Ero sivun ”Sapatti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 82.141.106.90 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän KLS tekemään versioon. |
Kaksi lausetta oli kirjoitettu putkeen ilman välilyöntiä. |
||
Rivi 1:
{{Lupaava}}
[[Kuva:09284 Jüdische Zeremonialobjekte und Angewandte Kunst des Freilichtmuseums Sanok, 2011.jpg|thumb|300px|Perinteinen sapattikattaus: kaksi valkoista kynttilää, liinalla peitetty ''challa''-leipä ja viinimalja.]]
'''Sapatti''' ({{k-he|שבת|šabbat}}) on [[juutalaisuus|juutalaisuudessa]] viikoittainen lepopäivä, jota vietetään juutalaisen viikon viimeisenä päivänä, lauantaina. Sapatti perustuu [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|Ensimmäisen Mooseksen kirjan]] [[luomiskertomus|luomiskertomukseen]], jossa [[Jumala]] lepäsi luomisen seitsemäntenä päivänä. Sapatti on asetettu myös neljäntenä käskynä [[kymmenen käskyä|kymmenessä käskyssä]] (2. Moos. 20:8–12). Juutalaiset ovat noudattaneet sapattia mahdollisesti jo 1000-luvulta eaa. alkaen. Sapattia vietti pyhäpäivänään myös [[Alkuseurakunta|kristillinen alkuseurakunta]], ja sitä viettää edelleen osa nykyisistä kristillisistä seurakunnista. Suurin sapattia viettävä kristillinen ryhmä on [[seitsemännen päivän adventistit]].
Sapatin tarkoitus on ensisijaisesti lepo ja yhdessäolo. Sapattina ei tehdä työtä, eikä hoideta omia askareita. Sapatin vietto alkaa perjantaina auringonlaskun aikaan perheaterialla, jolloin myös sytytetään kaksi kynttilää. Lauantaiaamuna järjestetään sapattijumalanpalvelus. Sapatti päättyy lauantaina auringonlaskun aikoihin ''[[havdala]]''-seremoniaan. Vanhoillisimmissa juutalaisuuden suuntauksissa noudatetaan tiukkoja rajoituksia sen suhteen, millaista työtä sapattina saa tehdä.
| |||