Kaikki nämä vaikuttivat siihen, että aikakauslehdet tulivat hinnaltaan yhä useamman ulottuville.<ref name =maghistor/>
 
1900-luku oli aikakauslehtien kulta-aikaa. Niitä julkaistiin yhä enemmän ja yhä erikoistuneemmille kohderyhmille suunnattuina. Muiden lehtien sisältöä tiivistävä ''Reader’s Digest'' (Suomessa ''[[Valitut Palat]]'') osoittautui maailmanlaajuiseksi menestykseksi. [[Henry Luce]]n perustama, näyttävään [[kuvajournalismi]]in panostanut ''[[Life (lehti)|Life]]'' hävisi [[televisio]]n kuvavyörylle, mutta saman kustantajan viikottainen uutislehti ''[[Time]]'' ja urheiluaikakauslehti ''[[Sports Illustrated]]'' menestyivät pidempään. Valokuvien – ensin mustavalkoisten ja vähitellen myös värikuvien – yhä näyttävämpi toistuminen painoprosessissa synnytti uusia aikakauslehtimuotoja, kuten muotilehdet (esim. ''[[Vogue]]''), miestenlehdet (esim. ''[[Playboy]]'') ja maantieteelliset aikakauslehdet, kuten ''[[National Geographic]]''. Aikakauslehtien kirjoittavien toimittajien lisäksi myös niiden ulkoasun suunnittelijoista ja valokuvaajista alkoi tulla tunnettuja nimiä 1930- ja 1940-luvuilla.<ref name =maghistor/>
 
Monet suomalaiset yhä julkaistavat aikakauslehdet ovat saaneet alkunsa 1900-luvun alkupuolella. Yleisaikakauslehtien ''[[Apu (lehti)|Avun]]'' ja ''[[Seura (lehti)|Seuran]]'' lisäksi niitä ovat naistenlehdet ''[[Eeva (lehti)|Eeva]]'' ja ''[[Me Naiset]]'', Sanoma-osakeyhtiön Suomeen tuomat ''[[Aku Ankka]]'' ja ''Valitut Palat'', harrastelehdet kuten ''[[Kamera-lehti]]'' ja ''[[Kalamies]]'' sekä ammattilehdet kuten ''[[Talouselämä (lehti)|Talouselämä]]'' ja ''[[Lakimiesuutiset]]''.<ref name=aikhistor/>
 
1900-luvun jälkipuoliskolla tietoliikennetekniikan kehitys ja sähköinen aineistonvalmistus nopeuttivat aikakauslehtien julkaisu- ja painoaikatauluja. Toisaalta [[televisiomainonta]] alkoi yhä enemmän kilpailla aikakauslehti-[[ilmoittelu]]n kanssa näyttävän mielikuvamainonnan välineenä. Tuhansien eri kohderyhmille suunnattujen kaupallisten aikakauslehtien lisäksi monien järjestöjen, yritysten ja muiden organisaatioiden yhteydenpitokanavaksi niiden eri [[sidosryhmä|sidosryhmien]] kanssa tuli aikakauslehden kaltainen, säännöllisesti ilmestyvä painojulkaisu.
 
2000-luvulla [[internet]]in tarjoamat mahdollisuudet lähes reaaliaikaiseen tiedonvälitykseen ovat koetelleet niin sanoma- kuin aikakauslehtikustantamoiden taloutta ja innovaatiokykyä yhä kovemmaksi käyvässä selviytymistaistelussa. Uusia aikakauslehtinimikkeitä tuodaan yhä markkinoille, mutta lähes poikkeuksetta painettuihin lehtiin liittyy myös näyttävä ja jatkuvasti ylläpidettävä verkkosivusto tai muita sähköisiä palveluja.<ref name =maghistor/>
 
==Aikakauslehtiformaatit==