Versio 6. syyskuuta 2016 kello 15.53 muokkaa Raid5 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät, IP-estoista vapautetut 14 846 muokkausta +Malline:Luku. kh. fix osioiden sijoitus: aiheesta muualla artikkelin loppuun. ← Vanhempi muutos		Versio 17. lokakuuta 2016 kello 20.00 muokkaa kumoa Evtropios-samuel (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 493 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 26: [[marit\|Mareja]] on yhteensä noin {{Luku\|548000}} (vuonna 2010), joista vuorimareja on arviolta {{Luku\|23500}}. Suunnilleen {{Luku\|70\|%}} puhuu äidinkielenään maria; muiden ensisijaisena kielenä on [[venäjän kieli\|venäjä]], vaikka he pitävätkin itseään yhä mareina.<ref>{{kirjaviite \| Tekijä = Prozes, Jaak \| Nimeke = Venemaa rahavaloendus ja uurali rahvad (teoksessa Soome-ugri sõlmed 2010–2011) \| Sivu = 13–15 \| Julkaisija = Fenno-Ugria \| Vuosi = 2012 \| Tunniste = ISSN 2228-1894 \| Kieli = {{et}} }}</ref> Marinmaan asukkaita on {{Luku\|760000}}, joista {{Luku\|43\|%}} on marilaisia; loput asuvat nimikkotasavallan ulkopuolella. Marin kielellä on kaksi kirjallista muotoa [[kyrillinen aakkosto\|kyrillisin kirjaimin]]. Niiden syntyhistoria alkaa 1800-luvulla, jolloin [[Venäjä]]llä pyrittiin käännyttämään pikkukansoja [[~~ortodoksisuus~~ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuuteen]]. Uskonnollisia tekstejä kirjoitettiin eri murteilla, jotta marit olisivat oppineet lukemaan. Tavoitteena ei kuitenkaan ollut luoda mareille kirjakieltä. Näistä kirjoitustraditioista syntyivät vuorimarin ja niittymarin kirjalliset muodot. Kielellisesti kyseessä on vain murre-ero, ja pitkään on suunniteltu kirjakielten yhdistämistä. Yhdistämistä vastustaa lähinnä vuorimarien pieni älymystö. ==Aakkosto==

Ero sivun ”Marin kieli” versioiden välillä