Ero sivun ”Käkisalmen lääni” versioiden välillä

{{korjattava|Oli Käkisalmen kihlakunta vuoteen 1634, jolloin vasta Käkisalmen lääni perustettiin.}}

'''Käkisalmen lääni''' ({{k-sv|Kexholms län}}) oli [[Käkisalmi|Käkisalmen]] linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue. Se oli [[Ruotsi]]n hallinnassa [[1580]]–[[1595]] ja [[1617]]–[[1710]] ja käsitti [[Laatokan-Karjala|Laatokan-]] ja [[Pohjois-Karjala]]n. Vuonna [[1721]] alue jaettiin kahtia, ja sen eteläosa oli siitä lähtien osa [[Venäjä]]lle kuulunutta [[Vanha Suomi|Vanhaa Suomea]], kunnes vuodesta 1812 lähtien entinen lääni kokonaisuudessaan oli osa [[Suomen suuriruhtinaskunta]]a. Käkisalmen lääni -nimitys liittyy aikaan 1580–1721, minkä jälkeen alueen historia on osa [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] historiaa. Nykyään entisen Käkisalmen läänin pohjoisosat kuuluvat Suomeen ja eteläosat Venäjään.

 

 

 

Ensimmäinen maininta [[Vuoksi|Vuoksen]] suuraluetta tarkoittavasta Korelasta on vuodelta [[1143]]. [[Novgorod]]ilaiset ja myöhemmin [[Venäjän historia|venäläiset]] käyttivät Käkisalmesta Korela-nimitystä 1600-luvulle asti. Käkisalmi sijaitsi [[Viipuri]]sta 85 kilometriä koilliseen Vuoksen rannalla [[Suomenlahti|Suomenlahdelta]] [[Laatokka|Laatokalle]] johtavan kauppareitin varrella. Käkisalmi ja Viipuri olivat tärkeitä reitin valvontapisteitä.

 

Vuonna 1570 alkoi Ruotsin ja Venäjän välillä 25 vuotta kestänyt sotimisen kausi, jonka tuhovaikutus ulottui [[Karjala]]an hyvin raskaana. Vuonna 1580 Ruotsin armeija valloitti Käkisalmen [[Pontus De La Gardie|Pontus De la Gardien]] johdolla.

 

Käkisalmen läänin palauttamisesta Venäjän hallintaan sovittiin [[Täyssinän rauha]]ssa 1595, vaikka läänin luovutus tapahtui vasta rajankäynnin jälkeen 1597. Vuonna 1611 Pontus De la Gardien poika [[Jakob De la Gardie]] valtasi Käkisalmen.

 

 

Läänin siirtyminen Ruotsille virallistui [[Stolbovan rauha]]ssa 1617, jolloin Ruotsi sai valtansa alle myös [[Inkeri]]nmaan. Länsiosa Karjalasta kuului [[Viipurin linnalääni]]in, mutta valloitettua Käkisalmen lääniä ei liitetty sen yhteyteen. Käkisalmen lääni muodosti [[Kustaa II Aadolf]]in aikana yhdessä Inkerinmaan ja [[Liivinmaa]]n kanssa kenraalikuvernöörikunnan, jonka keskus oli [[Narva]]ssa ja kenraalikuvernöörinä oli [[Johan Skytte]].

Käkisalmen lääniä ja Inkerinmaata pidettiin voittomaana, joka annettiin Jaakko De la Gardielle vuokralääniksi vuoteen 1629 asti. Lääninherra, voudit ja virkamiehet saivat pitää lääninsä verotulot maksettuaan kuninkaalle tietyn verosumman. Läänillä ei ollut lähettää edustajia [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäiville]] voittomaa-statuksen vuoksi<ref name=Iso>{{Kirjaviite | Tekijä = K.K.Meinander(?) | Nimeke = Iso tietosanakirja, osa 7| Vuosi = 1934| Sivu = 546| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | Viitattu = 15.10.2016 }}</ref>. Monet ortodoksiset asukkaat pakenivat läänistä Venäjälle, lähinnä [[Tver]]in alueelle peläten [[luterilaisuus|luterilaisuuden]] levittämistä heidän keskuuteensa<ref name=Iso />.

 

 

Läänin asukkailla ei ollut oikeutta lähettää edustajiaan [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäiville]]. Papit voivat kyllä toimittaa anomuksiaan valtiopäiville ja kansan asiamiehiä eli valtuutettuja kävi silloin tällöin [[Tukholma]]ssa edistämässä seudun asioita. Sitä vastoin ennen kuninkaan vallan lujittumista pidetyillä [[maapäivät|maapäivillä]] [[ritaristo]] ja [[rälssi]]miehet saivat esittää toivomuksiaan ja osallistua päätösten tekoon. Vuonna [[1661]] Käkisalmessakin järjestettiin maapäivät, jonka päätöksiin sen jälkeen oikeuden istunnoissa usein vedottiin<ref>J. M. Salenius (1911): ''Käkisalmen läänin oloista kuudennentoista sataluvun loppupuolella''. Historiallinen arkisto 22.</ref>.

Vuodesta 1633 läänin alue oli [[Tukholma]]n kollegioitten alainen [[maaherrakunta]], joka 1637 liitettiin [[Pietari Brahe]]n hallitsemaan [[Suomen kenraalikuvernöörikunta]]an. Käkisalmen läänin maaherra asui Käkisalmessa ja oli kenraalikuvernöörin alainen. Oikeudellisesti lääni kuului [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] piiriin<ref>A. A. A. Laitinen (1938): ''Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia'', Sortavala, sivut 91–92.</ref>.

 

 

Käkisalmen läänissä oli 1600-luvulla yhdeksän [[Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat|kreivi- ja vapaaherrakuntaa]]:

* [[Örneholmin vapaaherrakunta]]an (1651–1680) kuului osa [[Rautu (Viipurin lääni)|Raudun]] [[pitäjä]]ä

 

Ankara verotus, katovuodet, [[ortodoksisuus|ortodoksien]] uskonnollinen sorto ja [[Feodalismi|lääninherrain]] mielivalta saivat aikaan voimakkaan [[Karjalan ortodoksiväestön muuttoliike Venäjälle 1600-luvulla|muuttoliikkeen]]. Yli puolet Käkisalmen läänin asukkaista pakeni Venäjälle 1600-luvun aikana ja heidän tilalleen tuli uudisasukkaita, eniten Savosta ja [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaalta]].

 

[[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana Venäjä valloitti Käkisalmen läänin vuonna 1710. Vuonna 1712 [[Pietari (kaupunki)|Pietarista]] tehtiin Venäjän pääkaupunki, jolloin Etelä-Karjalan hallinta tuli tärkeäksi kaupungin turvallisuuden takaamiseksi. [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721 Karjalan alue jaettiin uudella tavalla ja syntyi Vanha Suomi, joka samalla päätti Käkisalmen läänin tarinan. Hallinto poistui pian Käkisalmesta ja Viipuri sai johtavan aseman alueella. Käkisalmen läänin Ruotsille jäänyt pohjoisosa eli nykyinen [[Pohjois-Karjala]] sen sijaan liitettiin [[Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni]]in.

 

 

* [[Henrik Månsson]] 1634–1636

 

== Katso myös ==

* [[Käkisalmen maalaiskunta]]

* [[Käkisalmen piiri]]

* [[Vanha Suomi]]

 

 

===Viitteet===

 

{{Läänit}}