Ero sivun ”Saaristolaivasto” versioiden välillä

Saaristolaivasto näytteli ratkaisevaa roolia [[Kustaan sota|Kustaa III:n sodassa]] (1788–1790), ja maavoimien operaatiot olivat toissijaisia. Myös avomerilaivasto oli useimmiten poissa pelistä: sodan alkuvaiheessa se epäonnistui tehtävässään tuhota Venäjän laivasto. 1789 [[rutto]] pakotti sen pysymään [[Karlskrona]]ssa. Vuonna 1790 avomerilaivasto osallistui kyllä [[Kustaa III:n sota#Suunnitelmissa nopea isku Pietariin|Haminan meritaistelu]]un ja [[Viipurinlahden taistelu (Viipurin kujanjuoksu)|Viipurin kujanjuoksuun]], mutta oli toimintakyvytön [[Ruotsinsalmen II meritaistelu|Ruotsinsalmen taistelun]] aikana.

 

Sodan sytyttyä 1788 Ruotsin tykkisluupit aloittivat sotatoimet hyökkäämällä venäläisten kaleerien kimppuun [[Hamina]]ssa. [[Anjalan liitto|Anjalan liiton]] jälkeen sotatoimet kuitenkin puuroutuivat. Venäläisten johto käytti tilannetta hyväkseen, ja elokuussa venäläinen [[laivue]] saartoi [[Hankoniemi|Hankoniemen]]. Kuningas lähetti [[Michael Anckarswärd]]in johtaman laivueen murtamaan saartoa. Tämän tykkisluupit aiheuttivat venäläisille niin paljon tappioita, että he vetäytyivät lokakuussa.

 

Saaristolaivasto asettui puolustusasemiin Ruotsinsalmen lähettyville. Se voitti venäläiset [[Ruotsinsalmen II meritaistelu]]ssa. Tämä mahdollisti rauhan solmimisen.

 

Kun [[Viapori]] antautui jo toukokuussa 1808 joutui siellä talvehtinut huomattava osa saaristolaivastosta venäläisten käsiin. Merkittävimmät aluksista olivat kaksi [[hämeenmaa (fregatti)|hämeenmaata]], ''[[Styrbjörn (fregatti)|Styrbjörn]]'' ja ''Hjalmar''. Venäläiset ottivat ne omaan käyttöönsä, joskin ''Styrbjörn'' tuhoutui jo samana purjehduskautena Lövön kahakassa Jungfrusundissa.