Wikipedia

Ero sivun ”Suomen Kansallisooppera ja -baletti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Jannex (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
27 814 muokkausta
→‎Historia: Maininta ensiesityksen paikasta + viite
päivitystä, kuvia
Rivi 1:
{{Rakennus▼
[[Kuva:Ooppera Baletti.jpg|thumb|300px|Suomen Kansallisoopperan ja [[Suomen Kansallisbaletti|Kansallisbaletin]] logo]]
| nimi = Suomen Kansallisooppera ja -baletti<br>Finlands nationalopera och -balett▼
 
| alkuperäinen nimi = ▼
'''Suomen Kansallisooppera''' ([[Ruotsin kieli|ruots.]] ''Finlands nationalopera'') [[Helsinki|Helsingissä]] on Suomen ainoa ammattimainen [[oopperatalo]]. Kansallisoopperassa esitetään [[ooppera|oopperoita]] ja [[baletti|baletteja]] sekä konsertteja. Lämpiössä on myös [[maalaustaide|taidenäyttelyitä]]. Kansallisoopperalla on oma ammattilaisorkesteri, [[Suomen Kansallisoopperan orkesteri]], jossa on 112 soittajaa, sekä 60-jäseninen kuoro. Oopperasolisteista 30 on vakinaisia ja lisäksi käytetään vierailijoita. Kansallisoopperassa toimivassa [[Suomen Kansallisbaletti|Suomen kansallisbaletissa]] on 90 tanssijaa. Kansallisoopperan pääjohtaja on [[Päivi Kärkkäinen]] ja oopperan taiteellinen johtaja on vuodesta 2013 [[Lilli Paasikivi]],<ref>http://www.operafin.fi/index.asp?polku=53;158;673;;1</ref> jonka kausi jatkuu vuoteen 2020.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/lilli_paasikiven_jatko_kansallisoopperassa_varmistui/7829008 | Nimeke =Lilli Paasikiven jatko Kansallisoopperassa varmistui | Tekijä = Päivi Puukka| Ajankohta = 25.2.2015| Julkaisu =Yle.fi | Viitattu = 25.2.2015 }}</ref>▼
| kuvalogo =Oopperatalo2008 Ooppera Baletti.jpg▼
| kuva = Oopperatalo2008.jpg
| kuvateksti = ▼
| osoite = Helsinginkatu 58▼
| sijainti = [[Töölö]], [[Helsinki]]▼
| koordinaatit = ▼
| rakennustyyppi = oopperatalo▼
| perustettu = <!-- Tanssilavat -->
| valmistumisvuosi = 1993▼
| purkuvuosi = ▼
| omistajatuhoutui = ▼
| suunnittelija = Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen▼
| rakennuttaja = ▼
| urakoitsija = ▼
| tilavuusomistaja = ▼
| haltija = ▼
| käyttäjä = Suomen Kansallisoopperan ja -baletin sr.
| kerrosluku tyylisuunta = ▼
| runkorakenne = ▼
| julkisivumateriaali = ▼
| korkeuspituus = ▼
| kerrosalaleveys = ▼
| bruttoalakorkeus = ▼
| käyttäjä kerrosala = ▼
| huoneistoalabruttoala = ▼
| kerrosluku =
| huoneistoala =
| tilavuus =
| huomautukset =
| tanssikausi = <!-- Tanssilavat -->
}}▼
▲'''Suomen Kansallisooppera ja -baletti''' ([[Ruotsin kieli|ruots.]] ''Finlands nationalopera och -balett'') [[Helsinki|Helsingissä]] on Suomen ainoa ammattimainen [[oopperatalo]]. Kansallisoopperassa esitetään [[ooppera|oopperoita]] ja [[baletti|baletteja]] sekä konsertteja. Lämpiössä on myös [[maalaustaide|taidenäyttelyitä]]. Kansallisoopperalla on oma ammattilaisorkesteri, [[Suomen Kansallisoopperan orkesteri]], jossa on 112111 soittajaaoopperamuusikkoa, sekä 6050-jäseninen kuoro. Oopperasolisteista 3013 on vakinaisia ja lisäksi käytetään vierailijoita. Kansallisoopperassa toimivassa [[Suomen Kansallisbaletti|Suomen kansallisbaletissa]] on 9077 tanssijaa. Vuonna 2015 Kansallisoopperassa toimi kuukausipalkkaisesti 532 työntekijää.<ref name="vuosikertomus" /> Kansallisoopperan pääjohtaja on [[Päivi Kärkkäinen]] ja oopperan taiteellinen johtaja on vuodesta 2013 [[Lilli Paasikivi]], jonka kausi jatkuu vuoteen 2020.<ref>http://www.operafin.fi/index.asp?polku=53;158;673;;1</ref> jonka kausi jatkuu vuoteen 2020.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/lilli_paasikiven_jatko_kansallisoopperassa_varmistui/7829008 | Nimeke =Lilli Paasikiven jatko Kansallisoopperassa varmistui | Tekijä = Päivi Puukka| Ajankohta = 25.2.2015| Julkaisu =Yle.fi | Viitattu = 25.2.2015 }}</ref> Kansallisbaletin taiteellisena johtajana on toiminut [[Kenneth Greve]] vuodesta 2008.
 
Suomen Kansallisoopperaa ja -balettia ylläpitää Suomen Kansallisoopperan ja -baletin sr. (entiseltä nimeltään Suomen Kansallisoopperan säätiö).
 
Kansallisooppera ja -baletti toimii vuonna [[1993]] valmistuneessa oopperatalossa, joka sijaitsee [[Hesperian puisto]]n pohjoisreunassa, [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintien]] ja [[Helsinginkatu|Helsinginkadun]] risteyksessä lähellä [[Töölönlahti|Töölönlahtea]]. Sen takana Töölönlahden puolella oleva kadunpätkä on Oopperan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi nimetty Oopperankujaksi.<ref>[http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/08/satavuotias_kansallisooppera_sai_nimikkokadun_2822211.html Yle.uutiset]</ref>
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Edvard Fazer.jpg|thumb|[[Edvard Fazer]] oli yksi Kotimaisen oopperan perustajista ja hän toimi myös oopperanjohtajana vuoteen 1938.]]
Säännölliset oopperaesitykset Suomessa alkoivat [[1873]], kun Suomalaisen teatterin lauluosasto perustettiin nimellä ''Suomalainen ooppera''.<ref name="lampila1997">{{Kirjaviite | Tekijä=Lampila, Hannu-Ilari| Nimeke=Suomalainen ooppera | Julkaisija=Helsinki: WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-21185-0 }}</ref> Sitä ennen oli Suomessa nähty vain ulkomaisten oopperaseurueiden kiertueita ja amatööriesityksiä. Suomen ensimmäinen oopperaesitys on ilmeisesti ollut ''[[Sevillan parturi]]'' vuonna [[1849]]. Suomalainen ooppera toimi vuoteen [[1879]], jolloin se joutui lopettamaan toimintansa rahavaikeuksien takia. Lyhyenä toiminta-aikanaan se tuotti yhteensä noin 450 oopperaesitystä, joihin kuului 26 kokonaista oopperaa, oopperakohtauksia ja yksi operetti.<ref name="lampila1997" />
 
[[Edvard Fazer]], [[Oskar Merikanto]] ja [[Aino Ackté]] perustivat vuonna 1911 vakinaisen oopperan nimeltä Kotimainen ooppera - Inhemska operan. Oopperan kaksikielisellä nimellä ja esityksillä sekä suomeksi että ruotsiksi pyrittiin saamaan yleisöksi koko pääkaupungin sivistyneistö kielestä riippumatta.<ref name="SMH kotimainen ooppera">{{Kirjaviite | Tekijä=Matti Haapakoski et al.| Nimeke= Suomen musiikin historia - Esittävä säveltaide |Sivu=373| Julkaisija=Werner Söderström Osakeyhtiö| Vuosi=2002| Tunniste=ISBN 951-0-23564-4}}</ref> Uuden oopperanseurueen ensimmäinen esitys oli 2.10.1911 [[Aleksanterin teatteri]]ssa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Laati, Iisakki | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 138 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref> Silloin esitettiin ruotsiksi [[Ruggiero Leoncavallo]]n ''[[Pajatso (ooppera)|Pajatso]]'' ja suomeksi [[Jules Massenet]]'n ''Navarralainen''.<ref name="Bacon, kotimainen ooppera"> {{Kirjaviite | Tekijä=Henry Bacon| Nimeke= Oopperan historia |Sivu=590| Julkaisija= Otava | Vuosi=1995| Tunniste=ISBN 951-1-13273-3}}</ref><ref>[http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/mainframe?readform&568F70EB65A8E22242256BB5003AC33A FIMIC Pekka Hako Suomalainen oopperamusiikki:1. Johdanto]</ref> Ackté ajautui nopeasti ristiriitoihin oopperan muun johdon kanssa ja lähti vuonna 1912 Kotimaisesta oopperasta. Samana vuonna hän perusti [[Savonlinnan oopperajuhlat]].<ref name="SMH kotimainen ooppera" /> Vuonna 1914 Kotimainen ooppera muutettiin osakeyhtiöksi ja samalla sen nimi muutettiin 'Suomalaiseksi Oopperaksi'.
 
=== Suomalainen Ooppera ===
[[Tiedosto:Alexander Theatre Helsinki 2011-09-03 1.jpg|thumb|250px|Kansallisooppera toimi [[Aleksanterin teatteri|Aleksanterin teatterissa]] vuosina 1919–1993.]]
 
[[Suomen itsenäistyminen]] toi Suomalaiselle Oopperalle sen ensimmäisen oman talon, kun venäläinen teatteri jäi valtion haltuun. [[Aleksanterin teatteri]] luovutettiin Suomalaiselle Oopperalle väliaikaiseksi toimipaikaksi kunnes suunnitelmissa ollut oopperatalo valmistuisi. Aleksanterin teatteri oli Oopperan käytössä vuodesta 1919 vuoteen 1993.
 
Rivi 31 ⟶ 64:
Käännekohtaa kotimaisten oopperoiden nousulle merkitsi 1970-luvun jälkipuolisko. Vuonna 1975 [[Savonlinnan Oopperajuhlat|Savonlinnan Oopperajuhlilla]] kantaesitettiin Aulis Sallisen ''[[Ratsumies]]'' ja Kansallisoopperassa Joonas Kokkosen ''[[Viimeiset kiusaukset]]''. Sallisen ''[[Punainen viiva (ooppera)|Punainen viiva]]'' sai kantaesityksensä Kansallisoopperassa 1978. Suomalaisen uuden oopperamusiikin maine kasvoi ulkomaillakin Suomen Kansallisoopperan vierailtua vuonna 1979 Lontoossa [[Sadler's Wells Theatre|Sadler’s Wellsin]] teatterissa, ja molemmat esitetyt teokset, ''Viimeiset kiusaukset'' ja ''Punainen viiva'', saivat myönteisen vastaanoton.<ref name="sininen laulu"/>
 
=== Uusi oopperatalo ===
Jäätyään eläkkeelle oopperanjohtajan tehtävistä vuonna 1971 [[Alfons Almi]] keskittyi Suomen uuden oopperatalon hankkimiseen.<ref name="uusitalo">{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/01/04/kansallisooppera-bulevardilta-toolonlahdelle | nimeke = Kansallisooppera Bulevardilta Töölönlahdelle | tekijä = | ajankohta = 4.1.2011 | julkaisu = Yle | viitattu = 17.10.2016 }}</ref><ref name="muistot">{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/muistot/a1364356051222 | nimeke = Alfons Almi | tekijä = Heikinheimo, Seppo | ajankohta = | julkaisu = Helsingin Sanomat | viitattu = 17.10.2016 }}</ref> Uuden oopperatalon suunnittelu alkoi jo 1970-luvulla. Rakennustyöt alkoivat [[Töölönlahti|Töölönlahdella]] entisen [[Töölön sokeritehdas|Töölön sokeri­tehtaan]] paikalla vuonna 1987 ja sitä rakennettiin kuusi vuotta. Rakennuskulut olivat yhteensä noin 780 miljoonaa markkaa.<ref name="uusitalo" /> Almi osallitui oopperatalon harjannostajaisiin vielä vuonna 1990, mutta hän kuoli vuonna 1991 ennen oopperatalon valmistumista.<ref name="uusitalo" /> Suomen ensimmäinen oopperatalo avattiin vuonna 1993 ja sen vihki käyttöön kulttuuriministeri [[Tytti Isohookana-Asunmaa]].<ref name="uusitalo" />
▲{{Rakennus
 
▲ | nimi = Suomen Kansallisooppera<br>Finlands nationalopera
1993Päänäyttämön Kansallisoopperakatsomossa siirtyion Aleksanterinyli teatterista1300 uuteenpaikkaa oopperataloonja entisellelisäksi [[Töölöntalossa on pieni näyttämö. Lämpiötiloja käytetään pienimuotoisiin esityksiin ja ilmaistapahtumiin.<ref>{{Verkkoviite sokeritehdas|Töölön sokeri­tehtaan]]osoite alueelle= http://oopperabaletti.fi/talo/ Talossa| onnimeke yli= 1300Esittelyssä katsojapaikkaaOoppera ja moderniBaletti näyttämötekniikka| tekijä = | ajankohta = | julkaisu = Ooopera & Baletti | viitattu = 17.10.2016 }}</ref> Ensimmäinen talossa nähty kotimainen ooppera oli Aulis Sallisen Kullervo, joka talon valmistumisen viivästyessä oli jo kantaesitetty Los Angelesissa. Uuden talon ensimmäinen kantaesitys oli suomalaisen avantgarden uranuurtajan [[Erik Bergman]]in ''[[Det sjungande trädet]]'' (1995).<ref name="fimic2"> [http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/mainframe?readform&18C3382426F75D4142256C460040A250 Suomalainen oopperamusiikki:9. Uuteen aikaan]</ref> Uuden oopperatalonOopperatalon pieni näyttämö eli ''Alminsali'' pyrki toimimaan vastapainona päänäyttämön perinteisemmälle ohjelmistolle, ja sinne tehtiin kokeellisempia tuotantoja. Alminsalin ensimmäinen ensi-ilta oli [[Tapio Tuomela]]n säveltämä ''[[Korvan tarina]]'' (1991-1993).<ref name="fimic2"/> [[Helsingin kansainvälinen balettikilpailu]] on järjestetty Kansallisoopperassa ja -baletissa vuodesta 1995.▼
▲ | alkuperäinen nimi =
 
▲ | kuva =Oopperatalo2008.jpg
Kansallisoopperan säätiön nimi muutettiin 1. joulukuuta 2015 Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:ksi. Vuonna 2015 Kansallisoopperan ja -baletin järjestämiin esityksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui noin 298 000 kävijää. Radioituja, televisioituja, elokuvateattereissa välitettyjä sekä eri kanavien kautta suoratoistettuja esityksiä seurasi 790 500 katsojaa ja kuulijaa Suomessa ja ulkomailla.<ref name="vuosikertomus">{{Verkkoviite | osoite = http://oopperabaletti.fi/app/uploads/2016/04/Vuosikertomus-2015.pdf | nimeke = Vuosikertomus 2015 | tekijä = | ajankohta = | julkaisija = Ooppera & Baletti | viitattu = 17.10.2016 }}</ref>
▲ | kuvateksti =
▲ | osoite = Helsinginkatu 58
▲ | sijainti = [[Helsinki]]
▲ | koordinaatit =
▲ | rakennustyyppi = oopperatalo
▲ | valmistumisvuosi = 1993
▲ | purkuvuosi =
▲ | suunnittelija = Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen
▲ | omistaja =
▲ | haltija =
▲ | käyttäjä =
▲ | rakennuttaja =
▲ | urakoitsija =
▲ | runkorakenne =
▲ | julkisivumateriaali =
▲ | korkeus =
▲ | kerrosala =
▲ | bruttoala =
▲ | kerrosluku =
▲ | huoneistoala =
▲ | tilavuus =
| huomautukset = Kustannus kaikkiaan noin 780 miljoonaa markkaa (1993)<ref name="kustannus"/>
▲}}
▲1993 Kansallisooppera siirtyi Aleksanterin teatterista uuteen oopperataloon entiselle [[Töölön sokeritehdas|Töölön sokeri­tehtaan]] alueelle. Talossa on yli 1300 katsojapaikkaa ja moderni näyttämötekniikka. Ensimmäinen talossa nähty kotimainen ooppera oli Aulis Sallisen Kullervo, joka talon valmistumisen viivästyessä oli jo kantaesitetty Los Angelesissa. Uuden talon ensimmäinen kantaesitys oli suomalaisen avantgarden uranuurtajan [[Erik Bergman]]in ''[[Det sjungande trädet]]'' (1995).<ref name="fimic2"> [http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/mainframe?readform&18C3382426F75D4142256C460040A250 Suomalainen oopperamusiikki:9. Uuteen aikaan]</ref> Uuden oopperatalon pieni näyttämö eli ''Alminsali'' pyrki toimimaan vastapainona päänäyttämön perinteisemmälle ohjelmistolle, ja sinne tehtiin kokeellisempia tuotantoja. Alminsalin ensimmäinen ensi-ilta oli [[Tapio Tuomela]]n säveltämä ''[[Korvan tarina]]'' (1991-1993).<ref name="fimic2"/>
 
== Kuvia ==
Oopperatalon rakennuskulut olivat kaikkiaan noin 780 miljoonaa markkaa (1993).<ref name="kustannus">[http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kansallisooppera_bulevardilta_toolonlahdelle_51035.html#media=51050 YLE: Kansallisooppera Bulevardilta Töölönlahdelle]</ref>
<gallery mode="packed">
Oopperatalo Olympiastadion torni 160513 aamu.JPG|Kansallisooppera ja -baletti Töölönlahdelta kuvattuna.
LOpéra dHelsinki (2768446378).jpg|Kansallisoopperan ja -baletin pääsisäänkäynti Mannerheimintien puolella.
Kansallisooppera ilmasta.JPG|thumb|Kansallisooppera ja -baletti ilmasta kuvattuna.
Finlands nationalopera 01.JPG|Kansallisooppera ja -baletti kuvattuna Mannerheimintien puolelta.
Opera House - Oopperatalo IMG 9469 C.JPG|Kansallisooperan ja -baletin Oopperankujan sisäänkäynti.
</gallery>
 
== Katso myös==
Rivi 74 ⟶ 91:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Finnish National Opera}}
* [http://www.oopperaoopperabaletti.fi/etusivu.asp?kieli=1 OopperanKansallisoopperan ja -baletin kotisivu]
* [https://www.facebook.com/oopperabaletti Ooppera & Baletti Facebookissa]
* [https://twitter.com/oopperabaletti Ooppera & Baletti Twitterissä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansallisooppera_ja_-baletti”