Ero sivun ”Suomen läänit” versioiden välillä

* pelastuspalvelut

* liikenne

* oikeudenhallinto

 

Lääninhallituksen johtajana toimi [[valtioneuvosto]]n ehdottama ja [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentin]] nimittämä [[Suomen maaherrat|maaherra]].

 

 

 

Suomen, kuten myös Ruotsin läänijako sai alkunsa vuonna 1634, jolloin keskiaikaiset [[linnalääni]]t korvattiin maaherran johtamilla lääneillä. Viisi alkuperäistä lääniä olivat

* [[Turun ja Porin lääni]] (alk. Turun lääni)

Käkisalmen lääni oli Venäjältä vuonna 1617 [[Stolbovan rauha]]ssa saatu ns. voittomaa, joka oli hyvin erilaisessa asemassa kuin Suomen muut läänit. [[Lapin historiallinen maakunta|Lapin]] [[Suomen historialliset maakunnat|historiallinen maakunta]] ja [[Tornionlaakso]]n itäpuoli kuuluivat Ruotsin vallan aikana ensin [[Västernorrlandin lääni]]in (1634–1638) ja sitten [[Västerbottenin lääni]]in (1638–1809).

 

 

Itä-Suomen läänijako muuttui 1700-luvulla merkittävästi alueluovutusten vuoksi. Vuonna 1721 [[Uudenkaupungin rauha]]ssa suuri osa [[Viipurin ja Savonlinnan lääni]]stä ja [[Käkisalmen lääni]]stä joutui Venäjälle, minkä jälkeen niiden jäljelle jääneistä osista muodostettiin [[Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni]]. Osa siitäkin joutui Venäjälle [[Turun rauha]]ssa vuonna 1743 ja jäännöksestä muodostettiin vuonna 1747 [[Kymenkartanon ja Savon lääni]]. Venäjälle luovutetut alueet (ns. [[Vanha Suomi]]) muodostivat ensin osan [[Pietarin kuvernementti]]a (1721–1744) ja sitten erillisen [[Viipurin kuvernementti|Viipurin kuvernementin]] (1744–1812).

 

 

 

Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle vuonna 1809 ja siitä muodostettiin [[Suomen suuriruhtinaskunta|autonominen suuriruhtinaskunta]]. Oulun lääni laajeni nyt suuresti, kun siihen liitettiin Västerbottenin läänistä hallinnoidut [[Kemin Lappi]], [[Tornion Lappi|Tornion Lapin]] itäosa ja [[Tornionlaakso]]n itäpuoli. Venäjän aikaisemmin valtaama [[Vanha Suomi]] yhdistettiin vuonna 1812 suuriruhtinaskuntaan uutena [[Viipurin lääni]]nä. [[Venäjän keisari|Keisari]] [[Nikolai I]]:n määräyksestä Suomen läänijakoon tehtiin vuonna 1831 huomattavia muutoksia. Tällöin vanha [[Uudenmaan ja Hämeen lääni]] jaettiin kahtia, [[Hämeen lääni]]ksi ja [[Uudenmaan lääni]]ksi. Uuden­maan lääniin liitettiin myös myös etelä­osa siihen­astisesta [[Kymenkartanon lääni]]stä. Pää­asiassa Kymen­kartanon läänin keski- ja pohjois­osista muodostettiin [[Mikkelin lääni]], johon liitettiin myös alueita [[Viipurin lääni]]stä ja [[Savon ja Karjalan lääni]]stä. [[Savon ja Karjalan lääni]]n jäljelle jääneistä osista tuli [[Kuopion lääni]].

 

* [[Uudenmaan lääni]]

* [[Hämeen lääni]]

Läänien rajoja muutettiin jonkin verran tämän jälkeenkin. Niinpä esimerkiksi [[Tampere]] siirrettiin vuonna 1870 [[Turun ja Porin lääni]]stä [[Hämeen lääni]]in.

 

Vuonna 1918 perustettiin [[Ahvenanmaan lääni]] hoitamaan valtionhallinnon tehtäviä itsehallinnollisessa [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan maakunnassa]]. [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|Vuoden 1919 hallitusmuodon]] mukaan muutoksista läänien lukumäärään oli säädettävä lailla, mutta niiden rajoja voitiin muuttaa valtioneuvoston päätöksellä.

<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Suomen Asetuskokoelma 1919 | Luku = Suomen Hallitusmuoto (94/1919), 50 § |

 

Läänijaosta seurasi Suomessa myös se, että monet tunnukset määriteltiin läänijaon perusteella. Tällaisia läänijakoja olivat mm. [[rekisterikilpi|autojen rekisteritunnusten ensimmäiset kirjaimet]] ja [[Suomen Radioamatööriliitto|radioamatöörien]] kutsutunnusten numero-osa.

 

=== Toteutumattomat hankkeet ===

Eduskunnan [[laki- ja talousvaliokunta]] kuitenkin asettui mietinnössään vastustamaan uusien läänien perustamista<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Valtiopäivät, Asiakirjat C2, Valiokuntien mietinnöt ja lausunnot | Luku = Laki- ja talousvaliokunnan mietintö Ltvm 6 | Julkaisija = Valtion Painatuskeskus | Vuosi = 1986}}</ref>, ja sen mukaisesti eduskunta päätti niukalla äänten­enemmistöllä (91–89) hylätä suunnitelmat uusien läänien perustamiseksi.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Valtiopäivät 1986, Pöytäkirjat, 2. osa | Sivu = 2002 | Julkaisija = Valtion Painatuskeskus | VUosi = 1986}}</ref> Vuonna 1962 annettu laki kumottiinkin uudella lailla lääni­jaosta, jossa lueteltiin vain tuolloin jo toiminnassa olleet läänit.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Suomen Säädöskokoelma 1986 | Luku = Laki läänijaosta (633/1986), annettu 22. elokuuta 1986 | Sivu = 1325 | Julkaisija = Valtion Painatuskeskus | Vuosi = 1986}}</ref>

 

Suomessa toteutettiin 1. syyskuuta 1997 lääniuudistus, joka vähensi [[lääni]]en määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa [[Suomen maakunnat#Nykyiset maakunnat|maakuntien]] merkitys kasvoi, kun aiemmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä.

 

Lääniuudistuksen tarkoituksena oli [[julkishallinto|julkishallinnon]] keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta kritisoitiin kuitenkin siitä, että virallisten maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö vaihteli todellisuudessa laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimien katsottiin myös olevan vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.

 

 

 

 

 

! 1840

! %

! %

|-

|-

|-

|}

 

== Katso myös ==

* [[Suomen läänien vaakunat]]

* [[Suomen maaherrat]]

 

== Lähteet ==

 

== Aiheesta muualla ==

'''Maakuntahistoriat'''

* Etelä-Pohjanmaan historia I&ndash;VII (8 nidettä) 1945&ndash;2006. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto.

* Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia I&ndash;V 1954&ndash;1984. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Lapin maakuntaliiton yhteinen historiatoimikunta.

* Päijät-Häme I&ndash;IV 1997&ndash;2003. Päijät-Hämeen liitto.

* Varsinais-Suomen historia I&ndash;IX 1931&ndash; (20 hyvin eri kokoista nidettä ilmestynyt 2012 mennessä). Varsinais-Suomen maakuntaliitto.

 

{{Metatieto}}