Ero sivun ”Bean – äärimmäinen katastrofielokuva” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p →Juoni: kh |
||
Rivi 39:
Yhdysvalloissa Bean otetaan vastaan kokeneena taiteen asiantuntijana. Hän tapaa museon kuraattorin nimeltä David ([[Peter MacNicol]]) ja muuttaa asumaan tilapäisesti tämän luokse. Davidin vaimo ja hänen kaksi lastaan eivät pidä Beanista, vaan muuttavat isoäitinsä luokse siksi aikaa, kunnes Bean on lähtenyt.
Kun Bean jätetään taidemuseolla ''Taiteilijan äidin'' kanssa hetken ajaksi samaan huoneeseen, hän aivastaa vahingossa taulua päin. Yrittäessään pyyhkiä aivastuksen jälkeä nenäliinalla hän tulee sotkeneeksi taulun maaleja. Bean kiidättää taulun nopeasti huoneeseen jossa säilytetään maaleja ja puhdistusvälineitä ja yrittää puhdistaa maalauksen tinnerillä. Hän luulee jo onnistuneensa, kunnes huomaa, että lian lisäksi myös maalauksen maalit ovat liukenemassa tinneriin. Hän hankaa taulua nenäliinallaan epätoivoissaan niin kauan, kunnes "taiteilijan äidin" pään kohdalla on pelkkä suttuinen ja harmaa läikkä. Hän palauttaa taulun alkuperäiseen huoneeseensa. Kun David palaa, hän huomaa, ettei taulu ole paikallaan seinällä ja kysyy mr. Beanilta, mihin tämä on
Bean ratkaisee tilanteen tunkeutumalla [[taidegalleria]]n tiloihin keskellä yötä ja korvaamalla alkuperäisen maalauksen värittömällä kynsilakalla ja kananmunalla sivellyllä julisteella. Ennen sitä hän on hoidellut tieltään museon yövartijan sekoittamalla ulostuslääkettä hänen kahviinsa ja pitänyt huolen siitä, että vartija on niin keskittynyt käymälään pääsemiseen, ettei huomaa häntä, koska Bean on hetkeä aiemmin vaihtanut talon avainten paikkaa. Seuraavana päivänä Bean pitää puheensa taidemuseossa ilman, että kukaan huomaa tätä huijausta ja David on hyvin helpottunut.
| |||