Ero sivun ”Painaminen” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
→‎Katso myös: kemigrafia
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Buchdrucker-1568.png|thumb|250px|Kirjapaino vuodelta 1568]]
'''PainaminenPaneminen''' on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.
 
== Historia ==
[[Kuva:Jingangjing.png|thumb|250px|Kiinalainen [[Timanttisutra]], vanhin tunnettu painettu kirja, Tang-dynastian ajalta vuodelta 868.]]
KirjapainotaitoKirjapanotaito teki [[tieto|tiedon]] monistamisesta nopeaa ja ennen kaikkea halpaa. KirjapainotaitoaKirjapanotaitoa on sanottu yhdeksi maailman suurimmista keksinnöistä. KirjapainotaitoKirjapanotaito mahdollisti ihmisen käsityksen muokkaamisen itsestään ja maailmasta ympärillään. [[Lukutaito]] ja kirjapainotaitokirjapanotaito kehittyivät yhdessä. Ilman kirjapainotaitoakirjapanotaitoa eivät [[yliopisto]]tkaan olisi kehittyneet. Niinpä kirjapainojakirjapanoja nousi sinne missä oli yliopistoja.
 
=== Puupiirrokset ===
[[Eurooppa|Euroopassa]] kirjapainotaidonkirjapanotaidon edeltäjänä oli puupiirrospaino, joka joko kulkeutui Eurooppaan [[Kiina]]sta tai keksittiin itsenäisesti.{{lähde}} PuupiirrospainossaPuupiirrospanossa kirjapainotuotteitakirjapanotuotteita tehtiin kaivertamalla sivu (tai kuva) puulevylle ja käyttämällä sitä monistamiseen. Näin tehtiin muun muassa pyhimystenkuvia selityksineen (ns. ''[[biblia pauperum]]''). Puupiirrospainotekniikka sopi merkittävästi paremmin kiinalaiselle kirjoitukselle, jossa erilaisia merkkejä on hyvin suuri määrä, kuin [[latina]]laiselle merkistölle.
 
Puulaattoja käytettiin [[Egypti]]ssä kankaan painantaan jo neljännellä vuosisadalla. Puulaatoilla painamista kutsuttiin ''tarsh'' [[Arabian kieli|arabiaksi]]. Puupiirrosmenetelmällä painettiin rukouksia ja [[amuletti|amuletteja]]. Painolaattoja tehtiin myös [[tina]]sta, [[lyijy]]stä ja poltetusta savesta. Vaikka puupiirrosten painaminen tuli Marokon kautta Eurooppaan, metallisten irtokirjainten käyttö levisi luultavasti lähi-idän kautta Kiinasta.<ref>Richard W. Bulliet (1987), "[http://www.ghazali.org/articles/jaos107-3-1987-rwb.pdf Medieval Arabic Tarsh: A Forgotten Chapter in the History of Printing]". ''Journal of the American Oriental Society'' '''107''' (3), p. 427-438.</ref>