Wikipedia

Ero sivun ”Pyhiinvaellus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Kristinuskossa: Mitä on pyhiinvaeltaminen kristinuskossa
→‎Kristinuskossa: historiaosaa laajennettu, lähdetietoja lisään toisella kertaa, siksi lisäsin mallineen.
Rivi 11:
 
===Historia===
Pyhiinvaellukset suuntautuivat aluksi paikkoihin, jotka olivat yhteydessä [[Jeesus|Jeesuksen]] elämään, syntymään ja ristiinnaulitsemiseen. Sellaisia olivat esimerkiksi [[Beetlehem]], [[Nasaret]] sekä erityisesti Jerusalemin [[Pyhän haudan kirkko]], jonka Pyhä Helena rakennutti Jeesuksen ristiinnaulitsemispaikan päälle. [[Pyhä Helena|Pyhää Helenaa]], Rooman keisarin [[Konstantinus Suuri|Konstantinus Suuren]] äitiä, pidetään kristillisen pyhiinvaelluksen äitinä. Hän pyhiinvaelsi niille seuduille, missä Jeesuksen oli sanottu eläneen ja rakennutti kirkkoja Jeesuksen elämän merkittävimmille paikoille kuten mm. Jerusalemissa [[Golgata]]lle ja Öljyvuorelle sekä [[Betlehem|Bethlehem]]issä Jeesuksen [[Jeesuksen syntymäkirkko|syntymäpaikan päälle]].<ref>http://www.york.ac.uk/projects/pilgrimage/content/tradition_ad.html</ref> Tältä ajalta eli 300-luvulta on säilyneet myös varhaisimmat kirjalliset kuvaukset pyhiinvaelluksista [[Lähi-itä]]än. Oletetaan, että jo ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen olivat kristityt vierailleet Jeesuksen elämän tärkeissä kohteissa, sekä [[marttyyri]]en, etenkin [[Apostoli|apostoleiden]] haudoilla sillä ensimmäisistä kirjallisista kuvauksista käy selväksi, että nämä paikat oli tunnettuja kristittyjen keskuudessa. Ensimmäisiin kirjallisiin kuvauksiin kuuluu Pyhä [[Hieronymus#Kirjoitukset|Hieronymuksen kirjoitukset]], missä hän rohkaisee kristittyjä pyhiinvaelluksiin.<ref>http://www.york.ac.uk/projects/pilgrimage/content/tradition_ad.html</ref>
 
Vielä nykyäänkin on Jerusalem tärkein yleiskristillinen pyhiinvaelluskohde, missä vuosittain käy yli 2 miljoonaa vierailijaa. Tämä luku tosin sisältää myös [[juutalaiset]] ja [[Muslimi|muslimit]], joille heillekin on Jerusalem tärkeä pyhiinvaelluskohde.<ref>http://www.aish.com/jw/j/104658574.html</ref><ref>http://www.huffingtonpost.com/2012/06/03/religious-pilgrimages-spiritual-_n_1564664.html?slideshow=true#gallery/228561/8</ref>
Pyhiinvaellukset suuntautuivat aluksi paikkoihin, jotka olivat yhteydessä [[Jeesus|Jeesuksen]] elämään, syntymään ja ristiinnaulitsemiseen. Sellaisia olivat esimerkiksi [[Beetlehem]], [[Nasaret]] sekä erityisesti Jerusalemin [[Pyhän haudan kirkko]]. Varhaisimmat kirjalliset kuvaukset pyhiinvaelluksista [[Lähi-itä]]än ovat peräisin 300-luvulta. Tuolloin eräät kirkkoisät, kuten [[Hieronymus|Pyhä Hieronymus]] rohkaisivat kristittyjä pyhiinvaelluksiin. Jo aikaisemmin, 100-luvulta alkaen kristityt vierailivat [[marttyyri]]en haudoilla.
Pyhiinvaelluksia alettiin tehdä pian myös Roomaan ja muille paikkakunnille, jotka liitettiin apostoleiden Pietarin ja Paavalin, pyhimysten ja marttyyrien elämään tai kuolemaan. Lisäksi pyhiinvaelluksia tehtiin paikoille, joissa oletettiin [[Neitsyt Maria|Pyhän Marian]] ilmestyneen. Tunnetuin ja edelleenkin varsin suosittu pyhiinvaelluskohde Jerusalemin ja Rooman jälkeen on [[Santiago de Compostela]]n kaupunki {{lähde|kenelle ja minkä mukaan tunnetuin?}}[[Espanja|Luoteis-Espanjassa]].
 
Sydänkeskiajalla pyhiinvaelluksen ja [[Ristiretki|ristiretken]] välinen käsitteellinen ero oli häilyvä. Molemmista käytettiin samankaltaista terminologiaa. Itseasiassa ristiretket alkoivat tarkoituksenaan oli turvata pyhiinvaeltajien pääsy Jerusalemiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi1/2_keskiajan_eurooppa/0503_pyhiinvaellukset_ja_ristiretket|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2016-10-20}}</ref>
[[Keskiaika|Keskiajalla]] oli monia eri motivaatioita lähteä pyhiinvaellukselle: toiset saattoivat lähteä rukoilemaan, toiset kiittämään onnesta, mutta usein lähdettiin tekemään katumusharjoituksia, joiden avulla uskottiin vapauduttavan synnistä. Pyhiinvaellus saattoi yhteen eri yhteiskuntaluokat ja jopa yhteiskunnat sekä edisti kulttuurien leviämistä.<ref name="honour">{{Kirjaviite | Tekijä = Honour, Hugh & Fleming, John | Nimeke = Maailman taiteen historia | Vuosi = 1992 | Kappale = Euroopan keskiaika | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Tunniste = ISBN 951-1-16753-7 }}</ref>{{lähde tarkemmin|sivunumero(t) olisi tässäkin hyvä olla}}
 
[[Keskiaika|Keskiajalla]] oli monia eri motivaatioita lähteä pyhiinvaellukselle: toiset saattoivat lähteä rukoilemaan, toiset kiittämään onnesta, mutta usein lähdettiin tekemään katumusharjoituksia, joiden avulla uskottiin vapauduttavan synnistä. Tiettynä aikakautena levisi jopa käytäntö lähettää joku toinen, esimerkiksi palvelija suorittamaan pyhiinvaellus toisen henkilön puolesta.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://pilegrimsleden.no/en/about/historisk-om-pilegrimsvandring|nimeke=History of Pilgrimage {{!}} The Pilgrim Path|julkaisu=Pilgrimsleden|viitattu=2016-10-20|ietf-kielikoodi=nb-NO}}</ref> Tätä järjestelmää väärinkäyttivät niin kirkko, kuin sen ajan ihmisetkin. Lutherin reformaatio oli lähinnä reaktio erilaisia väärinkäyttöjä kohtaan ja hän kielsikin kaikenlaisen pyhiinvaeltamisen.<ref name=":0" /> Pyhiinvaelluksen ajatus ei kuitenkaan hävinnyt kokonaan protestanttisissakaan liikkeissä päinvastoin; usein inhimillinen elämä sekä liturginen vuosi on eräänlainen jatkuva pyhiinvaellus.<ref name=":0" />
Keskiajalla pyhiinvaelluksen ja [[ristiretki|ristiretken]] välinen käsitteellinen ero oli häilyvä. Molemmista käytettiin samankaltaista terminologiaa.
 
Ortodoksisessa ja katolisessa kulttuurissa pyhiinvaeltamisella on rikkoutumaton perinne aina kristinuskon alkuvuosilta. Nykyään on kuitenkin myös protestanttiset kristityt löytämässä uudelleen tämän tradition. Koska pyhiinvaeltamisen ajatus jatkoi eloaan saarnoissa ja laulujen teksteissä, onkin tähän perinteeseen helppo samaistua uudelleen.<ref name=":0" /> Viime vuosina Suomessa on noussut laaja mielenkiinto kulkea apostoli Jaakobin muistopaikalle vievän historiallisen [[Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti|Pyhän Jaakobin tien]] loppuosa eli Camino [[Santiago de Compostela|Santiago de Compostelaa]]n [[Espanja|Luoteis-Espanjaan]], minne virtasi jo keskiajalla vuosittain jopa puoli miljoonaa vierailijaa.{{lähde}}
Myöhempinä aikoina on varsinkin [[katolinen kirkko|katolisten]] piirissä syntynyt uusiakin pyhiinvaelluspaikkoja, joista huomattavimpiin kuuluu [[Lourdes]] Etelä-Ranskassa.
 
===Suomessa===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhiinvaellus”